~minul on kangaz jo matkaz~ (mukana)
~sis sai oli hänen hengel matkoa~ (elämällä pituutta)
~hengel oli hänel sissah matkoa, kuoli astujez~ (sissah=siihen saakka)
~jo on hänellä viijez vuozi matassa~ (lapsella viides talvi)
~mäne matkahas~ (pois)
~meil on kaikki matassa, meil om pannut, meil or ruuvat, meil on kaikki~ (kesäleiriin siirtyminen, vrt. mökille)
~verkot otettih matkahas~
~ta sisär oli miula Manu~ (omien nimien sukupuolettomuudesta)
~lähe sie mium matkah~
~kotvasem matam piässä~ (omia mittoja)
~hyö mäntih vähäsem matkua~
~ollougo pitkä matka~
~hyö keskimatasta myössyttih~ (kääntyivät takaisin)
~ongo sinne äjjy matkua~
~matkam piäh meni miehel~
~meil on sinne mettsäh ainoz matkailuz~ (metsään mieli)
~matkujallad väzynnyöd on~ (matkajalat)
~em piäze matkujalloil, moized rokod on~ (rakot jaloissa)
~mie luajin matkakylyn~ (matkaa ennen kylpeminen)
~matkalani taudi~ (kulkutauti, arjalaisten levittämät "epidemiat")
~jo om mettsäh matkaldannuh~ (kevään iloja)
~kyläh tullutt oravoa, ei pie liikuttoa sidä~ (ihmisten lähelle tulevat eläimet)
~matkusovissah olen, en ole jaksanuhez~ (matkavaatteissa, jaksaa=riisuutua)
~Ruottsihko sie matkuat~ (ruotsiin eli suomeen, täynnä ruotsalaisia)
~talo eläy tavallah, vieras matkoau aijallah~ (vieraalle joka yrittää puuttua talon asioihin)
~matakkoa tervehenä ta toittsi tulkoa~
~mie matkuan Rugarveh~ (Rukajärvelle)
~lähettih matkoamah nellän kesse~
~lindu matkoaa pohjazeh~ (keväällä)
~pädöö nygöi matkata leiletteä hyväl seäl~
~matkoa moahes~ (mene tiehesi, vrt. ruotsien "painu vittuun")
~päivä matkoau~
~tuonnehaim matkai musta pilvi~
~vezi matkuau virrassa~
~joki matkuau~
~vezi silmistä matkoau~ (itkiessä)
~dogo vaara matkaau sujesta pohdazeh~ (näkyy suvi-pohjoissuunnassa)
~uuzi kuu matkoau~
~joko i matkauhumma~ (lähdemme matkaan)
~matkavakad oldih kebiet kannella~ (kannelliset pärekorit)
~siid lammiz om matkuvezi, oja tulou, toine lähtöy~
~meil om mettsäh matkavo kezäl, akoil da muskoil~ (akkojen ja ukkojen metsä)
~oliz minul matkavuz ollus sinne, ga lapsiz em peässyh~ (elää lapsien mukaan)
~milma matkiu~ (minua)
~heitä matkindu~
~hyö milma matkitettih da i nagrettih~
~matkittoa ainoz minum paginoi, pagiz itse paremmin~
~elgyä seizattakkua matkuajua, ana mänöy rauhassa~ (jalan matkaamisen pyhyydestä, vrt. elämää tuhoavat "moottorimatkat")
~matkoajoa on ainos täl joamal~ (jama eli jana eli tie)
~kuloz matkoajju~ (kyyn kiertonimiä)
~tulikadajan ker kyyvitin, ga lähti matkoajataudi eäreh~ (antaa kyytiä taudeille)
~matkoamatoi maa, rigie on ylen~ (tiheikköinen)
~matkoamattomuz on, moin on tuhu~ (tuhu eli pyry, elää-sään-mukaan)
~muutti mussiksi mavoiksi, kirjaviksi keärmehiksi~ (taika)
~mavon puhiet~ (puheet eli luvut)
~mie varajan maduo~ (pelkään)
~musta mado~
~harmua mado~ (mustat ja harmaat kyyt)
~vaskilittsa mado~ (vasken väriset)
~ei hyviä tiijä ku mado pihah tuloo~
~metsäs viheldykseh tulou mado~ (kyyn kutsuja)
~kirjavu mado~
~paivunkarvaine mado~ (pajunvärinen)
~kirjavu mado nuorin on, vanhin valgei~
~mado nokkai dallan~ (puree jalkaan)
~matoheinä~ (saniainen)
~tuosta tulkah moalla matosie, ilmoill itikkäisie~
~oho sie madone, tänne tuliit~
~mustu madoine~
~madozensyödy marja~
~madozekkahad marjat~
~ylem om madozikko tämä nurmi, varavuttoa~ (kyiden maat ja ihmisten maat, vrt. kyiden maiden "kaavoittaminen" ihmisasutukseen)
~madozikk on kohtu~ (jokaisella eläimellä kohtansa)
~madopezä~
~häi, sanotah, on matrosannu flotal~ (lauttojen ja matruusien vieraudesta, "merenkäynti")
~silmih kattsou, madzerehtau, yskäh otandoa vuottau~ (lapsi odottaa syliin ottamista)
~suun madzahutti~ (maiskautti)
~miuz ymbäri matserdoa~ (liehittelee)
~lapsi moamoiz ymbäri matserdelieteh~ (pyörii emon liepeissä)
~syyvä matskai mustoihärppöidä~ (mustikkahärppö?)
~kiisselim matskai söi~
~syöndäm matskeh kuuluu~ (maiskutus)
~matskera, muigie kielellä~ (karvas)
~orava madzmattaa~
~matsukala~ (madzu, pieni kala)
~ruotts on se, kumman äjjän muattie panou~ (ruotsit tunnistaa kovasta kiroilusta, "suomalaiset")
~Kar ottau, nägemätöi~ (alisenhaltija Karu)
~mattii panou, murdau~ (kiroilee)
~ahvenen maukku~ (mätipussi)
~maukussah ku kevätkiisko~
~ylen olen rakaz niih maukkuvattsoih kiiskoloih~ (pidän kutukiiskien mausta)
~kazid maugutah yölöil keveäl~ (kissat)
~kazi mauguu~
~mauringo, ennen siädy i jällele siädy~ (maininka, maininko)
~musta mauroi ei pure, ruskie mauroi puree~
~mauroid on kivilöiz ymbäri, pieniz mättähäiziz, kondienvilliköz, niitturannoiz~ (muurahais-tietäjä)
~ruskei mauroi vie on vihazembi ku mustu~
~mauroikaz nurmi~
~mauroikas mua, ei sua ni syömäh istuokseh~
~mauroimätäz~ (muurahaispesä)
~mauroinkulaine~ (muna, vrt. kuula)
~mauroizikko ylen, ei ole kuh istovuttavoa~ (muurahaisten maat ja ihmisten maat)
~kasi om maurullah~ (maurun aika)
~on madokkahat riizikät~ (leppärouskut)
~mavonheinä~ (maariankämmekkä)
~mavonheinä, sinini kukka, soaroikas heinä, varz on järie~
~mavonheiny vastuvirdah uidau jovez~ (uskomus)
~mado konz uidau, ga mavonheiny on suus hänel~ (uskomus)
~mavonheiny, se heiny k olis suaha, ga se äjjäs sijah pädöy voimattomoah~ (vakavia sairauksia parantava heinä, "kuolienheinä")
~mavonhändy vai viuhkahtih, ku heinikköh meni~
~mavonkolo on, elä mäne sih~ (pesäpaikkojen kunnioittaminen)
~mavonnuokk on kakssuaraine~ (nokka eli kieli kaksihaarainen)
~mavonnokkavo on vihazu, puhaldau jallan~ (turvottaa)
~mavompaneman tervehytti~
~mavompanduo havvotah tuomiveile~ (hoidetaan tuomivedellä)
~hapannuiziz kandoloiz om mavompezeä~
~sid om mavompezä aiga~ (omat ajat ja vieraat kuukaudet)
~mavompuheida puhutettih~ (luettiin madonlukuja)
~häi maltau mavompuhiet pajista~ (malttaa eli osaa)
~mavonsanat pideä mavon nokattuo lugie~
~moine brihattsu paha, piätsköimpezät sordau~ (hyvät eli elämän kunnioittajat, pahat eli elämän tuhoajat)
~mavonsylgi on heinäm peäs~ (heinän päässä oleva valkoinen vaahto)
~mavontsuokoi~ (hevonhierakka)
~mavonviha mäni jalgah~ (myrkky)
~mavovvihat puhuhuu laivenoo~ (laimenevat)
~mavonviham puhuu~ (parantaa loihtimalla)
~mavonviha puhaldi käin~ (turvotti)
~tämä mavustau minul, yksin särvän tämän juvvan~ (maistuu, syön vadillisen)
~syö midä suu mavustau~
~mavuttomuz on nämis piirajiz, vienoks pastoid~
~mehakat pilvet~ (sateiset)
~mehekäz moa~ (kasteinen)
~mehekkähäd om marjad, hyvät kangahil~
~muam mehendäy vihmu~
~mehestelih da jälgimäi vihmustih~
~tänä kezän mehesteleh, vähäin aigoa menöy da i vihmuu~ (sadekesät)
~piiroat pidäy mehestytteä, pehmiembäd syvvä~ (kostuttaa ennen syömistä)
~mehettömyz on marjoiz, mehen on kuivanuh kezä~ (hellekesät)
~ripustelih taivas, ga vihmah mehevyi~ (pilvet kulkivat matalalla)
~korbimua om mehevembi ku kangazmua~
~se on nyd ylen mehevöä tuo vihma~ (suuripisaraista)
~lykki moizii mehevii pizarehii~
~mehev vihmu täm oli, hyvin kastoi muan~
~eig Ukko jymähtellyh eigo ni midä, nouzi mehevästi pilvi moine~
~vihmuu mehövästi~ (suurin pisarin)
~kypsed marjad ollah mehevät~
~mehevätukkan on, ozakas~ (pehmeätukkainen onnekas)
~mehevytukkain on hyvätabaine~
~muaz om vähä mehty, se menöö kurkkoloil~ (kuivuessaan kokkareille)
~mehem pani marjanhalvoile, nygöi avavutah~ (kukille)
~kuivah muah mehty pani~ (satoi)
~mehi ku poiz valuu, ga vägi lähtöö marjas~ (marjan väki mehussa)
~koivum mehty lapsed juvvah~ (mahlaa)
~meheläini mettel lintu, lennäs tänne liuvuttele~
~meheläini luadiu pezän mättähäh~
~mehiläni mettä loadie~
~mehiläzet ollah valgieperziet suuret~
~mehläzet eletäh kotskissa~ (mättäissä)
~löyvimmä mehläzem pezan~
~häi on tyyni ku mehiläne~ (eläimiin vertaaminen)
~mehiläzenkukka~ (apila)
~semmoni kyly kun om mehini löyly i sulkkuzat vassat~ (kostea löyly ja pehmeät vastat)
~häi om mehivuodeh rodinuh~ (syntynyt sadevuonna, suurikokoinen)
~mua mehtyi~
~mahala mehuu koivusta~
~puus pihku mehuou, päivypastopuolez~
~puu mehuvui pihkah~
~tuogoa, lapsed, tuohipalaizel tämän kevällisty~ (tämän kevällistä mahlaa, kevätjuoma)
~mehyöm moah pani, rubei heinä kazvamah~
~mejjänkielin om, livviks pagizou~ (mejjän kieli)
~herroil on hyvä forsia, a meigävellel ei kannata~ (koreilun eli pöyhkeilyn vieraudesta, vrt. toisten tekemästä työstä keräämällään rahalla koreilevat forsmannet)
~meiskahtih selälleh~
~vees heittäkkeä meiskanda~ (heittää=lopettaa)
~kizoandam meiskeh kuuluu~
~hyveä meiskehtä piettih~
~lapset meiskau~
~meitöi oli, emmo nähnyh~ (meitön, poissa ollessamme tapahtunut)
~mekkeliigo sinä sid vie vätskäd~ (mekkeli=mikkeli=kirosana)
~vilu on ilmu, mekko pidää piäl panna~ (mekko eli lyhyt päällystakki)
~lyhyd mekko on vyös sai, pitkä om puolsorkkas sai~ (saakka)
~itselläni mekon niegloin, sem mujutam mustaks~ (oma työ)
~tänä huondez em pannuh ni mekkostu piäl~ (kevään iloja)
~mela~ (luu hauen leuoissa)
~kuutil meloau~ (oma melominen, vieras soutaminen)
~venehel meloau poikki tulou~
~melavon täh mänöö veneh~ (melan voimalla, vrt. läskien "moottoriveneet")
~meli~ (vedenalainen hiekkasärkkä)
~joham mie olizin melgeittäin hupsu~ (melkein hupsu, vrt. täyshullu)
(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 3)
