~kovoan om melkko, ei voi tässä kylpie~ (melkko eli matala ranta, vrt. sukunimi Melkko)
~mellittsyniekkoa ei ole varrastamattomoa~ (ei ole mylläriä (miller) joka ei varasta, mannejen "bisnes")
~hyvä melu nouzi, lunda panoo~ (melu eli pyry)
~elä nengozel melul lähe matkah~
~Jumala meluittsi hyvin, puuloi koadoi~ (pyryjen Numala)
~tuuli meluoo, kai on järvi valgeil~ (valkeilla eli vaahtopäillä)
~lumi hyvim meluou~ (pyryttää)
~siel oli semmoista, merajukse sanottih~ (hylkeenrasvaa)
~selällä on aika merakka~ (vrt. myräkkä)
~niitä pijettih mereläiset enimmästäh~ (mereläinen, meren eli suuren järven rannalla asuva)
~kun on hyvin suuri ta lihava nin sanotah jotta on kum Merenemä~
~joudau lapsi Joroilah, soudau lapsi Soroilah, lohenkaloi syömäh, merenkaloi sellittämäh~ (loru)
~merennaba hengästäs sanotah~ (kun on vuorovesi)
~kozgo vedeä vetty, kozgo työndeä vetty merennavaz~ (lasku ja nousuvesi)
~merempuolessa eläy~
~merempuoli sinisteleh~ (läntinen taivaanranta)
~merenselläl aldo kävyö~
~merensilmäh ku dernie Vedehini, ga ei pie rannoil männä~ (Vetehinen laskuveden aiheuttamaan pyörteeseen)
~loitton eleä merentagani rodna~ (suuren järven toisella puolella elävä sukulainen)
~merentuura~ (merilevä jota käytetään kuumelääkkeenä)
~merenvoahti on kiven loaduine, ylen kebjei onzi, kui tippuizil on loukkoizil, leikkavukseh pädöö~ (hohkakivi jolla hoidetaan haavoja)
~merezi oli täbö täyzi kalua~ (meresi=rysä, merta=merta, kui)
~siivikkähäd i siivittömäd merezid~
~mereziz on luokki, seitsen vannehta, korvakivekset, peräkieli, luokkikieli, nielkieli, ottsaverkko~
~merezim panin vedeh kuvun aigah~
~merozalla kalua tavotetah~
~keveäl pietäh merezii rannoiz~
~rannas päi verkkaidu da yksi merezi verkkajjam peäz, a joves piston keskel merezi~ (rysien paikkoja, pisto=kalapato)
~merezinsiived on verkot suurez mereziz~ (rysän verkoista tehty johdeaita)
~mie tulen kuuven meren tagoanda~ (kaukaa)
~ollah meret edähänä meistä~
~meill ei oa merie~ (vrt. meriä käyvät 2-metriset punapartaiset miehet)
~merihäi se miehen oppiu~
~pidäy lähtie merel~ (Säämäjärven selälle, oma meri)
~merel päi tuuloo~ (merelle eli Laatokalle)
~meres päi tuulou, vilus puoles~ (koillisesta)
~nämä ollah meriharakad lendäjät~
~meriharakk om mustu, pitky nuokku, pitkäd jallad~ (oudo lindu)
~ylen hyvät kalad oli sid järves~
~merikukko~ (meriharakka / suokukko)
~kerran vai olen olluh merimatkal~ (merien outoudesta)
~merimetsoi~ (merimetso, musta, meriteertä suurempi)
~merini~ (pohjoisesta puhaltava tuuli)
~tuuloo merini tuuli~
~meriruogo on levei gu sormi, piäz on töppähyd~
~meritedret ku lennetäh sit hyö semmone viheldys pietäh~ (meriteeri, mustalintu, pilkkasiipi)
~meritsuppu pimeni~ (Laatokan puoleinen taivaanranta)
~meritsi tuldih~
~jiän aigua merituules päi ku jyräjäy, sid roih meri vihazembi sinä kezän~
~merituuli meil vai oliz, g ei puarmoa oliz~ (karkottaa paarmat)
~keveäl om merituuli vilukse, sygyzyl lämmäkse~
~merituulel gu kylmännöy, sid ei sula enämbi~
~tuas om biessa merrassa~ (piru merrassa, kuulostaa saamelaiselta sanalta)
~merroilla kalua tavotetah~ (vitsaksista punotuilla merroilla)
~merdah puuttuu kaloa~
~ongo sinul merdoa pandu vedeh~
~sygyzyl merrad azetetah koskih~
~merdakolo~ (kivistä ja haoista koskeen rakennettu mertapato)
~rasvat renkilöih kiukoah pantih merumah~ (rasvat sulamaan sankoon)
~eihän sitä meruttu muull aikoa kun kevöällä kun säynöätä tuli ta haukie~ (sulatettu kalanrasvaa)
~niitä meruttih kesällä kalarrasvoa, kiehutettih ta pantih suleikkah~ (varastoitiin kalanrasvaa pulloihin, ennen pulloja saviastioihin)
~razvua merutah~
~rasva meruutuu~ (sulaa keitettäessä)
~toko tulet meidä mesaimah~ (mesoa eli häiritä)
~meheläini mettä keröäy~
~herheläini hiittel lintu, meheläini mettel lintu, tuo sie mettä kielelläs, simoa siipesi nenässä, kipeitä voitoa, pahoja parentoa~
~ainoz mezikämmen mänöy sieldä uuleiloista mettä syömäh~ (mehiläisten pesäpuista)
~mezi rinnan avoaa~
~mehläne sinne pezäh luadii metty~
~nijjen imittsylöin ladvas ottaa kimaleh metty~ (apilaista)
~kel ku ryndähät ahtistau, sil annetah metty da ryndähät piälitsi voitah meile~
~ei mieli mettä keitä~ (paha mieli)
~meikse mielellä, simakse siämellä~
~ohtoine metsän omena, mezikämmen källeröine~
~mezikäbäl, häi talved magaa, omii käbälii imöö~ (uskomus)
~mezipiiskoim piälöiz om metty~ (pillike)
~täz om mezipilvi kulkenuh~ (pilvi josta on satanut makeaa vettä)
~mezoussikka tulou jagamah mettsyä~ ("maanmittaaja" tuli "jakamaan" eli varastamaan sukujen maita "valtiolle", "kunnille" ja "metsäyhtiöille", oma sukukeskeinen luomuyhteiskunta ja vieras manneilta kopioitu hyväksikäyttöyhteiskunta)
~ruvekkoa syömäh, kala kiehui mestoks~ (puuroutui)
~muat mezuidih~ (hävitettiin, mannejen "metsänhoito")
~saldatoile medalid annettih~ (arjalaisten tavasta palkita murhaajat mitallein, "thank you for your service")
~antais Jumala hänelläh, tuonilmasikse metisikse ruuvikseh, ta kaikikse hyvikseh~
~hyvä emändä kodih päin pyyhkiy, paha emändä koista pois~ (luudalla, vertauskuva)
~metlal pihoi da saroaloi pyhkitäh, vastal pertii~ (metla=varsiluuta)
~kassikkane lähtöu metlaheinästä~
~lämmitä kyly medoni, medozil mielyzil, halgozil haldeikkahil~ ("naindalaulu")
~kolme metrii ostin kangastu~ (vieraita ahneuden mittoja)
~metrittäem myyväh, ei arssinoittaen~ (läntinen ja itäinen ahneus kohtaa)
~sid om moine tsoma metsikkö~
~se metsikkö on sagei~ (tiheä)
~metsonheinä~ (suovilla)
~talvel vai metsoinkiimal piettih rihmastu~ (ansalankoja)
~kuuzen varbaizie piroitetah ylitsi kui heinylainiz vähäizin junolleh, sit pietäh niile rihmoi~ ("metsoinvihki" eli metsoansan johdeaita)
~metsäkäz on kondu~
~metsäkäs kohtu~
~metsänajoz ollah~ (metsällä)
~dänishän se on metsänelukka da midä vain on metsässä olemassa elukkoja, ne ollah kaikki metsänelukkoja~ (kuuluvat metsälle)
~kembo heidä tiedäy kus hyö eletäh, metsäneläväd~
~Metsänemändä, kuldani tsäptsä piässä~ (naispuolinen metsänhaltija)
~Metsänemändän stolan kuadoi, sid jalgoa kivist kolme vuottu~ (metsänhaltijan stolan eli tuolin, vaakasuoraan kasvaneen puun)
~kui kibie ruumizeh mi roiteh, ga siid metsänhaldiel kyzytäh tervehyttä~
~se tiedoiniekku malttau metsänhardiedu pagizuttoa~ (malttaa eli osaa)
~metsänhiimosti~ (metsännenä)
~tsiioravoa ei pie ambuo, se on Metsänizännän orava~ (lento-orava)
~karu se om metsänizändy, vanhembi veinizändeä~ (karhun ja metsänhaltijan yhteydestä)
~sait miehem metsän kävijän, metsän korven kolkuttajan~ (häälaulusta)
~metsällä kun kulki ta eksy, et tietät jotta missä on, sanottih jotta om metsämmiehej jälkilöistä peälittsi kulket~ (metsänmiehen eli haltijan)
~metsämmiez koirie haukuttau~ (vieraat koirat, oma metsä)
~metsämmiehen tiddäd, vizahtah libo havahtah~ (haltijan liikkeistä)
~ryndähie da hardeida ku kivisteä ga siul on metsännenä~ (metsästä saatu tauti)
~metsännenä, mi tulov metsäs~
~metsännenä huimoau, tuulennenä peän kivistäy~ (omia tauteja, eivät ole lähtöisin ahneudesta)
~metsännenähine voimatuz~ (vrt. vieraat "sairaudet", "sairaalat")
~se om metsämpeitoksissa, sanotah~
~elukka kuj jeäy mettsäh, aletah arvella jotta, sen om mettsä peittät~
~siitä loajittih metsämpeitokset~ (peitosta päästävät taiat)
~ezmäizes pilmus tuulel havunnenät kirvotah, oksastu katkou, se om metsämpuhtastuz~ (kevätmyrsky joka pudottaa neulasia ja oksia)
~oi mie olem mettsuo soanun oij-oij-oi~ (pyytäjän lauluja, vrt. joiut)
~illakse panemma metsom patah~
~mettso istu puussa~
~mettso käläyttäy da sihajau~ (soitimella)
~metsoi om musta a koppala on kirjava~
~mettso laulau näriessä i siibilöillä ryöpsyttäu~
~metsoi kiimas soibi~
~se on katso miez, ei ole metsoi~ (haltijoiden eläinhahmoja)
~se on mies ku metsoi~ (eläimiin vertaaminen)
~mettsoloih männäh~
~mettsoloiz ollah~ (metsoja pyytämässä)
~kattsou kum mettsokana, istuu kannom peässä~
~mettsokanad om piened da valgied~ (riekon talviasu)
~tämä on korbi metsoimoa, siid on kiima näed~ (metsojen asuttama korpi, metsola)
~viego mettsuittsemah käyt~ (metsällä)
~ku viernoil yhtez mettsujjah, sit suahah ainoz, a ku pahoa toine toizel laitah, sit rikkovuu metsuitsuz~ (metsäonni säilyy kun pidetään yhtä)
~voi kun on tsakkoa täysi mettsä~ (sääskiä)
~metsässä kun oli koatunehie kuivie hoapoja nin niitä kettuja tuotih ta siitä tuhkakse poltettih~ (tuotiin haavankuorta parantamiseen)
~sillähän sitä varotettih paksunolija-naisie, jotta ei lähtie yksim mettsäh~
~tästä metsästä mie joga puuhuon tunnen~ (tuntea metsä, vrt. vieras omistaa)
~ku mäned mettsäh ka katsot kudain on silie puu, hyvä puu, lehti on libie, sidä otetau vassaksi~
~mettsä hurizoo, ravieh tuuloo~ (kovaa)
~kondiet eletäh metsillä, suurissa metsissä~
~kondie metsäs vägevä, tallal muatah~
~mettsy laulau ku äjjäl tuulou~
~metts andav iänen vastah kirgujez~
~ei pijä viheltöä, mettsä kuulou~
~moalla kum pakajat nim mettsä kuulou~
~antoko mettsä mettsojah, korpi koppalaisijah~
~mettsä ei suvaitse kiistoa~
~mettsä ei suvaitse nagramista, sillä pidää olla todine~
~karuloin da metsän vuoh tieduittsou, ei Jumaloa mainitse~ (miksi tekee taikoja karhun ja metsän nimeen, noh, koska ei ole taivaan palvoja, hölömö!)
(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 3)
