~metts om peittänyh lehmän, ei ole nygöi Jumalan käez~ (ilmanhaltijan valta ei ulotu metsään)
~mettsä liikkuu~ (karhu)
~mettsä tiedeä kunne mäni~
~mettsy tiedäy kuz ollah~ (elävä_metsä)
~ni mettsiä häi ei tijjä~
~sain hyvän soalehen metsältä~
~metsäl lähti, sannuh ei ni midä~
~mettselävy nähtih~ (karhu)
~mettsäharakka~ (närhi)
~sih pidäv olla lujat, mettsyhardiem pagizuttajez~ (rohkea haltijaa puhuttaessa)
~mettsähiiri suurembi on kui kodihiiri~
~mettsyhiili om pienembi ku kodihiili~ (l=r)
~Mettsähini om metsän isäntä~
~kum mäntih Mettsähisej jälkilöistä peälittsi, siitä eksyttih~
~elä vihellä, Mettsähini tulou~
~tuli Metsehine vastah~
~Mettsähizen kel on kebjiembi pajista ku Vedehizel kel~
~se Metsähisty varoau, ei läht yöl~
~ota siuda Mettsähine~
~mettsykaloa soahah kyöväh i ongeh~ (kyövi=haavi)
~mänöy se i mettsäkana ansah~ (riekko)
~mettsykana on talvel valgei a kezäl ruspakko~
~mettsykana bäkätteä~
~mettsykana keväizil käkättäv veziluuhtaz~
~kudamad lammid metsäz ollah, se i mettsylambi~
~mettsäläini~ (karhu)
~mettsymygräl on nenä pitkembi ku peldomygräl~
~mettsymökil sienet sellitimmö~ (puhdistimme)
~mettsyniemi sih suos sah menöy~
~mettsäpirtissä oli seämehlämpiejä kiukoa, kivilöistä kuvottu~
~johan sie kysyik kerrav vet mimmoni mettsipirtti on~ (jankuttavien kansanperinteen kerääjien vieraudesta)
~mettsäpertti oli uuzi, korgiella särkällä lammin rannalla~
~emmo kehtannuh tulla kodih, mettsyperttih däimö yökse~
~kodipeätsköiz on valgiedu, a mettsypeätsköi om mustu~ (räystäs ja tervapääsky)
~mettsäporo~ (villipeura)
~petraksi meilä sanottih metsäporoja~
~mettsäporo, se on se petra~
~mettsypottsi tuli aittah~ (metsäsika, mäyrä)
~mettsypöpäkkö om puunkuoren karvaine, on siived~ (kaarnakuoriainen)
~mettsypöpökky om mustu, on suuret siived, nelli jalgoa, hännätöi, kävelöö da lendäy~ (pöpäkkö_tietäjä)
~mettsäranda sinistyö pilveh~
~mettsyrannas päi pilved nouzou~
~sanotah i mägrä i mettsäsiga~ (myöhäisiä nimiä, vanhempi?)
~kunittsa om mettsäzvieri~ (näätä metsäneläjä)
~mettsäten tulin mie tän~ (metsän kautta)
~mettsätsirkkuzet tsitsetetäh, jo on huondespuoli~ (lintujen mukaan herääminen)
~mettsytsirkuine suurembi peätsköidy, ylen ylähästi lendelöy~ (metsäpääsky)
~kontieta sanottih metvei~ (kuulostaa lainalta)
~lapsed meuhatah~ (meuhkaavat)
~tuuli meuhoaa~
~tuulem meuhu nouzi~
~meuhuo pietäh lapsed~ (melua)
~tuulem meuh on, kai lehted lendäy~ (kai=kaikki)
~tuulem meuru nouzi hyvä, ku lähimmö järvel~
~jo om meurukkahad ajjad, tuulenselläd emämpiän aigah~ (syysmyrskyt)
~tuuli meuruou, vezi suuril aldoloil kävyy~
~hejjän taloi on mäinotsal~
~yhteh meäräs syömmö~ (yhtä paljon)
~sinä nygöi menet määräs päälitsi, et tijjä kulleh elää~ (mennä määränsä päälle, ahnehtia)
~voaksoilla meäröän keät i selän i jalat~ (mittaan vaaksoilla, kohelmaa parannettaessa)
~meätsyllä kizatah~ (tuohesta tai nahasta valmistetulla pallolla)
~lykkäi meätsyllä~ (heittopallo?)
~lapsel on tuohimeättsy käis~ (tuohipallo)
~miättsyö lykitäh lapsed~
~ruvekka meättsyh~
~zguubaz meättsysty loajitah lapsil~ (käävästä laadittu pallo)
~miätsyzil ollah~ (pelataan palloa)
~meättsykivie laskietah kylyz loahkannah, lujemb on~ (pyöreitä kiviä soikkoon vettä lämmitettäessä)
~mid oletto miehii~
~katso mingo hyväm päivän luadiu~
~mi iessä se taguana~
~kegrill andoma kakkaran~
~kem mingi neidizen tsomuttu pagizoo~ (puhua neidon kauneutta)
~kel migi nero on~ (taito, konsti)
~uni on kelle kuigi, kelle migi on hyväkse~
~lapsie min enembän tsakkoad, sen enembän pahetah~ (torumisen vieraudesta)
~ming aigu sen viizastud~
~kivisti äijäldi miula hambahie~
~miul oli poiga kuuzikuuhine~
~hambahad miuhpäi irvisti~ (susi)
~minä sinut tunzin, a sinä minuu et tundennuh~ (vieraiksi jättävä "parisuhde")
~miehhahine paltto~ (miehha=turkis)
~jo nyd ois aiga miehistyö~ (tod)
~miehistö mendih kylyh~ (miesväki)
(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 3)
