~mieli miehoilah, kaksi kodoilah~ (miehen koti, vanhempien koti)
~ennen naindoa oli miehini mies~ (väärän naisen vaikutuksista)
~miekkaheinä~ (keltainen kurjenmiekka / osmankäämi)
~se om miekkoine, ainos suurendelou~ (liioittelun vieraudesta, vrt. valkonaamojen "tää on parasta", "best ever")
~mielehisty syömisty oli ga vatsan söin tävven~ (lempiruokaa)
~ei se hongil hauku, ylen on mielekäs~ (järkevä koira)
~mielekkähäst eletäh~ (järkevästi, viisaasti)
~mielenkannam muutti~ (mielipiteensä)
~se on ristikanza toista mielenloaduo~ (eri luonteiset ristityt, eli kaupunkien saksansukuiset)
~sen tytöim mielenlujutta harvoin on~ (vahvat naiset)
~se on jo laps mielem malttaja~ (vanhempi, rauhallisempi)
~mielenvähyten lähin broaznikkah~ (hölmöyttäni, vieraat kylät, vieraat "häppeningit")
~mielespiettäväkset tartuttih yhteh~ (maariankämmekän juurimukulat)
~tuoda tyttyö mie mielessäpien~ (ihastunut)
~miehettä naini se om peätöin, mies naimatoin se on mieletöin~
~ei männä elon hyvyöllä, eikä miehen kaunehuolla, männäh miehem mielevyöllä~ (ei naida rahasta tai kauneudesta)
~noussah hyvällä mielin~ (vrt. toisten töihin pahoilla mielin nousevat, "palkkatyö")
~kuni om pyyvys pyytämässä sini om mieli toivomassa~ (oma työ)
~tänäpeänä olen hyvällä mielin~ (jep, lumi tulou)
~mieli halajau mäne tiijä missä~
~hiän om pahalla mielin~
~midä oled nygöi pahoil mielil~
~hyvä mieli ruavon eistäy~ (omaa työtä tehdään hyvillä mielin)
~vattsoa kivistäy ta paha vesi suussa~
~mielii kiändäy, juovuttau~ (pyörryttää)
~ukondyry huimoau, isköy mielet~
~mielet iski, päivä silmis pimeni~ (pyörryin)
~mieli iski kodih~ (koti-ikävä)
~mieli palau kodoilah~
~mieli palau neidizeh~
~pappi sai abrakat~ (vieraat papit, vieraat papinverot, vrt. rahasta kieltäytyvät tietäjät, valitettavasti "suomen valtio" tunnustaa vain rahahuorat)
~paha mieles ku rodii, sid olet hölmäkkö, itked hyrhetäd~
~myö olemma opastam mielehenä, työ opastakkoa mielehenä~ (hääsanoja)
~myö olemma opastat mieliksenä tämän tyttären, työ opastakkoa mieliksenä~
~jolahtih mieleh~ (juolahti)
~juohtui mieleh~
~jyrähtih mieleh~
~mie sium mielet arvain~
~hänez ymbäri mieli pyöriy~ (ihastuneella)
~hyvä mieleh juohtuu, a paha ni unoht ei~
~piettih mieles toine toista kuuzi vuotta~ (ennen yhteen menemistä)
~sidä nejjisty pidäy mielez~
~mielil on, a ei juohu mieleh~ (pyörii mielellä, vrt. käännöslaina kielen päällä)
~sil om mieli liikkunnuh~ (mieli karannut, vrt. keinotekoinen mielisairas)
~tävvez mielez on, ei hairo~
~hänel on vie lapsen mieli~
~sil on täyzi mieli do~
~duumajjez mieled liikkuu piäz~ (sekoaa jos ajattelee liikaa, vrt. valkonaamojen "opiskelu")
~mielabejissah on~ (apeana)
~mie en mielin miestä soaha~ (en halunnut miestä)
~hyö matattih mielihoavoa~ (umpimähkään)
~mielihyviz nagrau~
~mielikohtoa vardoitsehai, ku lähet proaznikkah~ (vrt. valkonaamojen jakaa huumattuna mielikohtaansa tuntemattomille)
~sevättävy tulou~ (vieras)
~päiveä katsahteloo, kodih mielestelöö lähtie~ (oma kello)
~jo loitogali sinum mielistin~ (tunnistin kaukaa)
~miun ker istuo, toista mielisteä~ (valkonaamojen rakkaus)
~mielissyttih yhteh~ (oma rakkaus)
~omal mielitahtol meni miehel~
~mielitahtohizen ukon sai se neidine~
~em mie sano mielitainostie~ (salaisimpia ajatuksiani)
~tyttö ta poika ollah mielitiettäväisilläh~ (rakastuneita)
~lapsella ei pitäis antoa mielivaltoa~
~omoa mielivaldoa ei pidäiz andoa ni miz azies~ (luovuttaa omaa tahtoa, vrt. toisten tahtoon pakottava orjayhteiskunta)
~toizem mielivallaz olen~ (palkkatyössä)
~sem minä ruan omah mielivaldah~ (oma työ)
~mielivaldain on, kos kus kävelöy~ (kos kus, milloin missäkin, aidon ja keinotekoisen kielen erosta)
~mielozu ukko~ (mieluisa mies)
~ken sattu mieltymäh ni ne mäntih yhteh siitä~ (yksinkertaista, mutta totta)
~poiga mieldy tyttöh, akakseh otti~
~minä en häneh voi mieldyä, ei ole häi minun mieldy myö~ (olla mieleen)
~hyvä poiga lienöy ku vähäzen mieldyy da vagauduu~
~sanottih mieroh kul lähettih sinne päil leipämaihe~ (vieraat mierot, vieraat leipämaat)
~miero vuotti uutta kuuta, kylä päivän nousennaista~ (miero=venäläisten mir-kylät, verokylät)
~mieron elol starsinad da stuarostat palkattih~ (palkattiin veroja keräämällä kunnanjohtajat, kuntien vieraasta alkuperästä, valkonaamojen pakottamiseen perustuvaa toisten työstä elämistä)
~mieron nuuda~ (mierontauti, "influenssa", luonnottoman asumisen luomia luonnottomia tauteja, oma asutus=harva-asutusta=tauditonta asutusta)
~pidäy kyzyö, laskietannehgo sinuo kodavävykse, kerähm ajoa~ (ajaa kerähmö, kutsua suku koolle)
~baltirofkoa ei piä, yksiz duumin ollah~ ("äänestämisen" eli valtaapitävien tahtoon pakottamisen vieraasta alkuperästä, oma demokratia=sukujen välistä neuvottelua ja tapaamista mahdollisten ristiriitojen ratkaisemiseksi)
~viego meri miehinnä pideli~ (tuliko kalaa)
~se om miez eluo soamah~ (hyvä kalastaja)
~aletah elöä kuin mies da naine~
(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 3)
