~voi veikkone, veneh täz, ku ei kanna ni kahtu miesty~
~miehem mustoh ei ole olluh nengostu vihmoa~ (miesmuistiin, mieheltä miehelle periytyvään muistiin)
~mi miehie oled~
~mid oletto miehii~
~mibo sie miehie olet, ku ei tuta~
~kahtez miehes pidäy nostoa parzi, ei sua yksinäh~ (omat työt=yhden miehen tehtäviä)
~kylyz on vie savu da hiili, pättsi lämmäs~
~miezeläjäd ollah, emändeä ei ole~ (valkonaamojen tavasta varastaa naiset kammottaviin kivikaupunkeihinsa)
~mieskanta katkeni~ (kaikki miehet vietiin sotaan, mannejen "asevelvollisuus")
~pojjan sai, mieskandu vie jatkuu~
~mieskundu ollah kylyz, myö akad menemmö jällel~ (kylpeminen voinut olla alkujaan miesten puuhaa)
~Suomez on naizluadu tsomat, a miezluad on tuhmembi~ (tuhmat eli rumat suomalaismiehet, vrt. hurrien sikageenit)
~akad vastoi kuvoammo koiz~ (sidomme vastoja)
~miespolvi on pitkigäine mejjän~ (suvun miehet elävät pitkään)
~miespuol on tsomaluaduzet sit taloiz~
~miespuolized roavod ollah~ (miehille kuuluvat työt)
~miezrahvas otettih sodah, ylen vanhat vai koiz ollah~ (vrt. sotia ihailevat valkonaamat, "isänmaallisuus")
~miezregi meni kerähmöh~ (miehiä täynnä oleva reki)
~miezvägeh veimmö venehen lammiz da lambih~
~mihine on trupka, olloogo paivus~ (savesta ja pajuista muurattu savupiippu)
~rändykuun jällez om miikulankuu~ (räntäkuu=lokakuu, vieraat kuut, omat ajat)
~elä kudvittele ku Miinalain lindu~ (tarunomaisten lintujen nimiä, nenetseillä sama nimi)
~elä ole ni migonah~ (moksiskaan)
~migäli voinemmo, ga sigäli autammo~
~mikäläini se tuo matkamies ollou~ (matkamiesten vieraudesta, vrt. astetta pahempi "reissunaiset", valkonaamoilla molemmat sukupuolet elämää tuhoavia)
~linnaz da kyliz om miliitsied~ (poliizien itäinen nimi, valkonaamojen rahalla palkatut kirstun vartijat)
~millehb oled~ (kuinka voit)
~elä ole minna millehkänä, pojan tuoma tuollahkana~ (minna=miniä)
~mimmoini mies mettsäh, semmoini puu vastah~
~niin om minna mieholassa, kuni koira kahlehessa~ (miehen perheeseen muuttamisen vieraudesta)
~ei pie kengättäs sinne ruoppahih, sohoi nuokkoau jallan~ (sohoi=käärme, sohisija?)
~minkarvaine boba~ (minkä värinen kukka)
~kum minne lähettih nin se piti olla kesselit mih evähäp pantih~ (kesselit eli tuohikontit)
~misku on syvembi juodoa, latsumbi stauttsoa~ (kulhojen nimiä ja lainanimiä)
~miss on tulta tuuvitettu, valkieista voaputettu~
~mis on haiskua, siel i koirua~
~kuzb ollah - kem miz, ken kuz~ (kuka missäkin)
~niitä aina talvem mittah sieltä kannettih ta syötih~ (tuotiin sieniä talvivarastosta)
~se maksasta katso mitys vuosi tulou sinä vuotena~
~se pitäy maksa ottoa kokonaisena ta siitä kattsuo jotta mitys kesä tulou~ (hauen maksasta ennustamista)
~miittyön hirven hiihäd, ga moizen i tallal magoat~ (hirven hiihtäminen, talvimetsästys)
~miitus kala, moine liemi~
~mitys mies, semmoni naini~
~mitä Iro kävelöy~ (millä asialla, ei kävellä turhaan)
~midä tänne tulid~ (toisten maille tunkeilevat valkonaamat, valkoiset varkaat, vrt. "suomen valtio")
~se om mitöi, ei malta lapsil paidast ommella~ (mitätön eli kelvoton)
~täm om minuhine syömine~ (minunlainen, minulle sopiva)
~ei täs kohtoa ole minul vastinehtu, ei ole minuhistu~ (ei löydy mieleistä kosijaa)
~se oliz minuhine mutsoi~ (mieleinen, itseni kaltainen)
~moass on kassetta~
~vihma tabazi, oli märgä moa~
~taivaz da moa on vassakkah~
~rokka muah uidiu kiehuossa~ (rokka kiehuu yli)
~keitä da sid moah älä pane, se tijjä~ (ei saa päästää kiehumaan yli, ruuan pyhyydestä)
~päivä moah laskieteh~ (menee mailleen)
~päivy jo moah meni, nygöi roado pidäy loppie~ (oma ja vieras päivän_työ, vieras=rahasta tehty)
~pandih moah kuolie~
~moah pidi männä ennen aigoa, ruohkalleh~ (kuolla terveenä, sairastamatta)
~kylmändeä pidi moah mennä~ (kuoli vilustuttuaan)
~moalla kum pakajat nim moa kuulou~
~ei moa ni vezi tietty~ (ei tietänyt maa eikä vesi, ei kukaan)
~moaz on tulluh, moa on hengännyh~ (maasta saatu ihottuma)
~moan hengätty puu~ (ontto puu, maanhaltijan puita)
~ei moalla moista, vesillä vertoa~
~mi on moalla vanhin~ (maan vanhin)
~muam muidr on~ (maan viisas, ylen viisas)
~täl mual pädöy eliä~
~oma moa mandzoi, vieraz moa mustoi~
~kuolemah himoittaz omale muale piästä~
~moahta rysistä soatih~ (mateita)
~madehta vod kevöäl pyyvetäu koukkuziil~
~talvel om majeh mavukembi, kezäl kai madost om piäz~ (kesällä matoisia)
~no sielä kasvo saraheinöä, hienuoheinöä, vesiheinöä, moaheinöä~ (heinäsukuja)
~moaheinä kazvoa piendaril da puustil, a nurmiloiz on nurmiheinä~
~saraheinät kuhajau, muaheinät kidzizöy~
~moaheineä zellakse kerätäh~ (rohdoksi)
~moaheinyvies pidäy jalgoi pideä, sit kohetah~ (maaheinistä tehty haude, kohentua vieraan parantua-sanan kotoperäisiä vastineita)
(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 3)
