~moahijaini, kumpani moasta heittäytyy~ (maasta saatu ihottuma tai rohtuma)
~hänell om muahizet, mussat kibiet jalloissa~
~muahiine, nahku halgeilou, vezi tsilkettäy ragoziz~
~häi maltau muahist oppie~ (oppia=parantaa)
~kiugua om muahine~ (maasta eli savesta valettu)
~muahisheiny~ (siankärsämö)
~majehmereziz on kaks kieldy, viizi vannehtu~ (maderysässä)
~talvel on yhted majehmerezid viez, kuvum projjihuu eäreh nostetah~
~se on hengel polzu, ku muahpanijaizil syötetäh da kalmam peäl joatah~ (koituu hengelle hyväksi)
~moailma, täkäläini valkevus~ (maailmalla ymmärretään paikkoja joissa on kulkenut)
~maailmas kävelles saat kaikkee nähtä~ (vrt. ajaa autolla kaikesta ohi)
~iskimet on olluh, sie muailman allus~ (tulentekoa varten)
~moailmallizez elokses häi huolem pideä, toizenilmazez ei pie~ (keskisen haltijoiden valta ei ulotu tuonilmaiseen)
~pojjad otettih voinal~ (pojat vietiin sotaan, lopettakaa sotaan pakottaminen natsit, "asevelvollisuus")
~ta sill oli peässä kaikki kun se oli sokie~ (sanat muistissa, sokealla laulajalla)
~ennem mie mänem muajallassa ku venehellä~ (maaihmiset ja vesi-ihmiset)
~ompa se moajasta se rokka~ (maukasta)
~miula oli kebie suaha, mie vähän muajietsiin, i lapsi syndy~ (helppo synnytys)
~moajäittsä konz on valgielleg, ukontuhma kons savu lähtöö~ (maamunien nimiä)
~ei voi koskie muajäittsiä, sogenet~
~ei pie ottoa muadäittseä kädeh, kivetäh käid~
~moakakkaraini~ (rentukka)
~moakakkaraizet~ (piharatamot)
~pieni on ku moakandoine neidine~ (vertaukset luonnosta)
~varoaa vie kondie, ku kel on tuluksiz moakarhun kynnet~
~muakerdu happanou koiz~ (alimmainen hirsikerta)
~moakiven kurkkuh piti panna, semmoseh hautah~ (jälkeiset)
~pitkä om matka moakivie, ikävä on aika vuottajalla~
~muakived muassa issutah~ (elävä_kivi)
~kylympätsiz muakivi pidäv olla, järvikivi andau tsihvan~
~moakku on kaikilla kaloilla~ (mäti)
~muakondie logie rikkou, muada kaivau~ (myyrän nimiä, kontion värinen)
~miakondiene noriettsou miassa~ (mia=maa, vrt. Mia-nimi, nenetsin mia=kota)
~moakondijaine kävelöö noriz~ (liikkuu käytävissä)
~moakorteh~ (kuivan maan korte)
~suokorteh on lyhembi muakortehtu~
~moagriba, peäl mussembani da kanda järiembäni kui nurmigribal~ (tatteja)
~moagriba om peälitsi ruskei, alatsi valgei, kandaine lyhyd, levei, räpäkköpäiväine, ei syvvä~ (sieni_tietäjä, ruskei=punainen)
~moalehti~ (nahkajäkälä)
~mualehti~ (piharatamo)
~soari om moallini jumala~ (saaret maajumalten eli keskisen haltijoiden eli sukuhaltijoiden pyhäkköjä)
~oi moalline moamo, taivahallini toatto, älä ylen äjjäl jyrize~ (sanotaan ukkosella)
~moalline tuuli~ (luoteistuuli)
~sit ku muallizeh punaldah, sid on näil rannoil kalua~ (tuulen kääntyessä pohjoiseen)
~mualline tulou tuanepäi~ (koillinen)
~mualline tuulou Salmispäi~ (koillistuuli)
~moaloinjavoz nurmet kai mäni muil, ennen oli meil nurmie kylläl~ (natsien "isojako" eli maiden varastaminen suomalaisilta ja saamelaisilta, "suomen valtio" perustettu näille vääryyksille)
~moaluppo on ägien da räken vedäjä~ (nahkajäkälällä hoidetaan kuumotusta ja tulehdusta)
~moamaidoni oli kiekollah männy~ (limasieni, paranvoi)
~moamalina~ (mesimarja)
~ollougo sinne muamatku vai vezimatku~
~myö olemmo moamiehet, emmo ole linnalazet~ (kaupunkien alkuperästä, orjatyöllä rakennettuja sotilastukikohtia joista käsin natsit orjuuttivat ja sortivat "intiaaneja" eli oikeita suomalaisia, asumalla kaupungissa jatkat tätä kammottavaa perintöä)
~moamoh nännimaituo pantih~ (vastasyntyneen napaan)
~se on moamohoze~ (emonsa näköinen)
~maamo lasta suvattsou~ (rakastaa)
~miitus muamo, moine i tytär~
~moamoa kirratah liigu kerdu, emeä harvembah~ (vieras ja oma nimi)
~nuorembi sanoo moamo, aiguhine emä~
~peitoil kizatez om muamo, kudai etsiy, i tabailuzil om muamo, kudai tabailou~ (leikkejä)
~katso jo moamaine tuloo, ottav yskäh lapsen~ (syliin)
~tytär pidää maamoosinoi sobii~ (emolta perittyjä vaatteita)
~maamurane~ (moamuuroi, moamuroine, mesimarja, vrt. muurain)
~moamygrä peldoloi muldoaa~
~ollougo ned moamygräd mustad vai miittuod ollou~
~moamygry moaz läbi menöö, moanorih peitäh~ (piiloutuu koloihin)
~moanalaine vezi matkoau~
~se tuli niinkun ossetuksi se paikka, siltä moanhaltielta tahi Moanemuolta~ (talon paikka)
~kumarrella Moaemöä~
~magauta rauhas, miuda täs Moaemä syöttäi~
~moahardii da Moaemä ollah velli da sizär~ (maan haltijat)
~Muaemä kallis kandajoini, ota omakse armahakse täh kohtah~
~kunne lienöh muaemäh menny~ (käärme maan koloihin)
~moanizändy, moanemändy, moan valgied vanhembad~
~ei tapeta tanhuttilal hiirdä eigo miityttä elävöä, sanotah, a ku om moanhaldie~
~moahardii loadiu pahuom, ked ei suvaitse~
~muanhengyämä puu~ (puu jossa tumma laho kohta)
~sid undu ku pahoa nähtäh, sanotah, muaizänd ei laske~ (huono enne jos pahoja unia uudessa kodissa)
~ei meitä vaskirahoilla moanitella~ (eikä kultaisilla, white man´s gold)
~ahvenda moanittau se havu~ (houkuttelee)
~sit kaupas häi minum muanitti~ (petti, ostaa=tulla petetyksi, natsien "kapitalismi")
~moanituskiza, yksi sellim myöstyö, toine vastah plässie, sid jälgimäi tavatah, siit pyörähetäh sylekkäh~ (tansseja)
~ylen om moanivuja, vai mih niindynöö, siid se pideä soaha, hos töllyöö~ (omia teon-sanoja)
~se savi on moankarvaine, ei ole hyvä savi~
~sielä on semmosie moankatkiemija, siinä suossa~ (maan katkelmia, silmäkkeitä)
~männyt heän siih ojukkah, moankatkiemah~
~moankulgija matkai~ (käärme)
~muannenä on voimattomal~ (maan vihoista aiheutunut sairaus)
~moannousema lahon antau~ (puuhun)
~moamygräd moanoriz eletäh~
~muampuhuma~ (sama kuin nousema)
~moanroado hyllättih~ (valkonaamojen elämän vastainen "maatalous")
~moanselgä~ (vedenjakaja, selänne)
~mie muansilmiä katson~ (tarkastan maata talonpaikkaa valittaessa)
~leppiä kuz on enembäl puolel, se om muansilmälleh~ (liian kosteaa maata)
~muansunnetta läbäjää~ (maakasteessa välkkyviä verkkoja)
~kogo pellon vedäy moansuoninda kuin hämähäkin kino~
~moanuoru matkoau, pidäy kattsuokseh~ (käärmeen kiertonimiä)
~moapaivus on valgie pinda, vespaivuz ruskie~ (pajusukuja)
~moapaivuo otetah reem poikimpuolizeks, se paremmin keändyö~
~moapaivu, moada myö reätsistynnyh, oksikas, suolätikkölöi vaste kazvanuh~
~moapaivun kojal sivotah mavon nuokattu~ (kuorella hoidetaan käärmeen puremaa)
~kantojen päissä ta sielä moaperässä kukkunou ni hallavuuvet tulou~ (käki)
~moaperäh on karhu pezän kaivanuh~
~moaperäni kivi~ (maakivi)
~kondiem muapezä~
~muapezä on hongiel oal, suu kui pätsin suu~ (kontion maapesä honkien alla)
~moabulbukkaini~ (rentukka, kullero)
~moapöpäkköni, hieno elävä, moas kävelöö, vattsatsura valgie, peällini tsura villani, harmoa~ (pöpäkkö_tietäjä)
~moapöpäkäl on vattsu valgei, selgy mustu, kaks jalgoa, moas kävelöö, vigelöittäjem matkoau~
~nyt ol leher romu, ei tule kala moarantoih~ (romu eli ruska)
~murrekala moarandah tulou~
~muaranda, kussa do äbrähästä lähtöy syvä vezi~
~lasse moarandah verkot~
~peäl tuulem om moarandu, oal tuulen vasturandu~
~mettsyperttilöiz om moarad, laudoa kaksi rinnakkah, seinii vaste~ (moarat eli makuulavat)
~maarova~ (auer)
~moarjan yön k on tiähtie taivahas, sid rodieu muarjoa metsäh~ (maaliskuun lopulle sattuva kirkas tähtitaivas)
~moasammalda pertin seinih pannah~
~moasara on nurmirannois, levie, suosara on toizemmoini, kaidani~ (sarasukuja)
~omah muasijah menen, kuz elänyh olen~
~ku ruvetah kodie luadimah uvvel muasijal, sit kivilöi nostellah da suoritetah, muatah yö~ (talonpaikkaa valittaessa, maanhaltijan vastaus unessa)
~moasija ei suvaitse, ku mutsoi tuoduu pahenou~
~muaslentsana tsurattih~ (laskettiin mäkeä, laskiaisen alkuperästä, pakanajuhla kyllä, uralilainen juhla ei)
~mill oled miasteri~ (maisteri, en millekänä, itsensä ylentämisen vieraudesta)
~moasärkk on jyrkky, pitky, kuivu~ (maasärkkä eli harju)
~moata ruvetah~
~vain kum miula hyvin tuo lapsi makoau~ (emon onni)
~myö laskietsemma muata~
~nouz eäre nygöi, menöö uni vattsah~ (kun nukut liian pitkään)
~koiranunda magoau~
~magai peän selgieks~
~jogo makaid vatsan tävven, nouz eäre~ (ruokalevot)
~moate lapsem panin, uinotin~
~moatiloa hyveä pidäv ettsie koin loadiez~
(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 3)
