~Pänttö nousi kiukoankorvalla köllöttämäh~
~talvel sovat siehäi kuivait, vastoi sie piit tozo~ (ylisillä kuivatetaan vaatteita ja vastoja)
~moatittsupardeh riputetah lihoa suures pyhäz~ (vuoliaishirteen)
~viego said lahnua muatkoih~ (suureen rysään)
~muatoukka~ (mullassa elävä toukka)
~tsumu tsumu tsuokkoi, täyz roboi muattsoi~ (marjastajien loitsuja)
~muatsola kotskissa eläu~ (maakimalainen mättäissä)
~moatsondzoi hyppiy metsäz, tarttuu sobih~ (kirppulaji)
~kala moatuu~ (nousee rantavesiin)
~murrekala kum moatuu, nin silloim pitäy nuotalla käyvä~
~ilma moaduu vihmah~
~taivahan randa pilveh moadui~
~taivaz muaduh, tuloo vihma~ (peittyy sadepilviin)
~havvit tungeiahes muavedeh tyynel ilmal~
~kala nouziskandou muavedeh keväjel~
~moavoatoh vejetäh, a vesivoatoh~ (nuotat vedetään kuivumaan telineille)
~piisoau toas vihmoa kum mäni moavuntahiseh~ (taivas peittyi pilviin)
~moized oli ennen loatkat, sanottii meiläi kivihizet~ (astiat)
~tänäpäi on moine pakkane, seinät ratskaa~
~inehmizen moine on heän, inehmizen roduo~ (karhu)
~mejjäm moine da sinum moine, ei parembi~ (erilaiset, ei paremmat, toisiin vertaamisen vieraudesta)
~en vai la mene leskel, aivin ennist akkoa kiittelöö~
~seäm moitinda reähkä on~ (sään moittiminen kiellettyä)
~ei pie ihastuo kiitändeä, eigo pie pöllästyö moitindoa, yhteläizessäh pidäv olla~ (keski_tie)
~heitä moitindu toizen~ (moittimisen vieraudesta)
~täh moitoz ei tartu mieheh~
~elä moiti sie händäh~
~omoa Karjalan kieldä moitit~ (vrt. suomen kieltä moittivat "suomalaiset")
~ainos häi moittiu vierahii, omii regänenii ei näi~
~mäne moittija enziksi koitas katso, da siidä vasta tule tänne moittimah~
~värttsi sintsissä moivoa~ (moiva=pieni muikku / villakuore)
~mojahtoa peähä~ (muistuu mieleen)
~mie en nägen teijän mogiloja~ (hautoja, toisten sukujen haudoilla käyminen kiellettyä, vrt. natsien kammottava yhteishautaaminen eli vieraiden keskelle hautaaminen)
~hiän kun langei i satatti moklokkaluun~ (lonkkaluun)
~istuo mokottau~ (mököttää)
~ruvettih nagramah molommat~ (nauru_tarttuu)
~molemmilla luaduloilla sanotah~ (karjalan kielet, suomen kielet)
~moliago tuulda myyäistä tullessa~ (rukoilitteko myötäistä tuulta)
~myö sanomma, pidäu kumarrella, a vierolazet sanotah, pidäu molietsie~ (oma ja vieras rukoilu)
~ei niillä olluv välie niillä molijilla, minne puuttu, sinne i hauvattih~ (ei pyydetty pappia lukemaan vieraita rukouksia rahasta)
~no mintäh se siula nyt om parempi Jumalam molinta kum miula~ (viedä toisten Jumala ja asettua saarnaamaan yläpuolelleen, "se on mannejen luonto")
~molittau pidäy lapsii huondeksel i ehtäl~ (aamu ja iltarukousten vieraasta alkuperästä, omat rukoukset=eivät kaavamaisia / pakollisia)
~ozoa mommeh tatal~ (lapselle, osoita sormella isää)
~no siitä kun oli kaloa monelloavuista asteissa~
~om meil monelloadustu, ottoa voibo~ (montaa laatua ruokaa, arjen ja pyhän ero)
~etsitäh kukkie monemmoisie~
~siidä loadima pätsin kylyh, kivie oli monemmoista, oli latsakkoa da i ymbäri pyöttsyräistä~
~oli sielä monta karsikkuo monella apajalla~
~monel ristikanzal mield ei ole peäz~ (vieras usko vie mielen, eroakirkosta.fi)
~moni matkassa tulou, tapahtuu taipalella~
~moni muodoh kattsoo, vardaloh valvattaa~
~monimielini yhez päiväz duumaittsoo monda kahta~ (mielen muuttamisen vieraudesta)
~hot moneh mänköh~ (käyköön miten hyvänsä)
~moniehittsi käyt valas vuonossa~ (jäämerellä)
~ta nuotassaki tuli, järvissä oli joka paikassa~ (harjusta, onko enää)
~moniehana iltana kun tultih nuotalta ta ruvettih kaloa puhkoamah~
~monieänini soitto~ (soitin)
~monikielini soitto~
~monimielin olet sinä, vaste vai kägeid lähtie, a ed lähte~ (mielensä muuttamisesta)
~monisoaraine puu~ (haarainen)
~moriu hiilie~ (kiusaa hiiliä, peittää tuhkalla, tuleen kajoamisen vieraudesta)
~pitäis ruveta morsienta suahustamah~
~morsiemeksi kohta kuv vain sorokka peäh pantih~
~unesta uneh pientä lasta~ (sanonta)
~sulhani moata kun uinoi, morzein kormanosta kolttsazen vedi~ (häätapoja)
~naittsou, ottau morziemen~
~nenäs on neijon lembi, muuvos morziimen~
~en kirkene kiittäjez, engo morsei moittijez~
~on hänel mozguu piäs~ (aivoja, älykäs, vrt. Mosku)
~luus piästim mozgud, magied on syvvä~ (moskut eli luuytimet)
~siidä aletah motaija langoja voarnoilla~ (keriä lankoja puille)
~motakal seäl ei pagene suksi~ (nuoskalla)
~nuoram motalla panin~ (vyyhdille)
~mie kezräin i motkat peziin i riputin kuivamah kiuguan edeh~ (hyvä!)
~ongo vie motkaine langoa~ (vyyhdillinen, pasma)
~motkuh pyytäh maimoa~ (pieneen nuottaan)
~motlokkuluugo släimähtih, nygöi jalg on kibei~ (kehräsluu nyrjähti)
~motsualalla kylyssä pezietsetäh~ (niinisillä vihoilla)
~onko sillä matikalla moukku vain maito~ (mäti)
~kikki om mourullah~ (kissa)
~itsekseh muhahtelou~
~heän muhahtelou da toizin aijoin nagrau~
~toini ei virkkat ni mitä, itsekseh muhahti vain~
~muhakka moa~ (kuohkea)
~muhamaizillah on~ (hymyilee, myhäilee)
~ainoz on muhamaizilleh, hyväz mielez~
~jo rubei muhajamah, otin yskäh~ (hymyilevän lapsen syliin)
~vessel inehmiin on, muhajav ainoz~
~jällele pinoloi muhiet tullah syvyspuoleh~ (alkusyksyn hyttyset)
(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 3)
