~se on nin hyväluondoni, se kaikittsi muhiu~ (myhäilee kaikelle, vrt. Muhos)
~hyö ei nagreta, hyö vaim muhitah~ (myhäilevät)
~nagroa muhizoo~ (hymähtelee)
~mödzöid muhistah tyynel illal~ (sääskisukuja)
~mujehet muhistah~ (muheet, purevia hyönteisiä)
~mitäkä velli muhittelet~ (hymyilet)
~konza hyvä mieli lienöu, silloin i muhittau~
~muhka~ (pahkojen nimiä)
~pilven muhkura~
~mägimuhkur~
~muhkuroikaz mua~
~muhleikko moa~
~pilvem muhlukka~
~taivaz mäni pilvem muhlukkazil~ (muhkurapilville)
~muhoid ruvettih syömäh~ (mäkäräiset)
~ei nagra häi vie, a vähäzel muhoittelou~ (lapsi)
~kaikkii ei soa täydyö, elgeäy~ (sietää, tympäisee)
~on särrim muhuu~ (yksikesäisiä särjenpoikasia)
~mujjal päi om mennyh, ei tägäli tulluh~ (muualle)
~mujjallized rahvas koiz ollah jo~ (kun muualta tulleista tuli enemmistö, valkoiset varkaat)
~rokka huomeneh soa muiguou~ (happanee)
~seä muigoi~ (kylmeni)
~illal taigim pieksetäh ylen äjjäl, siid yöm muiguou~
~mujjotez on valmiz, sotkie pidäy~ (hapantaikina)
~mämmit muijotettih~ (hapatettiin)
~elä muijota maiduo~
~mindähb äjjäl mujjotid, ajjombah pideli sotkie~
~muigevutt en voi syvvä~ (happamia ruokia)
~minä katso muigieloi syömizii en suvaitse~
~marjad om muigied~
~muikie ilma~ (pureva)
~muikii tuuli~
~muigiesti tuuloo, neniä tsahloo~ (nipistelee)
~muigiehk on, ga voibi tädä syvvä~ (happamien ruokien vieraudesta)
~karbaluo otteli i suum muikisti~ (muikea marja)
~ei vie yhtel muilavol redu lähte, muiloa hyvin~ (retu=lika, saippuoi)
~muizerad marjat~ (happamat)
~se suum muizeroittoa nämä rohut~ (itse valmistetut rohdot, vrt. teollisesti tuotetut lääkkeet)
~muiska~ (kirjailu paidassa)
~suudu muiskahutti~
~muiskarättsinä~ (kirjailtu paita)
~mutsoil suuda muiskai~ (mutso=vaimo)
~mutsoil andoi muiskun~
~häi mustaldi vie, minul ei mieleh juohtunnuh~ (muistaa ja juohtua)
~tsikoksie muisseldih~
~ei keäny järilleh yhtel mustatuksel se aigu~ (yhdellä muistelulla)
~kolme muissimpäiveä ov vuuvessa niitä, vanhoja muissimpäivie~ (vanhatkin muistelupäivät lainaa, 6 viikkoa, puoli vuotta ja vuosi kuoleman jälkeen, yhdenmukaistajien gagaa)
~muissinsuovatta, silloim muissellah kuoleita~ (virallisten muistelupäivien vieraudesta)
~häi on ylem mustokas~ (hyvämuistinen)
~se on hyvä mustotoi, ei musta ni midä~ (huonomuistinen)
~muissuttelen, g ei juohu mieleh~
~mid unahiin, sidä i muissuttua pidäu~ (muistuttaa)
~muistoasvirzi lauletah muistoaziem pidäes~
~miun aikana, mie kun olij jo muistajana~ (muisti ajan mittana)
~häi on ylem muistaja~ (muistajat)
~minum mustamah e ole olluh nenga poudii pitkäheze~ (nenga=tällaisia)
~mustelendu pidäs heitteä endizem mutsoin, eleä uvven ker hyvin~
~heitä vanhan muistelendu~
~akam musteluz loppih uvvem mutsois suaduu~
~ei mium muistih ole ollut näin hyviä lintuvuotta~
~kuoliem muistiks sid juatah evästy pakittsieloil~
~pane muistoh, elä vuota joga päiveä neuvondoa~ (ota opiksesi)
~ka muissettih sto oli miula kaksi hengie~
~mustam minä sinun hot kuoltuu tulled vastah~
~terveheks jiägeä~ (hyvästellessä)
~toisin toisessa talossa, muiten muissa vanhemmissa~ (joka talolla omat tavat)
~voizithai tuvva mujamikse~ (maistiaisiksi)
~nuottoveh sai nuotalla kaksikorvasen vakam mujehta~ (muikkuja)
~mujehta on näissä järvissä~
~mujehed lennelläh tyynez metsäz ehtil, kibieh purtah itsie~ (ehtoolla mäkäräiset)
~mujehed ei pinistä, muhistah~
~ta mujehkala kun oli nin se loajittih pyöriekse~ (kalakukko)
~mujehtoakie~ (muikkuverkko)
~naized jupkii mujutetah~ (värjäävät hameita)
~kiven muju~ (kivijauho)
~mujuheinä~ (keltalieko)
~mujuligoh pannas soba~ (vaate likoamaan väriaineeseen)
(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 3)
