~mujuksekse kerätäh mujuheineä, potsintsigloidu da muudu~ (värjäämiseen kerättyjä heiniä, sukunimi Mujunen)
~soba terväh mujutaldui, painaldin vai sinne kattilah~ (värjäytyi nopeasti, painaa-sanan alkuperästä)
~madaroh mujutti langoa~
~naized jupkii mujutetah~ (värjäävät hameita)
~miittumal mujul om mujutettu~ (minkä väriseksi)
~mujuvez on valmis keitetty, vai tuogoa täh langoa~ (mujuvesi)
~milleh elät, muga i kuulut~ (muka=niin, siten)
~kui om muru kirvonnuh, muga i työ kirvokkua~ (työn onnistumiseen liittyviä taikoja)
~kui ilmah, muga i kalmah~
~nuorenn om mutsoi armaz, vanhate on vie armahembi~
~zakonan mugah suudittih~ (lain mukaan tuomittiin, laki=sakko, valkonaamojen "oikeusjärjestelmän" taustalla rahan kerääminen, "eivät mannet muusta ymmärrä")
~vanhimam mugahine laps kuuloo hyvin izeä da emeä~ (vanhimmasta seuraava, toiseksi vanhin)
~mugaza on kattsuo~ (mukaisa eli muksa eli mukava)
~raa mugalei, kulleh nevvoin~ (tee työtä kuten neuvoin)
~bokalleh mukeldui, käksähtih~ (kaatui kyljelleen)
~laps lattiel mukkelehtoa~ (kaatuilee)
~koiru vai mukkerehtau tannerdu vaste~ (pyöriskelee)
~mened mukkerilleh da mäkkerilles sie~ (mukkelis makkelis)
~mukkie keännetäh~ (kuperkeikkaa)
~konzu enzimäzen kerran jyrizöy kezäz, sit pidäy mukki kiändeä~
~satut vai öntästymäh, kai mukileh mened~ (öntästyä=kompastua)
~mukilleh meni~ (kaatui)
~kivimukkuloa om pellol äijä~ (omat kivet, vieraat pellot)
~tsukkelih muglahtih~ (vesilintu sukelsi)
~peädä muglahutteli veem peäl da järilleh tsukeldih~ (sukelsi uudestaan)
~katso tsomal silmäl, älägo muglota~ (mulkoile)
~muudu kilkettäy~ (kilkettää eli tirkistelee, vrt. killittää, sukunimi Kilkki)
~mäem muguru~ (pyöreä mäki)
~mugurikaz moa~ (kumpuileva)
~mullakka seä~ (synkkä, pilvinen)
~niin vihasesti kattsuo mullottau~ (muljottaa)
~elä pahalla silmällä mullota~
~mygry sie mullastau, krobizoo vai kynned~ (myyrän elämää)
~mullakaz moa~
~mullakka nouzi~ (myrsky)
~muldukevod om mygriem mullatud~
~mullatoi om moa, moin on tseyri~ (mullaton soramaa)
~mustupeä, moamam mulleroine~ (poikalapsen hellittelynimiä)
~kesällä vietih istumah lämpimäh tsuuruh~ (hiekassa parantamista)
~pehmei mullikko mua~ (multamaa)
~silmäd mullissutti kui viijaz istuja~ (karhun kiertonimiä, viitakossa istuja)
~vie mullistad minuh päi, katsod vihazel silmäl~ (mulkoilet)
~mulloizet päivät tazai nygöi Jumal, muga talv oli pakkaine ga~ (mulloiset eli viime vuotiset)
~hyvä meill oli mulloi~ (mulloin eli viime vuonna)
~kum poro sarvet luopi niin tulou mullu~ (sarveton, nupopää)
~isakkah ildazele~ (istua iltaselle)
~mullottelet da siih mänöy heän rybömäh~ (lintu kun multaat ansan edustan)
~hyvä muldakäbälä olet~
~mullaz olet kui mygrä~ (eläimiin vertaaminen)
~hirsie vasse pantih tuohta jotta hirret ei peäse happanomah~
~multava moa~
~mulupiäheinä~ (kissankäpälä)
~jänkkö mummettau~ (jänis mumisee)
~lapsi mummettau, nännii pakittsoo~ (pyytää nänniä)
~kuuritsad munitah, däittsöä pannah~ (vrt. suokuuritsa)
~tedri munii yheksin jäitsin~
~jätidgo munitezjäitsän~ (telkän pesään, ei viedä kaikkia munia)
~sotkoa voibi munittoa kezän kaiken, yhten jäitsän ku jätäd~
~nahkoa muokatah, pejjästytetäh~ (pehmitetään)
~hänellä on ne muokat käzillä~ (tuskat, synnytyspoltot)
(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 3)
