~muokkavuz rubiou nägymäh vanhate, sid volvottau~ (vaivat alkavat tuntumaan vanhana)
~miksebo muokud yhteh palah, ed voi huogavuo~ (vioitat itsesi kun et lepää)
~muolaz neidine~ (soma)
~muolas koht on netse, eigo voiz netsih kohtah mennä miehel~ (kohta miestä tärkeämpää)
~niin jotta kaikki veret muotoloilla karkelehtau~ (muoto=kasvot)
~pese muotos~
~ei ole muuvosta murkinakse~ (ei valita puolisoa muodon mukaan)
~ei iho ildazeksi eikä muoto murkinakse~
~moni muodoh kattsoo, vartaloh valvattaa~
~peze muodo, nenga ku oled novez~
~se om metsän eläväm muodoni~ (eläinten näköiset ihmiset)
~hyvä oli enne muodoillakseh neidizenny omal vallal~ (neitojen vallaton elämä)
~ei ole minum muodoine murginakse, ihoin ildaizekse sinul~ (kosinnasta kieltäytyviä sanoja)
~mura on ruskiem muurakko~ (mura eli tummanpunainen suomuta, sukunimi Muuranen)
~kala on murakka~ (mureaa)
~iäni on ku karhulla, murakka~ (möreä)
~muramoas kazvau muuroidu~ (muuraimia, maa-sanan johdannaisia)
~murazikko moa~ (kuohkea)
~mölöhäkki murajau~ (härkä mörisee, vrt. hämähäkki)
~häkki murajaa~ (sukunimi Häkkinen)
~mureh muuvon mussuttau~
~elä kehtua murehtia, mäni ni mängäh~
~siinä on ylev vähästä murehtija~ (vähästä ei murehdita)
~monies naini on semmoni, jotta murentautuu vähälläki, kul lankeiloo~ (saa keskenmenon jos kaatuu)
~elä murenna tsoaskoa~ (itse laadittujen astioiden arvokkuudesta)
~lunda ku panou ni pakkazen murendi~ (lumi lauhduttaa pakkasen)
~unem murendi~ (keskeytti, voan hyvvään kohtaan jäi, pikku-ketulle terkkuja)
~akka murendih, vajoa aiguzen lapsen sai~ (keskenmenon, vrt. murehtia)
~labiella suomitah murennuod jeäd avanduo loadiessa~ (suomitaan eli viskotaan)
~katso kui vezi murhahtah allon nokaz~ (kuohuaa, tyrskyää, vrt. Murhijärvi)
~tuulel vezi murhavuu, randoih bröyzyttäv alduo~
~älä murizuta koiroa~
~lähemmä murginatta mettsäh~ (murkinan vieraasta alkuperästä)
~midäbä händä keittänemmä murginaksi~ (morgonaksi, vrt. oma päivän tervehdys, koi!, kuun tervehdys, moi!)
~murginoa vassen vihma tuli~
~tule murginalla~ (ei maistu aamulla)
~murginata ei soa olla, a lounoan täh voib olla, vai vattsu täyzi murginal puuttunoo~ (vrt. valkonaamojen "three meals a day")
~päiv on murginoiz, murginal kutsuttih~
~murginaigah ainos pouvistuu~
~do on murginaigu, voibi ruveta murginoimah~ (antoiko isäntä luvan)
~pieni murginani kaloa puutui~ (illallinen hankitaan aamulla)
~tuulou murginapäivästä~ (kaakosta)
~nygöi murgimpäivy pastau~ (päivä paistaa etelästä)
~päivä on murkinapäiväsel männyn~ (kaakkoon)
~murgimpäiväin on lämmin~ (keskipäivä)
~murgimpäiväni tuuli~ (kaakkoistuuli)
~ku lohkahtah, muroittuu~ (kivi murenee kuumennettaessa)
~ambu nuori Jougamoine, Sebä murraldih mudaha~ (vrt. kaikesta aidosta puhdistettu "kalevalan kieli")
~murraldih rigejiköz läbi läimähtih~ (tuli tiheiköstä läpi)
~karhum murratekset tunduo moas~ (karhun myllerrykset)
~kolmekymmen vuotta tunduo karhum murdiet~
~mujeh tulou murtieh~ (murtoveteen, matalan ja syvän veden rajalle)
~kuni kala om murtiessa sini pitäy käyvä nuotalla~
~murtiet~ (pienet muikut)
~murrekala moarandah tulou, kostieh~
~kesä keikkuvuon tulou, eikä peätä murrellen~
~opi vai, kui potkitseh lapsi~ (koita kuinka potkii vatsassa)
~murrikko~ (ryteikkö)
~murrokaz on abaja~
~nuotta tarttuu murdoloih~ (risuihin)
~sie on hagoo, puudu koattu, se i murrokas kohtu~
~jallam murroz rodih, astuo en voi~
~murruksiz on jalga, ramboaa~
~kattsoo mursistau pahal silmäl~
~langeni, käzi murdavui~ (kaatui, murtui)
~kuttsumatta murdavui tulla, emmö kuttsunuh~
~heitä nenäm murdeluz mium peäl, ku olen oigie~ (oigie eli syytön)
~on jo murduo kerdynnyh lattial~ (roskia lattialla, aika siivota, vrt. nykyajan roskitta siivoavat mielenvikaiset)
~älä lai murdoo lattial~ (siisteys)
~siinä oli aiga murdo, vaiv vaim piälittsi piäzin~ (ryteiköstä vaivoin yli)
~kalat tullah kudomah murdoh~
~viel on suurempi tuska murtoja soahessa, ei kun elävöö lasta~ (murto eli keskenmeno, vrt. murtua)
~akku murron sai, murrokse meni lapsi~
~tukkunalleh murdau mödzäittäy nengoizem puun, on vägie~ (oma_kieli)
~rindoih kaloa murdoa nengozel lämmäl seäl~ (rintaverkkoihin)
~tsihva mieled murdi~ (häkä alkoi pyörryttää)
~murrah jo lapsi nouzoo sie, eänättö ga lapsen nostitto~ (lapsi nousee vaivalloisesti, herätitte väärin)
~murdohine vezi~ (roskainen)
~murdoine meni silmäh, tsökittää~
~täz ei jalgu nouze peälitsi, moin on murdozikko, puunoksoa, ladvustu, häräkehty kaikkie~ (tiheikkö)
~tuuli ku seurutti, ga murdovui vezi~ (tuuli roskasi veden)
~murtsimmärtsim mendih mäin alle~ (mullin mallin)
~huulii murtsistelou~
~midäb oled murtsissuksis~ (myrtyneenä)
~suuda murtsissutteloo, jo itkemäh varustelieteh~ (lapsi)
~mielem murtsissutti~ (pahoitti)
~seännyksissäh murtsottau~ (murjottaa sydäntyneenä)
~murtsukan keändi~ (kuperkeikan)
~voatteit ei pijä murttsie~ (rypistää, itse laadittujen vaatteiden pyhyydestä)
~om murdui mieli ristikanzal, toitts on hyvä, toitts om paha~ (kristinusko yksi natsien maanis-depressiivisen mielenlaadun ilmentymiä, antaa valkonaamojen tehdä pahaa ja sitten "katua" ja teeskennellä hyvää kun tulee hyvä hetki, vrt. tasaisuudestaan tunnetut suomalaiset)
~armahan hentun ker pagizenda ei lopu~
~ildazen syvves ku muru kirbuou, se kuuluu taivahah~
~murul männäh~ (syömään)
~muruized moaman turuizel pidäy panna~ (turuinen=lapsi)
~murukohtah pidäy mennä, syöndytilah perttih~ (ruokailutilaan)
~lapset syvväh murumaidoa~
~murusyömini on hambahittomal hyvä~
~muzavuruskei~ (tummanpunainen)
~vihmu heinäd muzavoitti~
~suvirandu muzavoitui, onnoako vihman tuo~ (eteläranta tummeni)
~taivaz muzavui, vihmu tuloo~
~muzendi ilman, vihmustanneh vai mi rodineh~
~ilmu muzenoo~
~haven ku levval kazvau, ga sit pie muskam mieldy~ (miehen mieltä)
~muzikan velli se on kydy~ (miehen veli)
~minun igä meni muzikata, ei puuttunuh muzikkoa~ (parempi ilman miestä kuin pahan miehen kanssa)
~muzikkaheinä~ (päivänkakkara)
~veittsi ku pakkuu, roih muzikkugostu~ (tulee miesvieraita)
~muzikkuo ylen äjjäl vaivatah kodavävynn ollez~
(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 3)
