~muzikoitui taloi kodavävyn ottahuu~ (alkuperäinen sukumalli)
~muzikoiskoi roaje tämä on, ei olis tämä akkoin roattava~ (miesten työt ja naisten työt)
~pilvimuzlukka moin on järie~
~pertti om musoras, pideä pyhkie~ (pirtti roskainen)
~pyhki musorat da viskaa pihal~ (vrt. länsi-suomen nakkaa)
~tedri se on mussanvoittone~
~valgieda rihmua mussennetah~ (värjätään mustaksi)
~ilda lähenöö, havu mustenoo~
~elä tallua mussikkaizvarboja, ei kazva marjua~ (marjojen pyhyydestä)
~ne kum mussikat oli kypset nin ne keräsi niitä tä keitti~
~vattsatautih kuivasta mussikasta tsäijyö keitettih~ (vatsan kovettavaa juomaa)
~kovast om mustikkoa~
~mussikasta varenjua keitetäh~ (hilloa)
~mussikkaist et peitottsi syö~ (et voi syödä salaa, suu mustuu)
~mussikkazeh mänemmä~
~kirjoi on libo mustinkirjavu da valgeinkirjavu libo ruskienkirjavu da valgeinkirjavu~ (kirjaillut värit musta, valkoinen ja punainen)
~vihuri mussottau~ (häämöttää)
~mi siel edähänä mussottau~
~mustuksendeli taivaz, ga vihmunuh ei~
~päivy mustutti päivitti, muga tsiritti tänäpäi~ (rusketti, paahtoi)
~musta on kui hiili~ (hiilen väri)
~nämä om mussat päivät, ei soa ni midä ommella~ (tod, liian pimeää työntekoon)
~tukat pitkäd mustad~ (Vetehisellä)
~mustu gu pätsin otsu~
~Karjalassa ei sanottu kaunehekse ken oli mustahipieni~~ (vieras naisihanne)
~muakondie mustane, eläu nagolo muassa~ (myyrä)
~Kellovuarassa on ylen äijä mustakulmazie tyttöjä~
~mustakulmani korie, pystynännini sorie~ (oma naisihanne, kaksi eri karjalaa, kaksi eri suomea)
~mustakudzoi on hienoni, ei pure~ (lempeät mustat kusiaiset)
~mustatkudzoit kevolleh eletäh~
~sil kohal on aiga hyvä eleä, kui om mustoa kudzoihutta~
~mustakärgi kriikkoa, lyhyt keväd roiteh kui lyhyöhes kriikkoa~ (palokärki)
~mustadmauroid purrah, kivenkulmih laitah pezäized, pyötäkköin om pezäine~ (vihaiset mustat mauriaiset)
~hyö deen pangassa ollah ynnä tuutsat~ (jäällä allit ja tuutsat)
~mustupakkaine om pahembi ruskiedupakkastu~ (pilvinen ja kirkas pakkassää)
~rubiemmo mustoapenkkie istumah~ (leikkien nimiä)
~mustahpenkkih kizatah~
~mustahpertih minägi olen rodinuhez~ (syntynyt savupirttiin)
~kattilua ei piä kuabie~ (raskaana ollessa, liian raskas työ)
~mustupiäsköi om mustembi toizii, levvan al on valgei~ (tervapääsky)
~mussatpeätsköid lennelläh, vihma roiteh~
~mustureboi on tulireboi, se on kallehin~ (sukupuuttoon tapetut tulirevot)
~katso mustareboi rinnal hyppie, voined ambuo, ga siun, ed voine, ga meän~ (hääsanoja, morsianta pöytään tuotaessa)
~mustasilmäzie tyttöjä on Tsirkkemillä~ (tummat silmät, ruskea tukka)
~mustasorsa uit hiän vieressä~ (meriteeri)
~mustasorza on ylen razvani~
~mustoi halvastau~ (mustikka kukkii)
~mustoi hambahat mustendaa~ (sukunimi Mustonen)
~mustoidu kerätäh~
~mustoih mändih~ (mustikkaan)
~oma mua om mandzoihud, vieraz mua om mustoihud~ (kangas ja korpi)
~mustoimarjaine kukkiu~
~mustoipiirua on hot kui hyvä~ (mustikkapiiras)
~mustoipiirai on rieskaz rugehizes tahtahaz, pyözyrähkö, reunad rupitetud~ (piiraan ohje)
~mustoizikko~ (mustikkapaikka)
~minä tijjän mustoizikon, kuz on äjjy mustoidu~ (hyvä!)
~mustoizikkolois piettih rihmoi~
~mustoitsoaju laitah mustoinlehtiz mustoloin kel~ (mustikan lehdistä ja marjoista keitettyä juomaa)
~kuin ruvennou mustumah veittsi, niin siitä vasta milma etsi~ (omat ajanmitat vertauskuvallisia)
~anna hyvin hiiled mustuu pätsis~ (tulen pyhyydestä)
~därven pohjassa dai suossa on muda~
~tuo abaja andoi äijäm mudua~
~mudah uppoi jalgu~
~tämä vez on äijäldi muda~ (likaista)
~se om mudani randa~
~mudahini vezi~
~mudaza därvi~
~mutakko vezi~ (samea)
~huomuksestah oli mutakka päiveä~ (pilvinen)
~midä olled mutakko tänäpäi~ (alakuloinen)
~mutakoittsi seädy da vihmui vägitukul~
~savikko mua on kylmäi mua, se tereämbi kylmäy kui mudamua~
~siel ollah mudapohjad därvet~
~mudapohju suo~
~riäpöid eletäh mudazikos~
~rannaz on nygöi mudavezi, ei soa ottoa juvva~
~mudavezi kulgou keviäzil~
~suoviez jallad mudavui~
~elä mudauta selgiedä vettä~ (veden pyhyydestä)
~jällez emäl ainoz mudeloittau~ (lapsi pyörii emon jaloissa)
~mudiloittsoo roadoa pahah loaduh~ (hyvä työ, vrt. pelkästään pahaa työtä tekevät orjat)
~mutistuksiz istuu~ (alakuloisena, vrt. mutista)
~mutistui pahah mieleh~
~missäpä koira vanhenis kuin ei mutkie juossessah~ (sanonta)
~ku kypsenöö, sit peäm mutkoav alah päi~ (vattu taipuu alaspäin)
~mutkatoi inehmini~ (vilpitön, suora)
~mutkitellem pagizoo~ (kierrellen)
~älä mutkitelle, sano hyväizelleh~
~kalad järvez vai mutkau, koz on tyyni~
~tuuloo lujah, puun ladvat mutkutteloo~
~jänis syyvä mutmettau~ (mutustaa)
~mudai koht on vie käymättä~ (muutama kohta, tuntea ympäristönsä)
~mudrakko vezi~ (samea)
~ei uinoa, vai mutserdeleh lapsi~ (kääntelehtii)
~langezin, niin käzi mutskahti kalavehesta~ (vrt. kalvosimet)
~jalgu mutskahtih~ (meni sijoiltaan)
~viego sinul tunduu mutskahtuz, vieg on kibei~
~dalgu mutskehtui kezrätsys~ (nyrjähti nilkasta)
~mutskera taigina~ (hapan, muikea)
~seä om mutsker, nenäh koskeh~ (pureva)
~mindäh sinä mutskerdutad majjod, ed viluh vie~ (hapannutat)
~rokad mutskerdui, lämmäh jovvuttih~
~kudai on hyvä da tsoma, sanotah mutsoikse vanhas sah~
~tyttözet pikkarazet muttsoloih kizatah~ (leikkivät nukeilla)
~muttsoheinä~ (valkoailakki)
~kolmas kymmen naizel on mutsoistuskymmen~
~se katso mutsoistoa ijän kaiken~ (elää nuorikkona, onnellista elämää)
~töntsöiks mudzoitetah marjoa~ (muserretaan soseeksi)
~mikse suudu mudzoitat, huulet hörtsälleh, pahoa mieldy vai hyveä mieldy~
~pidää lapsel laadia mutsukku~ (räsynukke)
~tyttön on mutsukkane, tsomane da suorevuksis~ (nuken kaltainen, soma ja hyvin puettu)
~suorita mutsukkaine uuzih sobazih~ (nukkejen pukeminen uusiin vaatteisiin, alkujaan haltijoiden)
(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 3)
