~laps kätkyöz mutsurdeleh, ota eäre, sorduu lapsi~ (pyöriskelee, putoaa)
~laps lattiel muttelehtau jalloiz~ (tepastelee)
~särgimuttii tuli täh aboah~ (pieniä särkiä)
~se itsekseh muttiu~ (leikkii nukeilla)
~muttista nuottah tuloo nyt~ (pieniä kaloja)
~ahvemmuttine~
~tule Meren emä tuulessa tuiskamah vihurissa viuhkamah~
~lapsed muttsozil eloissellah~ (leikkivät nukeilla)
~lapset kizatah muttsozilla~
~moamam muttuine netse on~ (lapsen hellittelyä)
~mutugoittsoo, syöy mötöldäy~ (mutustelee, kotoperäinen lause voi muodostua kolmesta teon-sanasta, vrt. vieraan mallin mukaan luotu keinotekoinen "äidinkieli")
~muil kiitä muida maida, itse ole omil mail~
~en tijjä ni midä muudu, sen tijjän vai~ ("yleistietoon" eli vieraaseen tietoon pakottaminen luo tyhjiä ja sieluttomia ihmisiä)
~muurahaizmättähässä ollah muurahaizen däitsät~ (munat)
~muurahan eläu muurahikossa~
~muurahazet kussah ni kubajamah rubieu~
~kuzimuurahazet eletäh kuzimuurahikossa~
~muurakka seä, turpisteleh~ (pilvinen, pilveilee)
~midä muurakoitzed, k et pagize ni midä~ (miksi olet haikea)
~heitä nygöi muurakoindu, tule syömäh~
~muurakoitsuksel ei pie eleä~ (surumielisyyden vieraudesta, valkonaamojen piirteitä)
~seäm muurakoitti vihmah~ (sää tuli surulliseksi)
~muureh leiby, ammui pastettu~ (kovaksi kuivunut, ammoin, kauan sitten)
~käteni muurehtu~ (puutui)
~välistä ku muurehtuu ku ei tunnu ei omalla lihalla~ (käsi menee tunnottomaksi)
~miun keäd ollah muurehuttu~
~käzi muurehtu, pidäy puissella~ (joka vaivaan löytyy konsti)
~toizempäiväzet piiroat muurehtuu~ (kovettuvat)
~muurim panid rättsinän~ (nurin päin)
~pajjan panit muurin piäl~
~muurdinazem puolen keännin oiginazeks puoleks~
~kangahas on muurinaine puoli da oiginaine puoli~ (nurja puoli)
~muuriniskoilleh sordui, mukeldih peälaelleh~
~häi suksil tsurates lendi muurinniskoin~ (niskavammat eivät parane koskaan)
~ilmu tänäpäi muuristeleh, azunnougo vihman~ (pilvistyy)
~mielen muuristuttau toizeh loaduh huonol seäl~ (vrt. murjottaa)
~taivaham muuristi pilvennenäz~
~muuristit silmäd minuh päi, mizbo tuskevuid~
~muurnin t oikein tikutamma~ (tikuttaa, neuloa)
~hairahim panna paijam muurnin~ (paidan nurin)
~kun et kotih osat ni siitä rättsinä muurnin keännettih~
~muuurain on kellappa marja~
~suoss on äijä muuruanda~
~muurain kazvau sammalsoissa kotskiila~
~kova kuni on, sini om muuroi~ (punertuneena ja kovana kutsutaan muuraimeksi)
~muuroi on tupez, sid roih halvah, halvu ku kirbuou, sid roih muuroi~ (nupusta kukkaan, kukasta muuraimeksi)
~muuroiz ollah~ (muuraimia poimimassa)
~läkkeä muuroih, minä näin zikon~ (marja-zikon, marjapaikan, vrt. sisko)
~muuroizikko~ (muuraimia kasvava paikka)
~muurojikot suot~
~muurottau pilvessäh, ei paissa päivöä~ (vrt. murjottaa)
~seä vai muurottau, ei lekahtai tsurah ni toizeh~ (seisahtunut ilma)
~vast on tyyni, muutaldi tuulekse dai tuuloo höhöttäy~
~pohjoislaijalla jätettih muutoma oksa~ (karsikkomäntyyn)
~muuttele syömizii, älä yhty syöt ainoz~ (syö kahta kolmea, älä kahta kolmea kymmentä maapallon eri kolkista varastettua syömistä, joista puolia kehosi hylkii)
~elaigu muutteleh koz mih loaduh~
~seä muutteleh, toitts on vihmu, toitts om poudu~
~ned ollah talvel teä varoid da harakad, ei muutellahez~ (eivät ole muuttolintuja)
~muuttavui toizeh kohtah elämäh~ (elää_kohtaa)
~ainoz muuttelehtau kos kunne yrrästeleh~ (yrrästellä)
~ilma muutteliutuu~
~naiset pantih miehiem puksuja jalkahas ta sillä keinoim muutteliuvuttih~ (pyhien tapoja, arjen vastakohtaa)
~kuum muuttiezilla lienöu vihma ili pouda~ (kuun vaihteessa)
~muutan siun kultapetrakse~ (Rukajärvellä, saamelaisilta kuultua)
~häi kondiekse i muutah~ (muuttui)
~linnut sygyzyl muutetaheze lämmäh moah~
~muuttujadlinnud jo kerävytäh, jouttsened lugletuksen ker matkatah peätsköit selläz~ (muuttolinnut)
~hyö muututtih puukse~ (ohoh)
~siidä läks metsällä se nuorin velles, muuttu kabreheks~ (kauriiksi)
~muodo muuttuv vanhate, nuorenn on toizemmoine~
~muuvem puuttuu, ta muuvem peäsöy~ (kysyttäessä tuliko verkoilla kalaa)
~katso mi hyvä kirvezvarzi muvvostui~ (tehdä itse)
~muvakaz lodma~ (mutainen notko)
~hiekku on kiven ker, muvankeraine~ (mudansekaista hiekkaa)
~lapsi vai mykeldeleh, seizai nouzoo, järilleh i mykeldäh~ (kaatuu, kierii, nousee uudestaan)
~männä mykeldää~ (kierii)
~hiero kahta kämmentänsä, mykelti molempijansa, vasempahan polvehensa~ (taikaa tehdessään)
~ukonlammas mykettäy~ (taivaanvuohi, Ukon lintuja)
~kabriz myketteä~ (kauris)
~mykkyrikäz moa~ (epätasainen)
~mägimykkyry~ (mäennyppylä)
~mykkyröil om moa~
~mykkyreä on langois~ (sykkyröitä)
~se om pienestä suate ollut mykkä~
~veneh mygläy järvel aldoloil~ (keinuu)
~kerran toizen venehty myglähytti tuulel~
~on kui mygrä mullas~ (eläimiin vertaaminen)
~mygryd eletäh jogirannoil moansydämez, vedeh kävväh~ (vesimyyrät)
~mygry kaivannuh loukkoloi muah~ (loukkoja eli koloja)
~mygyrikkö moa~ (epätasainen, myöhäisen myyrä-nimen alkuperästä)
~pilvimygyrä~ (kupera pilvi)
~taivaz om mygyröil~
~mygyrä kivi~
~mylkistih moate~ (kumartui)
~magoau mylköttäy~ (makaa takapuoli pystyssä)
~elä myllistele, häpykkä nägyy~ (vrt. pyllistele)
~myltykkä nenä~ (pieni ja pyöreä)
~myläkäks mäni~ (kirves tylsäksi)
~myntin jället tunduu~ (karhun kiertonimiä)
~myntti om mytäldänyh~ (sukunimi Mynttinen)
~myrevyi tuulemah~
~tuuli myrizöö lujah~
~myrkkyheinä, juuri järie kui tsakoi~ (pikkusormen paksuinen myrkyllinen heinä)
~myrkkyheiny~ (kihokki, leinikki)
~ta i sienie om myrkkysienie~
~toizet vaskitsat myrkykkähembie ollah kun kyyt~
(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 3)
