~mid nyd oled myrryksis toassen~ (myrtyneenä)
~myrrytti äjjäl~ (suututti)
~korvoi kilpisteleh~ (sanko vääntyy kieroksi)
~mieled myrdyi~
~tuutsam myry~
~tuulem myry nouzi~
~lunda myryöö~ (myryttää eli pyryttää)
~myryvyi seä~
~myrähtih tuulemah, valgied on allod järvez~
~tuuldu lujah myrähyttäy~
~tuulem myräkkä~
~käim mytkisti, hullai~ (käsi meni hervottomaksi, halvaantui)
~mytk on suovittsu, rajakkovitts on sitkei~ (mytky eli jäykkä)
~koadui mytskähtih lumeh~
~katso vain kun kondie myttäy~ (liikkuu lyhyin askelin)
~mötöi mytyldäy lyhyzil jalloil~ (karhun kiertonimiä, sukunimi Möttönen)
~häkkine myykähytti, emändeä ei unohta~ (härkä ammui)
~tuuli myvvistytti~ (kääntyi myötäiseksi)
~myyittäy heidä Dumala, myödäzen loadi~
~tuuli myvvittäv venehty, ajammo myödäizeh~
~moa oli myyvittäveä, semmoista uuruo~ (viettävää maata)
~heimokunnan väel myyvitimmö Katin Heinäselgäh~ (oma myyminen myötäiseen saattamista, esim. häissä)
~läkkä myvvittämäh~ (saattamaan morsianta)
~heitä lapsen myvvitändy, itse häi tiedää~ (yllyttäminen)
~kävelläh myvväkkäh~ (peräkkäin, yhdessä)
~myvvätsyd on velleksed~ (peräkkäin syntyneet)
~emmä myö venyäheks pakaja~ (tänä päivänä koko karjala puhuu pakkovenäjää, suomen puolella kammottavaa keinotekoista pakkosuomea, valkonaamojen "sivistys")
~miän kylässä oli doga talossa kyly~
~meilä oldih därver rannalla kylyt~
~meän kieli on livvin kieli~ (kuinka pitkällä mahtanee olla kauniin liivin kielen opetus maamme "huippuluokkaa" olevissa kouluissa, vai vieläkö siellä pakkoluetetaan natsikieliä kuten tietäjä Joutavaisen lapsuudessa)
~suonda myö veri matkoau~ (veri suonet)
~elä tule aivompah eläkä myöhempäh~
~mie tuliim myöhembänä~
~ei ois pitän kylpie myöhä kylyssä~ (illalla)
~nyt on jo myöhähkö lähtie kylyh~ (päivän valossa kylpeminen, saunan ja luojahenki Päivän yhteydestä)
~liijan on jo myöhäni, ei kala eniä syö~
~myöhäne aigu on, läkkiä muate~
~mindäi hyö niin myöhäzeh viivyttänöy~
~myönnyttelim pättsii, g ei ole vie myöndynyh~ (odottelin uunin jäähtymistä)
~myönnytän kylyy, anna kargei proidiu~
~kyly ku myöndyy, sit löylyy vähä roih~ (jäähtyy, syntyy)
~jogo lienou kyly myöndynnyh~
~taivas myöristelöy~ (sataa ja paistaa)
~herkky mieli on, eisteleh da myösteleh~ (muuttaa mieltään toisen mukaan)
~muttsoidu käytih myöstyttelemäh~ (hakemassa nuorikkoa vanhempien kotiin häiden jälkeen)
~takaperiv venehtä airoloilla myössyttäy~ (vrt. huopaa)
~soutau ta myössyttäy~
~verkkuo kattsuossa pidäy venehtä myösteä~
~yksi myöstiäbi, toine kattsou kaloidu~
~mäne sie, mie myössyn~ (myöstyä eli palata takaisin, yksin sana=aito, kaksi sanaa=epäaito)
~sid minä katsoin kodvan, sit hillakkazim myöstyin eäre~ (karhun nähdessäni)
~jeätä myöti mänimä siitä sinne~ (omat tiet eli päästöttömät tiet)
~rinnettä myöte pidäy hiihtaa kosah~ (vinoon, vrt. natsien elämänvastainen "laskettelu")
~siit häi Ogozen i otti, vettä myöte vei~ (häälaulusta)
~häi lähti jaamaa myöte astumah~ (jaamaa eli tietä)
~lampie myöte i Vetehini uipi~
~koiralla annetah karvoa myöte nimi~
~talvie myöte kezä~ (kesä tulee talven mielen mukaan)
~tuuli myödevyi~
~myötikset~ (kaverukset)
~sellane on myötsäkän nägöne ilma~ (pilvistyvä)
~tuul om myödäh~
~peigalom myödähini on enzimäni sormi~ (peukalosta seuraava sormi)
~ozutettau sorm om peigalom myödähiine~
~siitä kierrätettih kivest ympäri kaksi kertoa myötähpäivöä, kolmas kerta vastahpäivöä~ (taikaa tehtäessä)
~myödähyzin om matka~ (sama matka)
~myödähyizin myö astuimmo, vessel oli matkata~ (yhtä matkaa)
~myödähyizin eletäh hyvin~ (myötäiseen, sopuisasti)
~myödäzeh on venehellä hyvä männä~
~myödäzeh on herkky soudoa~
~myödäziks lähemmö~ (morsianta saattamaan)
~olimmo myödäizinny, annoimm andilaham miehel~
~velled da neveskäd myödäzikse kävväh~
~pidää vuottaa myödästy tuuldu~ (tuulen mukaan eläminen)
~mutsoil myödäzakad lähtietäh piädy luadimah~
(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 3)
