~nadeitsemmoh omah itseh~ (luotamme)
~naini miehen sisärtä sanou navokse ta mieski naisen sisärtä~ (nato)
~sulahazen tsikko lieu nado~
~nadoozno minä sinuu tietostan~ (uskollisesti rakastan)
~savie vai natskuttau, pättsii loadiu~
~kazi sanoo nau~ (kissa)
~kazi naukahtih~
~kazii opastan mukkii kiändämäh, neniä ozoamah~ (opetan kissalle temppuja)
~lendelöö naukahteleh peätsköilinduine, tsomendeleh, proskennoa ottau joga akaz, joga muskaz~ (pääsky lentelee syksyllä, hyvästelee joka akan ja ukon)
~naukkoav eleä veez da moal~ (saukko liikkuu nopeasti maalla ja vedessä)
~silmih naukkoau, tuld isköö~ (salamat heijastuvat silmissä)
~ei pie naugiendoa kazii, vie kynnel derniy~ (raapaisee jos kiusaat)
~reboid naukutah metsäz, emä ku jättäy~ (revonpojat)
~kanahaukku naukkuu vihmoi vaste puuz~
~maiduo ku syöned, sid naugav vattsu~ (maidon syömisestä, kuuluu vasikoille)
~nauguo kerättih, kuivattih da sidä poltettih, pandih vedeh~ (pestiin hiukset palpakoista laaditulla tuhkavedellä, "jotta kasvaisivat pitkiksi")
~nauguheiny om pyöryzy heiny suorannaz, nokku venyy nouskuks yläh päi, piend oksast on vardeh kazvanuh kui sybläizelleh~ (palpakko)
~pordimo nauskoa aittah~ (kärppä sujahti)
~nauvikko~ (palpakkoja kasvava paikka)
~älä kazii navvuta, moahardiedu pagizuttau~ (kissa kantelee maanhaltijalle jos kiusaat)
~navakko tuuli~
~tuuloo navakasti~
~vai nygöi lundu navali, odva ajamah pääzet~ (lunta kinosti, et pääse lähtemään, lumen mukaan eläminen)
~pagizi vienol iänel~ (luonnenimi Vieno)
~navoid nännii vai imietäh, moatah emeä vaste~ (kissanpennut)
~niitä pijettih mereläiset enimmästäh~ (mereläiset eli suuren järven rannalla asuvat, sukunimi Meriläinen)
~niillähäl laulo niitä virsie, Väinämöisev virsie~ (runojen kerääjille)
~no niijen kere siit toizem päiväne kyly lämmitetäu~ (häiden toisen päivän kyly sisarusten ja serkkujen kanssa)
~kaputad n on tobiet~ (ahman jotain?)
~ne vuotetah hukat händäh nellän kessä~ (hukkien hännistä)
~se niistä vezoista i kazvoi hiaba~ (haapa)
~nejjistyksem pidäy~ (viettää aikaa naimattomana)
~se neidini mänetti neijissyksen, ku lapsen sai~
~nejjistyzvirred on käzil neidizinn ollez ainoz~ (naimisiinmenosta kertovat virret)
~kolme vuottu kozitah, nelli vuottu nejjistytetäh, siid oma otetah~
~miehel gu menet, sid nejjiständy loppuu~
~neizaigua pädi eliä~ (hyvää aikaa)
~ei puutu ukkoa, neizakaks jeää~ (vrt. vanhapiika)
~se neizakku nygöi, kozittih, a mennyh ei~
~lapsen kandajez iho muuttuu, ei ole neiziho~
~neizikylyn lämmäh pannes kerätäh neidizet, kutsutah, kyly lämmitetäh pajon ker, neidizet itkietäh andilahal~
~neiskyly, tytöd autetah andilasta~ (häitä edeltävä kyly)
~lapsestuskymmen, tytöstyskymmen, neizikymmen~
~neistalolois sulhaizih varoi kuivuhaugi pietäh~ (syömistä kosijoiden varalta)
~neidiziem mieli on kui läikkyjä vezi~
~Vejen ukko, Vejen akka, Vejen neito kaunokaini~
~neitti pitkulikas ol, pitän soigie~ (neitti=naisten helmikoristeinen verkkomyssy)
~turu, turu neittsoine, tule minule mutsoikse~ (loitsuja)
~emmä soanun suurija säynäsijä, neiturija oli nyt vail liikkehellä~ (säynävän poikasia)
~anna nekkie lapsel~ (nokkaa)
~nelliele pidäy lähtie, yksin kunnebo rebied~
~jänöin suu on nelliel päi~ (vrt. ristissä)
~nelliköllä mitatah leibiä, kagrua, ruista~ (oma luku, vieras ahneuden mitta)
~yhessä meärässä on nellä nellikkyy~
~neljä kappoa mänöö nellikköh vanhah loaduh~
~täyttä nellistä mänöy~ (karhu nelistää)
~se pieni pedra aivin hyppiy nellistä~
~nellinkonttamazin matkaau lapsi, ei voi vielä kohti kävellä~ (kohti=pystyssä)
~lapset peskuzel nellinkyndämäzin duoksennellah~
~rahvaz nellutah soattoloi panemah vihman nenäs~ (rukoja sateen edellä)
~siidä ku ägäzeksi tulima~ (innostuimme)
(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 3)
