~joga päiviä koume da nelli kerdua keitiimmö kalua~
~nellän kessen olimmo nuotal~
~myö olima sienessä nellän kesse~
~ollah nellikannassa~ (neliön muodossa)
~nellikandaine vezaine~ (nelihaarainen)
~talvel ajetah nellikablahizel riel, kezäl kolmekablahizel~
~nellikerdaine langu, mereziks tämä luja roih~ (rysän valmistukseen käytetty lanka)
~nelläkokkazet kirdat~ (nelikulmaiset kirjailut)
~kolmilaidazie on, on i nellälaijaista~ (veneitä)
~nellilaidaized on nuottuvenehed~
~nellän läksimä~ (nelistään)
~nellinäine koivu~ (nelihaarainen)
~kalat kuj joattih nin nelläs kala oli soutajalla~ (oma jakaminen, vieras myyminen)
~nelläz vuoz on nygöi lapsel~
~nelländeks on säynänkudu~ (kudut tärkeitä ajanmittoja)
~nellisoaraine vezaine~ (nelihaarainen vesa)
~niemen nenittsi kävelöö~ (niemen ympäri)
~rua nenga, parembi tuloo~ (tee näin)
~nenga leviä oli, kahen sormen levehys~ (omia mittoja)
~salatti on hianoine nengoine kalaine~ (kalasukuja)
~ahvenheinä on semmoni kukkapeä puu, siinä ahvenet seisou päiväpaissossa~
~nenäh hyväl tuloo~ (tuoksuu hyvältä)
~tunturin nenä~
~tuulen nenä~ (tuulispää)
~pilvennenä~ (yhtäkkiä nouseva myrsky)
~nenähuogamed on hengitykseh näh~ (sieraimet hengitystä varten)
~piätsakk oli moine, kai nenähuogamet kivettih~ (nuha teki sieraimet kipeiksi)
~moaman nenäin on lapsel, a silmäd on izäh~
~nenäizii vai yläh nostellah kizatah~ (muikut hyppivät järvessä, vrt. nykyajan kemikaaleissa elävät surulliset kalat)
~mie issuin nenäkoarella a peräkoarella istu Jyrki~ (veneessä)
~nenäkäs pada~ (nokallinen)
~hura nenäloukko on salbavunnuh tseäreä~ (vasen sierain mennyt umpeen nuhan takia)
~nenänagjaine on novez~ (nenänpää)
~nenänagjazen kupettau, kuollien viesti tuloo~
~nenänaluz rubevuu lapsel, se i tulenlendoi~ (tautien nimiä)
~korven nenäs~ (niemeke)
~nenäksen nokaz om mustoida~ (mustikoita)
~metsän nenäz~
~pösyn nenätsura~ (merran etupuoli)
~ollah toine toizem peäl nenävyksis~ (suutuksissa)
~nenävyksiz on~ (suuttunut, vrt. ottaa nokkiinsa)
~veneh nenävyi, madalah tartui~
~koira neberoittoa izändeä armastoa~ (liehittelee)
~nepsa seä~ (leuto)
~nepsy lum on, ei tuuli kanna~ (nuoskalumi)
~egläi oli kirakko seä, tänäpäi on nepsakko~
~nepsakoitti nygöi Jumal, andoi hyvän seän~
~nepsakoitui seä~ (lauhtui)
~ilm oli ylem pakkaine, nygei nepseni vähäzel~
~kyläh neruo ottamah elä mäne~ (kylästä neuvoa kysymään, vieraat kylät, vieraat neuvot, vrt. "koulut")
~midä neronnu nygöi piettäneh, ku izä kuoli~ (keneltä kysytään neuvoa)
~minä roan omah i neroh~
~yhten nerohuod ollah~ (yhtä taitavia)
~nerokas ombelemah~
~kudai nerokas, se i lippahii loadii~
~olen nerotoin, neroniemell en ole käynyd~
~nerossuttoa verkkuo kudomah~ (neuvoo)
~itse nerostetah, ei pie nevvuo~ (itse oppiminen=oma oppiminen)
~nerostui suappoad ombelemah~ (oppi)
~toine toizez nerovutah kengeä ombelemah~ (opitaan yhdessä)
~ylen on hyvä kala, pällä~ (nieriä)
(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 3)
