~kui se lehti nii vedänöy nestien puulois~ (puu_tietäjä)
~peä nestyi higeh~ (nestyi eli kastui)
~käzin tullez on ryöhäkkä rinnal~ (ryöhäkkä=kiire)
~netsis kuuzes oravampezä on~
~koillini on netsiellä päiti~ (tuolla päin, koin suunta)
~netsiel Teromvuaras käviin~ (Terovaara)
~myö lähemmö netsinne Jugakoskel kivenettsoh~ (kiviä etsimään)
~varoi nettsih liidi~ (varis)
~nedugu mahan kandajez on, syvv ei voi, peädy kivistäy, paha eleä~ (raskaudesta johtuva pahoinvointi)
~ota oppi ottsahas, neuvo nenävartehes~
~häi om meän neuvoja, juohattelija~
~k ei olluh kedä neuvojoa, sid ei soannuh opastuo~
~neuvoksennella pidäy nuorii, vagailla, hyvin työnytteä~ (auttaa nuoret elämän alkuun hyvillä neuvoilla)
~häi ei suvaitse nevvondaa, omal mielel raadaa~
~hyväl nevvondal pidäy lapsii opastoa~
~pidäv oppie nevvotellakseh talves poikki peästä~ (keksiä keinoja talven yli elämiseen)
~nevvotes pane vardeh, ota puamettih~
~neuvo milma tiedäjäks~
~ombelomah tsikko neuvo~
~häi minuu nevvoi, kui pidää ommella~
~minnaksi ta neveskäksihän ne kutsuttih~ (miniää)
~hot pieni laps vihjannoo, sinne pidäy hypätä~ (liiallisesta hemmottelusta)
~neyreydyy~ (tuohi tulee taipuisaksi kuumassa vedessä)
~kuikat i tsäikät ollah kentällä, nii tulou neyrä seä~ (nöyrä eli tuulinen sää)
~neyrä, omalla sanalla liadiu, omanokkane, ei pagize liijaksi, tarkan om paginoildah~ (nöyrä-sanan merkityksiä)
~morsiemen velli, sulhasella neälä~ (neälä eli lanko)
~miehellä on naisev velli neälä~
~väypojad ollah neälät~
~sid häi meni toizen, keskimäzen niäläl luo~
~häi tuloo minul vävy, a minä tulen hänel nääly~
~neäläkset (vaimon mies ja veli keskenään)
~siinä vävy veäril loati kun ei nähnyt neälämiestä~ (sanonta)
~älä neärittele minuu tyhjeä~ (pilkkaa)
~neäritekseh älä katso~ (älä välitä pilkasta)
~elä niäritä toista~ (pilkkaamisen vieraudesta)
~älä niäritä lapsii~ (narraa)
~neärävök kum pikkulapselta lihautu nim petäjöä poahettih ta sihi karissettih~ (hiertyneisiin nivusiin)
~niärvät hauvutah~ (nivuset)
~kuldaizel on neäräväized eläväl lihal~ (lapsella nivuset vereslihalla)
~porom petskie neäskäijäh~ (pehmitetään nahkaa)
~hibju neässävyy pezemättäh~ (iho hilseilee)
~nilalla kun otetah nin se hänestä pois kuivau se mehu, puhas tulou~ (puhdepuun kuivattaminen)
~häi on hyvyöm muistaja, vastah muistoa hyvyön näet~ (muistaa hyvät teot)
~a ne kun oli lumivuuvet, äijä lunta, ni ne järvilöillä laskeuvuttih~ (peurat)
~kaksinkerraista kinnasta mieki kuvoin ta koukkusin vain en nieklot ni konsa~ (oma työ, omat työnsanat)
~ei ollun ni mitä hätöä~ (ei hätiä mitiä)
~ei se lähtet ni minne se kontie pakoh~
~en nähnyn ni mitä muuta, kuin muistelin toattojani~
~päivällä suoriev lähtemäh, a yöllä ei ni ruohi~ (vrt. valkonaamojen elämänvastainen "vuorotyö")
~häi milma paheksii, ei ottanuh ni kizah~ (oi voi)
~varoin suuz ei ole ni keziä ni talvie~ (varis paikkalintu)
~nieglotah sukkie i alazie yhellä nieglalla~
~kuvottavu nieglu, luuhine, voaksam piduhuz, keskel loukko, loukoz langu~ (pitkät luuneulat)
~luuhine libo vaskine niegla~
~kevädjeä on niegloil, kai niegloittoa astujez~
~diä on ku niegloil keviäl~
~viimiine nieglaine katkei, nygöi ei ole mil ommella~
~havuloista kun nieglaset aivoin kevöällä kirpoi moah ni aikani kesä tuli~ (aivoin=aikaisin)
~havun nieglazet tsökittää käzii~ (pistelevät)
~ottajat tullah, pihah ajetah, sid andilas kattsoo koltsaizez läbi sulhastu, min verdu nägyy mualoa, sen verran eläjes sulhaine minuz vigoa nähkäh~ (kuinka vähän näkyy silmukan läpi maata, häätaikoja)
~nieglupieluksud, kos heitäd ombeluksen, sih i tsokkoad nieglan~ (neulatyynyyn)
~niegliehäne lendelöu~
~käzie niegloittoa vilus tulduo~ (pistelee)
~niegloittau jalgoa hätken istuhuu~ (puutunut jalka pistelee)
~nieklomaniekla, sillä nieklottih kinnasta, se oli väki pitkä~
~nieglotah alazie dai sukkie talven varalla~ (talveen valmistautuminen)
~kylläpä sie nieklot korieta kinnasta~
~nieklotah verkuo i ryziä~
~netsen nieleksen tagan on hilloida~ (niemekkeen takana hilloja)
~merezilöiz on kaks nielikieldy, suurembiz merezilöis 3-4 kieldy~ (rysissä nieluja)
~metsän niemez~ (niemeke)
~oli Niemen ottsa, Kanto, Nika~ (apajien nimiä)
~tuldih niemen nokkah~
~sovva niemeh, sie venehen kohendammo~
~niemikkö järvi~ (niemekäs)
~niemukka~ (niemi)
~konzu kevädvett äjjy on, sid eletäh ku niemyöl~ (kevättulvien aikaan)
~niepsakka~ (nuoskalumi)
~Seämärvez ei ole nierijästy, Jängärven lambiloiz on lemilöin oal, räkel nouzoo~
~mie sain nieriähän~
~viego nieriesty saitto verkkoloih~
~nierijäine on kui herottu voi magei~ (rasvainen kala)
~nieriez om pienembil mustil tikkuzil gu lohi, a muit on ruskiembi~ (nieriän ulkonäöstä)
~täst ei sua ni midä, se niin on nihervikkö~ (puu visainen)
~nihkavutti voimattomakse~
~tänä piän ku olin nihkehilleh, en jaksanut nim midäi~ (vieraan sairastaa-sanan vastineita)
~nihkehelleh on lapsi~
~laps nihkettäy, ei voi~ (voida=voida hyvin)
~nihkie keli~ (nuoska)
~nihkiheiny~ (heinätähtimö / imarre, käytetään parantamiseen)
~vähien nihkityksien täh ei pie peädy painaldoa~ (ei saa masentua pienestä)
~nihvakasti tuulou, vilusti~
~nihvakko ristikanz ei toizii suvaitse~ (synkät samanlaisuuteen pakottajat teeskentelevät iloisia suvaitsevaisuuden lähettiläitä=kristinusko)
~niikkau kanahaukku metsäz, vetty pakittsoo~ (haukan ääniä)
~niikoi korbi, pimeikkö~ (synkkä)
~niilahtih päivy paistamah~ (raotti pilvien välistä)
~niilailoo päiveä vähäizel Jumal~
~niilusilmä~ (viirusilmä, vrt. Niilo)
(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 3)
