~jos kerkisi soaha lapsen nin siitä vei kylyh sen, a jos kyly kerkisi enneiv valmistuo nin se vietih kylyh ta se synty kylyssäki~
~illalla ku lasit sen nuoraselän ni huomeneksella kävit sitä kattsomah~ (pyydysten nimiä)
~jos ei vielä magoa, niin vönyy~ (venyä pitkäkseen)
~vakkah kalat heitettih ta povi kiini pantih~
~mäntih parahall apajalla~
~siitä tsunam peräh sivotah ne, hiihnoista ne porot, ta toas tsuna ta toas poro ta, niin tä niin~ (rekiletka)
~ka miä yhen kalan sain ni lassin därelläh~ (laskin takaisin)
~vastoi erähät sivotah niinen kojal~ (kuorella)
~rogoz on niinez luajittu~ (niinimatto)
~kägöimpuuz otetah niined, kuori nylgietäh, rungu hallatah, keskez roih pirram piid~ (koiranheisipuusta)
~niinipuud ei mejjäm mual ole~ (etelän puu)
~niindyi hyvin miuh~ (kiintyi)
~niindih, mutsoikse kozittsoo~
~niipistyi mium peäl~ (suuttui)
~istuu niipottau pahaz mielez~ (vrt. nipottaa)
~niipukas on kuin lammin Vetehini~ (herkkä suuttumaan)
~kun ei tämä nyt miuh niipustuis~ (vedenhaltija suuttuisi kun join lähteestä)
~kuvo, kuvo Kata-neidoi~ (etunimiä)
~nenä niiskoa tseäräs~ (nuhassa)
~neneä niiskuttoa, vezi ku nenäs lähtöö~
~pidäh rejät niistiä nenästä~
~hiili pois niistöö, jotta valkuu tuli~ (päreestä)
~niistä tuohuz, katso löllöttäy palav äjjäl~
~niitsakko puu ei halgie~ (sitkeä)
~niitsakko seä~ (kolea)
~niidzavu puu, suonikaz, ei halgie~
~niidzava tuuli rozah tarttuu~ (kasvoihin)
~ilmu niitsisteleh, poudu ni vihmu~ (epävakaista)
~seä niitsisteleh, ei mene hyväkse~
~tuuli niitsistyi tuulemah yksiel päi~ (yltyi)
~vihmumah niitsistyi da heitteä ei tie~
~durm on kuivembi, niittu alavembi~ (nurmen ja niityn ero)
~niityt ollah lähembän, a suot ollah loitomban~
~niittusara on lyhembi suosaroa, a yhten kajjuz~ (yhtä kapea, toinen nimi "moasara")
~niittäjii pidäy kirrata lounoale~ (huutaa eli kirkua)
~niivakka tuuli~ (pureva)
~niivakasti tuulou päivän laskiettuu~
~tossa päi tuulen niivergöitti Jumal~ (käänsi tuulen toiseen suuntaan)
~niivissyksiz on~ (suutuksissa)
~niivottaa, ei luaji hyviä päiviä~ (murjottaa)
~tuuloo niivottaa, vilun kavakka rodii~
~nika rupieu kuivamah~ (nika=pystyyn kuivunut kuorellinen mänty, myös niko)
~pedäi ku algau kuivuo, s on niga~
~niga azutah perähallokse~ (käytetään pärepuuksi)
~nika tullun puuhuh~ (kuivunut kohta, vrt. vika)
~koivun tyvpaikk on niga, kangaskoivuloiz vai on niga~
~nikahutti sydämehez, mainittih heimokundu~ (nimen mainitsemisen taikavoimasta)
~nikahutti, kuz muanitanneh~ (nikottaa, missä puhutaan)
~toukka on nigapuussa valgie~ (kuivuneessa puussa)
~mado nigelöittäy, viirukkaizil projjiu~ (käärme luikertelee)
~tuomahaizii kerätäh mättähii myö, virzaimikse vastah~ (kerätään vastojen aineksia)
~nigery koiv on kova da kirjavu~ (visakoivu)
~nikko niemeh, mie viemäh~ (nikka eli hikka)
~nikko soareh, mie soattamah~ (nikan lukuja)
~midä keitid, jätidgo nikoil~ (nikan eli hikan osa, pidetään elävänä olentona)
~löpsöi luhtah niglahtih~ (sammakko lätäkköön liikahti)
~peätsköihyöt pezäh nigletäh poigaiziel luo~ (pujahtavat pesään)
~nikoi merez ymbäri, myö kivez ymbäri, kolme kerdoa yhteh hengävykseh lugietah, sit heittäy nikoitandan~ (nikon lukuja, Niko=nikottelevan lapsen nimi)
~minuo nikoitteloo~
~missä mainittaneh kun nikottau~
~nikoittau minuu, koiz mainitah~
~nikoituksen häkytti ku pöllässyin~ (lopetti, karkotti)
~kirvez niksahtih kiveh, sile pakui~ (sirpale irtosi)
~kuni nila koivusta lähtöy, sini myö virsuissa vitsotamma~
~sillin kun se oli se nilan aika, jotta se nilo~ (vrt. Niilo)
~nilan aigah kossusta otetah~ (kuusen kuorta)
~k otat kuorem pois, tulou nila~
~sid vai suohkau tuohi lähtöö nilan aigah~
~puu pidää kuorittaa nilan aigaa~
~tuohta kissottih nila aigah~
~pedra on nilahuttan sarvestah nahkoa~
~nilahutetah puusta pedäjöä~ (pettua)
~silloij jo koivusta mahla juoksi ni silloin oli koivu nilallah~
~hiirem poijad on nilal, ei ole nahkoa vie~ (paljaita, alastomia)
~nilaz on kuuzen koja, ga lähtöy hyvin~
~katepuudu nilatah keveäl, kattieks huonuksil~
~ta luja se on nilavittsa~ (nilan aikana väännetty)
~tuohta ta petäjeä pitäy silloin kiskuo, konsa se on nilielläh~
~mättähäd on vie salvas, vähäizel vai eräz nilgavuu, kurgi jo briiluu~ (maa pilkistää, kurki huutaa)
~nilkasta nyrvähti jalkani~
~nilkkaluu~ (kehräluu / polvilumpio)
~kallivoo nilokse sanotah, ku vezi piäle käybi~ (vedenalaista karia)
~älä nilol aja~
~päivä poltti ta nahka nilau~ (kesii)
~pajusta parkkie nilotetah~
~hienosta tuohesta siidä soau loadie tuohinuoroa~ (omat nuorat)
~tuohtu niloitan löpöikse~ (virsujen nimiä)
~nilpahteleh jalgu illenjeäl~ (lipeää)
~jalga nilpahtih, selälleh tsinkahimmos~
~nilpakka seä~ (liukas)
~nilte~ (viherlevä)
~sata ol luuta hauvim peässä ta kaikki on nimellisie~
(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 3)
