~reen nivoi vitsoil~ (sitoi)
~noakad noakattoa~ (lintujen nimet äänistä)
~snoakatetah noakad~
~nuakka om musta lindu~
~niakat lennelläh~
~katso snuakad lennetäh~
~noakat ymbäri lennelläh~
~naa, naa, snoakahtellahez vai, a ku istutah, sid vai lugletuz menöö, mentie midä pajistah~ (mitä lie puhuvat)
~nuakat snuaketah~
~lai nuagla tsurkkua hallata~ (puinen kiila pölkyn halkaisemiseen)
~lyö naaglu halgoh, muite ei halgia~
~kandelehez on puolikymmen noagloa, sruunien pandavoa~ (kielten kiinnikkeitä)
~yhtä noaloa ollah vellekset~ (saman näköiset)
~yhty noaloa ollah, sisär da velli, verilleh yhtemmoized~
~nuale rois suovedeh da heinikköh~ (syntyy eli kasvaa)
~nualeheiny~ (palpakko tai heinävita)
~noaleikko~ (palpakkoa tai vitaa kasvava paikka)
~sid on ojaz nualeikko, emmo lähte sih kohtah~
~nualevezi on sagei seizoi vezi~ (siitepölyn peittämä sakea vesi, ei kelpaa juomiseen)
~noali, pitkä heinä, tsagoin levehys, ylem pehmie da lattsu, ei kukkoa veem pinnas, pitkälleh, puolen syldä,
jovez, järves~ (heinätietäjä)
~järvi on yhtenjytyi noalilleh, nedälimpäiväd menöö, sit kavotah~ (siitepölyn aika)
~kalad ylen äjjäl syvväh noalii~
~noaliheiny viem pindas sah kazvau, ei kukkoa, lehted ylen hienot kui suvastu roun, vien oal
vihandu kistine, palaine menöö da kistine varrez~
~vez on noalihine, ei soa vett ottoa~ (paha vesi)
~ahvenda on noalikoz enimyölleh~ (enimmäkseen)
~noalizikoz on soudoa paha~
~vez oli vilu, a noali peäl oli~ (vrt. keinotekoinen "siitepölykerros", aito kieli ja akatemian synkissä holveissa keksitty valekieli)
~ihuo sanotah nuamakse~
~tsoma noamu~ (kasvot)
~noama~ (poron sarvia peittävä nahka, vrt. naama-paikannimet)
~noamasarvi~ (nahkasarvi)
~noamoikas sarvi~
~johai minul lapsi noapottoa~ (naapottaa eli kävelee)
~noarma tuloo, kum mi piirtää~ (naarmu, raapaisee)
~noarustoa~ (heittää suopunkia, vrt. nuora)
~onhai kui hoikku koivahaine~ (puihin vertaaminen)
~noazve on kuuzen da koivun oksiz~ (naava)
~tuo koufei puoli kilostu linnah kävvez~ (vieraat kaupungit, vieraat huumeet)
~mezikka kazvau nodremmilla mailla~ (mesimarja?)
~noadrakka puu~ (hoikka)
~noadriesti kazvau, hoikannu~ (hoikkavartaloinen)
~noava soahah kuusipuusta, se on tuorehempi kuin honkal luppo~
~kuuzez on noavoa äijä, pedäjäz on vähembi~
~ruavahis kuuziz on nuavua~
~oravu kereäy noavoa pezäkse talvekse, sie vai magoau kuuzenrehväl~ (rehvä=lehvä)
~hagoloih tarttuu da kivih noavoa~ (leviä)
~noavahini on oravam pezä~
~noavahine kuuzi~
~nuavikas näre~
~nuavakuuzi, toittsi on niin äijä nuavua, jottei oksie näy~
~lapsi ku syhmistyy, sit kuuzennoavoa kerätäh, umbipäih pätsis havvotah poaz, sit kylyz valetah noavuviel lastu~ (syyhyn hoitamista)
~noaverdeloo vattsoa kivisteä~
~noavikko~ (naavainen metsä)
~tuuloo nohahuttau~
~nohakko veittsi~ (terävä)
~noheni tuulemah~ (yltyi)
~tuulen nohineh~
~tuuli nohizoo, viheldäy~
~tulen ker älä kirvota tanhuoh pärien nohoihuttu~ (pudota lattialle palavaa päretikkua)
~kontie on imehnisestä mettsäh noijuttu~ (ts. ihmisen sukua)
~noituu kun Turjal lappalaini~ (noitien lappi)
~elähän sie tyhjeä noiju~
~hyvä on lapsen lassa olla hyvän vanhemman varassa, hyvä vanhan vanhata hyvän nuoremman nojassa~
~miun sanah nojavui~ (nojautui, turvautui)
~hänen sanah ei soa nojevuo, ei ole uskottavu hänen sana~ (valehtelevat valkonaamat, "suomalaiset")
~nojineh menöö, ku työnäldetäh pajuo~
~moa nojizoo onnes kohtaz~ (kumisee ontossa kohdassa)
~tuuli nojizoo kaikkeh loaduh~ (humisee)
~savakkuo vaz nojottoa~ (nojaa sauvaan)
~Säpniem on nokandehez juuri niemen~
~Indzuniemi on nokandehelleh järvitsuraz~ (niemennokkaan perustettuja kyliä)
~kulgija nokkoau dalgah~
~kimaleh ei nokkoa äjjäl~ (niin pahasti kuin ampiainen)
~tsakku nokkai~ (sääski pistää)
~mado ku nuokkoau, ga puhutah da viha lähtöö~ (loihditaan madon luvut)
~pinoi nokkoau~ (hyttynen)
~tsondzoi nokkoau~ (kirppu)
~nogevutin käet kegälehien nostellez~
~heän pyyhäldi novet kattilasta pois~
~kiuguan otsass on nogie~
~nogimustu, sidä mustembua et sanuo malta~
~se oli hyvin suuri, nokka pitkä ta siivep pität~ (kotkalla)
~kokko sieppasi kaloja nokallah ta vei pesähäs~ (kalakotka)
~tikku nokalla lyöy puuda~ (tikka)
~sorzil on nokad moized levied läpäkközed~
~kärgi puuloi pärähyttää nokal~
~sepöälläh ta nokkuo annetah~ (hierotaan neniä lapsen kanssa)
~nokkoa antoa~
~pitk on nokka kui suokurmoil~ (eläimiin vertaaminen)
~onhan nokko norpallagi~
~niemen nokkah souvimma~
~voi sie moamon nabero, anappas ukolla nokoista~
~vie minum mustamah oli nokkuluzikkua~ (soikeapesäisiä puulusikoita)
~nokkupuu on emän nokku, ylembäine laidoa~ (veneen kokkapuu, emäpuun pää)
~nokkavummo netsih da yökse, siid om puudu tuleh panna~ (nokkautua eli rantautua)
~nokkavuta veneh sih tyyneh~ (tyyneen kohtaan)
(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 3)
