~siid on nokkela tyttö~
~Anni on nokkera, hot mihin pistyy azieh~ (pystyy vaikka mihin)
~se on nokker mies kaikkeh~
~nokkeroittsoo jallal, hotkoi on kävelemäh~ (ketterä jaloiltaan, nopea)
~laps nokkeroitui kävelemäh~ (oppi)
~tedri nokkiu havuzie~
~kärgi nokkiu puuda~
~mettsylinnud marjoa syvväh nokitah ylen äjjäl~
~tihi nokki rozat~ (sääski puri kasvot)
~miul on nokko~ (tarpeeksi jotain)
~siin oj jo nokko~ (tarpeeksi)
~häi ei targia kävellä pallahin dalloin, varaa mavon nokkaandaa~
~lähemmä marjoja nokkomah~
~keskel nokoht on vihki~ (nokoh=ansapolku)
~nokoistelim marjua kerätä~ (ja marjapolku)
~suon nokoz~
~nuokottav istuu neidine pahazmielez~
~päiveä pastau nolaittau~ (pilkottaa)
~tuulen nolakko~ (heikko tuuli)
~mado nolajoa moadu myö~
~laps nolgoahez, hambahat puhketah~ (itkee)
~laps itköö nolavuttoa~
~nollekas kala on jorssi da majeh~ (niljakas)
~sobaine lapsel nolgevui~ (vaate kuolaantui)
~tuutsas kastuin, kai ku noloiks menin~ (kastuin noloksi eli märäksi)
~mejjän aigua ei kizattu noppah~ (valkonaamojen "uhkapelit", RAY=laillistettua rikollisuutta, suomen valtio=laillistetun rikollisuuden ylläpitäjä)
~muarjoa keriäy noppiu~
~mykrän noro~ (käytävä)
~mykrä kaivau noroa~
~mägrä noras eläu~ (onkalossa)
~matikka kiven ialla eläu, i norissa~
~mägrä on zvieri metsässä, eläy norissa~ (eläin)
~reboi meni norah~ (koloon, pesään)
~muamygry luadiu noran~
~hiiren nora~
~reboin nora~
~lapsi kustu norahutti~
~akal nänniz maido noroau ku sai lapsen~
~miakondiene noriettsou~ (myyrän kutsuminen kontioksi)
~norittsuheiniä toin moizen tukun~ (pietaryrttejä lehmälle hauteeksi)
~norieheineä juotetah lehmäl, kudamaz on nori~ (utaretulehdukseen)
~norka noriss eläu~ ("norku", "norkka", vesikko)
~juoksoo jogi hillaizeh nornettau~
~särkkien välii sanotah norokse~ (noro eli notko)
~vesi norosellah kivilöissä tsorajau~
~vesi juoksou noronah~
~nokka on norpalleh~ (eläimiin vertaaminen)
~norpannahkas pidiä kindahad luadie, sit kestää~
~norpanrazval voija kengät, sit pehmetäh~
~norpanrazvu pädöö joga sijah~ (norppa=hylje)
~kassuin kui norpaks~
~märgä olen ku norppa~
~äjjy norppii om meres, Tulomjärvez e ule~
~Säpsänjovez on norppoa, Alasalmen peräl~ (alkujaan kaikissa suurissa sisävesissä)
~kylläin on gu norpu~
~miehen nostandahine kivi~ (kotoperäiset mitat silmän nähtäviä, käsin kosketeltavia)
~kyllä sej jo nossattoassa näköy, miv verran on kaloa apajassa~
~vielä oli puussa semmoni tuulenkopra, siitä loajittih vasta kel lemmen nossatti, ta sillä kylvetettih~
~nostatuzlahju, rättsin da tseptsy~ (häiden jälkeisenä aamuna annettu lahja)
~Lokinkiven nossin on tuoh suureh, valkieh kiveh~ (apajilla omat nimet)
~nostimeh kilvan sovvetah, jotta ken soau ensimäksi tulen sytytteä, nin senn i apaja~
~männäh nostimeh~ (pyydyksen nostopaikkaan)
~nuotan nostamah pideä panna tähet, stobi tunduiz nostama jogahizel~ (vrt. keinotekoinen "verkonmerkit")
~meäm mändih ryzie nostamah~
~ni sihi nouzou kuoreh, konza on kudus~
~joutuo myöte käyväh ritoja nostamah~ (virittämässä ansoja)
~nosti flagun~ (vieraat liput, vieraat siniristit, valkonaamojen ällöttävä "isänmaallisuus")
~tyhjäm mölinehem minum peäl nosti~
~rahvahan nosti mium peäl kaiken, yllytteli lyömäh~ (tapa jolla papit poistivat kylien "toisinajattelijat" eli oikeat suomalaiset, eroakirkosta.fi)
~nostokontie~ (taikakeinoin lähetetty kontio)
~vatsan notkoau, ruohkoa vai syönned~ (raa´at ruuat)
~vatsan notkav ei ole hyvä vanhal~
~pehmie oli ylen notkelmo~
~sagie on rokka, pidäu notkendua~
~vettä panin da notennin rokan~
~huttu on sagie a linda notkie~ (puuro ja velli)
~notkie pudro~
~notko, alava moa voarojen välissä~
~mie mänin notkosta poikki~
~notk on kahtem mäen väli, räkel aigoa ei ole vetty~ (kuivuu helteellä)
~notk om madalembi ku uitto, suurembi ku lodmu~
~tänäpäi äjjän sulaa lundu, doga notkozes on vetty~
~notkondeh, upottai kohtu metsäz~
(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 3)
