sunnuntai 16. maaliskuuta 2014

~laskuja~

~ku heil oli kaikilla nimet, lampiloilla ta i järvillä~
~koira nimem panou, mies nimen kantau~ (koira-toteemi)
~mibo on siul nimi~ (Joutavaini)
~mil nimel kirrutah~ (kutsutaan)
~päivä i pagize, nimie elä sano~ (nimien pyhyydestä)
~kuib on nimi sinul~
~mil nimel händy kirrutah~
~minul on nimi Miikul Lindu~ (lintu-toteemi)
~pahan nimen itselleh sai~ (pappien antamat pahat eli vieraat nimet)
~papin nimityz oli Iivan, a itse keätäh Vankakse~
~Mariks käski pappi nimitellä~ (pakottamiseen perustuvat uskonnot)
~k ei ole muzikkoa taloiz aiguhistu, sid ei ole nimie maksoz~ (ei tarvitse maksaa veroja jos talossa ei ole aikuisia miehiä, verottaminen=arjalaisten kuvottavaa alistamisesta ja toisten työstä elämisestä lähtöisin olevaa perinnettä jonka mallin mukaan on perustettu koko "suomen valtio")
~yks on tsiiorava nimelleh~ (lento-orava, toteemeja?)
~jogast nimelläh muissettih~ (muistajaiset)
~nimekse vai tuloo kaloa~
~lapset toine toista nimitelläh~ (keksivät toisilleen hassuja nimiä)
~heitä nimittelendy~ (haukkumisen vieraudesta)
~talvel nimitetäh kondii, a kezäl ei~ (karhun pyhyydestä)
~laps lattiel ninneroittau~
~moaman ninneroine~ (hellittelynimiä)
~tsakka ninnettäy~ (sääsket inisevät)
~vezi ninnetteä ojazis~
~vienozel iänel pagizou ninnettäy~ (puhuu kimeällä äänellä, luonnenimi Ninni)
~kala ongie nippai~ (näykkäilee)
~matikku käiz niblahtih~ (nuljahti)
~matikan käiz niblahutti vedeh~
~aiga takan niblai tuohta~ (takan=tukun?)
~niblavui moa vihmal~ (tuli liukkaaksi)
~niblisko jorssi~ (kiiski)
~niblu~ (iljenjää)
~niblakka oli piha, jalga livestyy~
~kala ongie nippie, eigo tartu ongeh~
~nirahutti tsoaskaizen vie tsoajuu~ (lorautti kuppiin tsaijua)
~nirahuta maidoa vähäine tsuaskah~
~niraitti vihmui~ (sataa ropautti)
~vesi männä nirajau~
~vezi juossa nirauttau~
~nirheissäh om mium peäl~ (näreissään)
~igävän nirhe~
~nirhevyksiz on~ (nyreissään)
~nirhingim pidäv yhtä sie~ (kantaa kaunaa, vrt. nirhata)
~on vihan nirhingi hänel vatsaz~
~nirhistyi miuh~
~suun nirkisti itkendäh näh~ (mutristi suun lapsi)
~vezi nirnetteä~ (veden ääniä)
~vezi nirnettäy jovez~
~laps ainoz itköy nirnettäy~
~katsuo mie kuin nirnin vedeh~ (sukelsin)
~nirpakka tuuli~ (kirpeä)
~syömiziz nirpakoitseh~ (nirsoilee)
~nirpakoitui seä~ (kylmeni)
~nenä on nirpalleh~ (vrt. nirppa-nenä)
~midäb oled nirpalleh~
~nirpalleh istuu~ (nyreissään)
~seä nirpistih viluh päi~
~seä nirpistyi pakkazeks~
~elä auguole nirzoitas~ (turpaasi)
~nirsku puutui vetty taivahaz~ (tilkka, ripaus)
~nirvehilleh on suu ainoz~ (irvistelee, luonnenimi Nirvi)
~nirvisk oled, ainoz nirvoiled~ (irvistelijä)
~nirvistäv igenii~ (irvistää niin että ikenet näkyvät, vrt. Hirvi)
~kosen niskah soaten~
~kosen niska~
~voaran niska~
~järven nissan liikutti, jeä rubei lähtemäh~
~nisku karvoitui tytöl, miehel pidäv andoa eäre~
~naindaijiz on, niskakarvat kazvoa~
~niskuluu on alahan naizil~ (häpyluu)
~nostajes sellin veetäh, laskiez ezin~ (niskanuottaa, talvinuotta)
~niskasuonet kipiet~ (niskajänteet)
~pidää sevoittaa nizuine taigin~ (vehnätaikina)
~em peäze ni hengelleh, nidovui netse briha~ (naisiin tarrautuvat brihat, arjalaisille nainen=ilmainen orja)
~nitsakko päivy, vihmaksine~
~niuha inehmini~ (saita)
~niuhu laps on, ei syö~ (nirso)
~niuha syömäh~ (niukka)
~laps on niuhane syömäh~
~niyhendi nivelet kuolendoa vaste~ (voimat katosivat)
~jänöimpoigu niukahteleh~ (nikottelee)
~niukahutin jallan, vediä pidää~ (oma hoito)
~kui vagahaine niuskutteled neneä~ (pienten lasten tavasta mutristaa nenää)
~nivvahtellahez hiired, toine tost ajellah jällez~ (hiirien elämää)
~ka ei sitä aivin siinä kiehuvassa kosessa pyyvetty vain alla, sielä nivoissa niissä~ (kosken alla oleva niva, vuolle, vrt. Nivala)
~nahka nivauhtau kalalta kun asroamella nossat~ (atrainten vieraasta alkuperästä, ruhjovat kalat)
~niviel vastoi sivotah~ (niteillä, siteillä)
~painaja ilma on, nii raukuau nivelie~ (painostava ilma)
~kaluinnivel~
~kynzinivel~
~kyynäspeänivel~
~olgupeänivel~
~polvinivel~
~pägienivel~
~rystyiznivel~
~sarvinaiznivel~ (lonkka)
~nivelie oijennad magoannal jällel~
~räkel päiväl on heil niveled sulad~ (kyyt liikkuvat helteellä)
~nivelheiny~ (vanamo / ketoneilikka)
~sano tervehyttä joga nivelyön kohtah~ (sanalla parantaminen)
~jänkkö nivertäy parkim pois puusta~ (jänis)
~nivizöö kanahaukku, vihman tahtoo~ (vihmahaukka)
~hiiri nivizöy~
~jänis nivottau puuta~ (jyrsii)
~nivotus~ (nietos, kinos)

(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 3)