~nodrakka puu~ (hoikka)
~nodrie puu~ (taipuisa)
~nodrei vattsu~ (löysä)
~tämä pudro on nodrei~ (laihaa, vetelää)
~nuorel on nodried niveled~ (notkeat)
~nodrei seä, vihmankeskine~
~nodristih kylyh käydyy~ (virkistyi)
~plässiez niveled nodristuo~ (tanssiessa)
~puud nodrutah tuulel~ (taipuvat)
~seä nodrui vihmah~
~nouko, valkie kukkoa kasvi~ (palpakko)
~suksen nokaz on nouzema~
~päiväizen nouzendu~
~kuudaman nouzendu nägyy~
~pitäis huolittoa vai kalan nouzendaigah soattoa pösyt koskeh~ (pösyt eli merrat)
~lapsien ker et pitkiä undu magua, aivem pidäy nouzetella~
~ägä rozih nouzetteli~ (kasvot punastuivat vihasta, vrt. äkäinen)
~nouziaized~ (tupaantulijaiset)
~vastavirdah nouzija kala~
~nousijaz taiginaz rieskaizem pastoi pehmukkaizen~
~vez on ku mezi magei nouzijaskaivoz~ (lähteessä)
~nouziipiirai näpitetäh randoi myö, kesk avoi~ (keskeltä auki jätetty piirakka, "karjalanpiirakka")
~nouzija vezi~ (lähdevesi)
~nouziivezi~ (tulvavesi)
~nouskiet pedäjät~ (hoikat)
~nouskei metts~ (harva)
~voarasta peälittsi noussah~
~kalat paistiella rannalla noussah~
~vod nouzou kuoreh, kevöäl~
~läksimä kylyh, nouzima lauoilla~ (lauteille)
~vezi nouzi äbrähien tazal~ (joessa)
~ilmah nouzoo haukka~
~kalad rannal räkel nossah~ (helteellä)
~puu on duurilleh koadunnu, duuret on yläh nostu~
~kuudama nouzou~
~päivä nouzou koilizesta~ (koi=päivän vanhempi nimi)
~päiväine kaunehesti nouzoo~
~tuualda tuutsa nouzoo~ (sadekuuro)
~nouzi pyhällän jyry~ (ukonilma)
~tuuli nouzoo päiväm peäl, päivypaston aigah~
~vihmu nouzi~
~lyvven vai pahenoo, taba nouzoo enembäl~ (lapsi pahenee lyömällä)
~minä olin dallas päiväzen nouzuu myö~
~jo on nousaika kun on kolminaiset tähet noil loittona~ (ajan katsominen tähdistä)
~ennisty noudoa myö eläy~ (elää vanhaan tapaan)
~lendäy sujahuttau peätsköi~
~aboadu noudamah kävväg, sygyzyl teähtetäh abai novvetah~
~emän jälgilöi noudau se tyttö~ (liikkuu emon perässä)
~vanhan hardied noudav vihmad da povvad~
~eländykohtoa hätken noudau, igävöitseh~ (kotieläin ikävöi vanhaan kotiin)
~hänemmoista noudomiestä ei ni ole~ (jälkien seuraajaa)
~se on noudomiez, se maltav aboan noudoa~ (viitoittaa apajan)
~mie nouvatan siusta töitä, jotta mie opastuisin~ (oma oppiminen)
~nouvikor rajah verkot lasetah~ (nouvikko=palpakkoa kasvava paikka)
~sid myö novvittelimmo dälgii myö menemäh~
~pojjad izän jälgilöi novvitellah~
~myö novvitimmo kondian dälgii~ (seurasimme)
~korentoini novatah~ (surisee)
~meheläini novatah~
~ruvekkammo syömäh, rokad vilustuu~
~kehtatah i pajista, ei huigei~ (ei osaa hävetä, valkonaamojen "suora puhe")
~nukkabo langoksed laulamah~
~nukkoa syömäh~ (tulkaa syömään)
~nenä tseäräz nuhoau~ (nuhisee nuhassa, vrt. nuha)
~mado muada myö nuhajau~
~mado nuheloittoa~ (liikkuu hitaasti)
~mado nuhizoo~ (sihisee)
~neneä nuhizuttau, tseär on~
~ylen hillah nugeloittoa, kui nuhoi matkoaa~ (käärme)
~heinäd on nuivakat, pouda otti~ (kuihtuneet, vrt. nuokahtaneet)
~midä ollou häi nuivalleh tänäpäi~ (nyreissään)
~seä nuivistui~ (synkkeni)
~midäbo nuivotad, ed virka ni midä~ (murjotat)
~istuu nuivottau~
~nujun nosti~ (pyryn)
~nujuou, seän luadii~ (sään=tuiskun)
~tuulispiä pedäjie nujutti, pyöri kägiemättä~
~päivypastol nukahtih~
~räkel nukahuttau~ (helteellä väsyttää)
~nugeloittoa uiji haugi~
~mado nugeloittau~ (kiemurtelee)
~nugeroittau kävelöö, siend ettsiy~
~nukerdau laps ymbäri moamassah, nännii kyzyy~
~midä sie nuketat, huasta siivolleh, jotta suabi selvän~ (mutiset)
~unimieliz nugizoo~
~midä nugized, kuuluzembah pagize~
~koiru nugizoo, izändäs kysyy~ (vinkuu)
~nukkapiäheinä~ (niittyvilla)
~hauginukkero~ (pieni ja hoikka hauki)
~myö myöhä nouziimma, sidä emmä i nuku~
~ängeriäst en kädeh ota, varoammo~ (varomme kuin käärmettä)
~peän nuglii kuloh da sinne mäni~ (käärme sujahti heiniin)
(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 3)
