~nulazad on i suksed, razval voitud~ (luistavat)
~jallad libiel nulajoa~
~nulatah lapset regyöl, mägie katkatah~ (laskevat mäkeä)
~karu pahoiz mieliz mennä nulamoittua~
~kiehno, vain mänöy nulajau~ (karu ja kehno, karun taustalla talvivuoden haltija / karhun talvinen aliseen yhdistetty hahmo)
~kulgija kulgou da nulajau~ (kyy luikertelee)
~nulava seä~ (liukas, luistava)
~sentäh langenin, nulehuin~ (kaaduin, liukastuin)
~pöllästyin, duumaitsin nulizii tulou~ (kyyn kiertonimiä)
~lapset peitotsi nulistah~ (ovat piilosilla)
~mado muadu myö nulizou~
~nuuppo kun on, niin se nulistau pankam peästä pois~ (sarveton poro luiskauttaa päitset pois)
~poro nulkkoau, juoksou hiljakseh, ei täyttä juoksuo~
~korvad nullistau, toakse päi~ (luimistaa)
~mado nulnettau kuunelten, kuz midä kuuloo, häi on korval tarkku~ (hyvä kuulo)
~nulppu~ (sarveton poro)
~nuluu nulaitetah lundu myö, pitkin hangeh~ (puinen karttu jota heitetään kilpaa lumelle tai jäälle)
~nulvakko seä~ (pilvinen)
~puutuli se on Numalan annettu, iskintuli~ (vai karhun antama, karhun ominaisuuksia siirtyi hevosmiesten ylisen haltijalle)
~voibi vihmuvett ottoa Numalan ken ojassu~
~enne sanottih Numalabu, a nygöi kieltih, ei sua sanuo ku vai abu~ (kaikki omaan uskoon viittaava kiellettiin)
~ei Numalannuudoa sua ojjendoa~ (ei saa parantaa synnynnäistä vaivaa)
~äjjängo numero tämä on~ (numeroiden (numbers) vieraudesta, valkoisen ahneuden ilmentymiä)
~nunukka~ (lapsenlapsi, nun=sukunimien nen-pääte, Karhu-nen=karhun lapsenlapset)
~voija peältä tuntumattomakse, seämeltä kivuttomakse~ (parantavaa voidetta laitettaessa)
~tuuli nuojahutteloo puuloi~
~jeän kylmi kaiken kieleksil, pitkil nuogalehil, madalat kohad järves~
~suon nuogaleh pagenou metsän keskeh~ (suo ja metsä)
~hagolois peälitsi net hiveldysheinän nuogarehuod matkatah~ (rönsyt)
~koiru kudzuu nuoleksiu silittelöö~ (nuolee pentua)
~koiru nuolou omassah kibiedy~
~vihmad lumed nuoli moas terväh~ (sulatti lumet)
~voajin on aivan nuopie, kun on hirvahat ajeltu~ (väsynyt)
~nuora loajittih puuj juuresta ta tuohesta~ (omat nuorat, vrt. mannejen elämän vastaiset "muoviköydet")
~nuoralla sivotah regie~
~kurred nuoralleh lennetäh~ (vrt. vieraat "kurkiaurat")
~kävimä nuoranlasussa~ (pitkän siiman)
~sykysyllä vain, nuoraselköä pijettih~ (pitkää siimaa)
~nuoriekko kases~ (nuori koivumetsä)
~nuorejikk on vie mettsy~ (nuoret ja vanhat metsät)
~veikko oli kolmie vuotta miuda nuorembane~
~päivypasto nuorenduttau~ (päivän voimasta)
~keveäl nuorendau, lehtyön kazvattau, vihandu roih mettsäine~
~hyvä se tulov nuoren ottoa vanhan sana muissettavaksi~
~mostu nuordu puranguo kazvaa, vihmakse ne nouzou~ (äkkiä ilmestyviä pilvenlonkia)
~nuoris pilviz ned vihmad oldih~ (elävä_vihma)
~nuoraiga ku on, g anna iloijahes~
~nuoraig on ku mandzoiaigu~
~nuoraigain on ku mandzoihut heinäm peäz~
~nuorigä on ku kevätpäivy, vanhattuu ku syvyspäivy~
~nuorikkaine vihmaine, hoavavuo ei olluh~ (äkillinen kuuro, ei enteillyt)
~nuorizikk on vie mettsy, ei soa leikata~
~nuoriso kisattih, vanhat mäntih kotiloihes~
~nuoristus tuloo yöm moattuu, kebjenöö luud~ (uni nuorentaa)
~kylyz olin, kai nuoristutti~ (kyly nuorentaa)
~häi nahkan ku keveäl lykkeäy dai nuoristuu, hänel ei ole muudu surmoa~ (kyy)
~nuoristuttih pilved~ (ohenivat)
~pideähäi regi nuorita~ (sitoa nuorilla)
~nuorkuva~ ("nuorkuu", tumma vesilintu, merimetso)
~kyly nuordutti~
~hiekkanuoru~ (särkkä)
~jeä on nuoruloil kylmänyh järveh~
~nuoruizis päiviz mennä puutui, vai duumajja pideli heimokunnan ker~ (suvun piti tuumailla voiko mennä nuorena naimisiin, vrt. mannejen "presidentin luvalla")
~nuoruzaiga on koiruzaiga~
~nuoruva~ (suopunki)
~nuoska lumi~
~nuoskie ilma~ (suoja)
~se on kävelyzveneh pienembi veneh, suurembi veneh on nuotampyvvändyveneh~
~honkalla olima tai nuotijolla olima~
~honkasta loajittih se nuotivo~ (rakovalkea)
~nuodivo loaitah däriestä hallatusta puusta libo dyrgynäzistä~
~nuodivo, ristahes pannah puut~
~nuodivoz on kelid, on aluspuu, sem peäl on kaks pielustu nokaz da toizez, pieluksil peäl om peälembäine tsurkku~ (kelid=kelot, tsurkku=pölkky)
~nuodivol magaimmo yödä~
~nuodivotuli on lämmembi äjjeä, ei ole kui roivotuli~
~jo on noussun nuotivolta, noussun nuotivotulelta~
~nuodivotuli on Jumalan tuli, nuodivotulel ni mim paha ei voi tulla~ (Jumalalta eli karhulta saatu tuli, tai kotkalta, tai jänikseltä, riippuen heimosta)
~siinä siitä kallivolla nuotta jamottih yhteh~
~nuotam povi kul lykätäh veteh, ni se lykkeäjä sanou jotta, mäne mustana mereh, nouse moalla valkiena~
~nuotalla pyyvetäh kalua~
~nuott ei suvaitse kiistuo, kalat heittäy tulendan~
~nuotal ollah~
~sygyzel om paraz nuottaiga~
~nuottaig on kuvun aigu~
~sit kezäkse azuttih piäni nuattaine~
~nuottukanzoveh on nelläl taloil~ (nuottakunta)
~nuottukivez, viilatah ristah tuohi, sih keskeh kivyd, tuohien nokat solmeillah~ (nuotanpainot)
~se oli nuottanuorana kyllä hyvä~ (tuohinuora)
~siigu puuttus sit ku pesku nuotturannal jallam poltas, a vilul ei puutu, vilul on syväs siigu~
~nuottusiigu verkkoloih ei puutu, nuottah puutuu, se voib eliä veim pinnas~
~nuottusiiga on kallehin~
~nuottuverkot pullotetah, ei käbrytetä~
~kolme nelli tuohtu peälei on nuottupulloz, tuohien nokat käbristytetäs sydämeh päi, loukko rannattavaz~ (nuotankohot)
~no nuottovehhan ne sielä laulellah~ (nuottakunta laulaa, oma työ=laulaen tehtyä työtä, vrt. konemaisen toiston masentamat orjatyöläiset)
~nupakko ristikanzu, ei ni pagize~ (hiljaa työskentelemisen synkästä ja vieraasta alkuperästä, "luterilaiset")
(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 3)
