~astuu nupittau peä alahan, miz olloo tuskevuksiz~ (suutuksissa)
~nublakk om matikku, ei soa käes pideä~ (liukas kala)
~hänem mieli on nublakko, vaste duumaitsou tädä, jo tostu~ (ailahtelevainen)
~nublistelieteh, ei tule syömäh da ni juomah~ (mököttää)
~nublisteleh pahazmielez~
~nublistih minuh~ (suutahti)
~nupsalleh on lehet~ (nuokuksissa)
~nupsakal mielel olin~ (apeana)
~nupsakko siä~ (pilvinen, synkkä)
~nupsistuksem porotti~ (paha mieli katosi)
~kuutin nokaz on nupukku, siid on loukko, loukoz nuoraine~ (kuutin eli haapion nokassa)
~kazlal on vai nupukkaine peähyöz~ (kaislassa kukinto)
~nenä on nupulleh~ (nyrpällään)
~paha mielen oli, nurakka~ (kaksi sanaa=lainaa, yksi sana=omaa)
~tänäpäi sinä oled nurakko~ (surullinen)
~älä nurakoitse ni midä pahoamieldy, opi urostella vattsoa~ (urostella, tasoittaa tunteet)
~nälgyvatsu nurajau~
~nurhakko seä~ (tuulinen)
~vezi nurizoo ojas~
~koiru nurizoo vereän tagan, laskiet ei~ (sisään)
~istuu nurkottau~ (suruissaan)
~nurmempergivöh heineä kazvoa kai~ (perkiö eli raivattu niitty)
~piha nurmevui~
~omat nurmet mie muissan, meilä oli ensin Lytäjjoven nurmet, siitä oli Muaselänsuon nurmet,
siitä oli Kivilammin nurmet~
~kuzbo tejjän nurmed ollah~ (sukunimi Nurminen)
~mändih izä i emä mettsäh nurmia puhastamah~
~nurmie perretäh~ (perataan)
~meilä nurmiheinikkyö ei ollun~ (lantalaisten myöhäisestä alkuperästä)
~nurmihein on tihkei da lyhyd, a niittuhein om pitky~
~nurmigriba om pitkäkandani, valgiembi muuda~ (tattilaji)
~nurmikukka~ (niittyvilla)
~nurmiohtoi~ (ohdake)
~nurmibulbukkaini~ (rentukka)
~kimaleh kereäy durmisoil boboa, joga svetaz metty~ (kukkaa tarkoittavat sanat lainaa, kuiz?)
~nuroine om pienembi jorostu~ (nuro=pieni puro)
~nurpakka seä~ (pilvinen)
~ainos sinä nurpitad, voizid vesselembäh pajista~ ("negaamisen" vieraudesta)
~minuo rubei nurruttamah~ (väsyttämään)
~nurskahtellem pajistah, ei loaskavah~ (tiuskivat, eivät puhu ystävällisesti)
~sanoi nurskahutti~ (tiuskimisen vieraudesta)
~sanoi nurskai emäl vastah~ (vanhemmille ei sanota vastaan, jos ovat oikeita maan ja heimon tavat tuntevia vanhempia, toisten työssä käyville vanhemmuutta teeskenteleville "uraihmisille" voi haistattaa paskat)
~älä nurruta lastu, anna syvvä~ (suututa)
~midäbo lastu nurrutad, ann iäre~
~jo lapsen kätkyöh nutkai, siid yölöil ei magoa~
~päivypasto nudristutt itsen~ (väsytti)
~pyhällän jyryö vaz om moine nutsakka seä~ (painostava)
~nutsakko ilmu~ (pilvinen)
~mid ollou nutsakko, roinnehgo vihmu~
~nengoine päivy nutsistuttau da läylenzyttäy~ (hellepäivä uuvuttaa)
~nuuhakko seä~ (kylmä ja tuulinen)
~koira nuuhtelou dälgilöjä~ (nuuhkii)
~nuuhtelez mil hyväl tulou~ (tulla eli tuoksua)
~koira dälgilöi nuuhkiu~
~nuuhtaz nenäh, tulougo mil~ (miltä tuoksuu)
~tuukkai nuukkau~ (pöllö kehottaa tekemään jotain, äänen taianomaisesta luonteesta)
~puud nuunahtellahez tuulel~ (taipuvat)
~tuuli puuloi nuunahutteloo~
~kazi nuunau~ (kissa naukuu)
~nuupakko seä on~ (pilvinen)
~nenä on nuupalleh~ (nyrpeissään)
~kogo nuupisk on~ (äkäpussi)
~nenän nuupissutti mium peäl~
~nuuppo~ (sarveton poro)
~magoannan jällelhäin on nuurakka~ (vrt. keinotekoinen "unenpöpperössä")
~ei ole sairaz eigä terveh, nuurulleh on~
~midä olloo nuurulleh, ei ole jaksamizilleh~
~voija noilla voitimilla, peältä tuntumattomakse, seämeltä kivuttomakse, alta nuurumattomakse~
~nuuzaza nahka on, kylyh himoittoa~ (iho hilseilee, aika kylpeä)
~nahka nuuzavui, kylyh ku en käy ammui~ (ammoin=pitkään aikaan)
~nuuskukse dabakkoa jauhotah kalaheinän ker~ (vieraat dupakat, omat kalaheinät)
~nuuskudabakkoa jauhottih, vähäine tuhkoa keskeh~
~Jumal virkkau tuhkuruven, ruskitsan da ruven~ (aiheuttaa tuhkarokon, tulirokon ja isorokon)
~Jumalan nuud on ruskittsu~ (rokot myöhäisiä tauteja=tällainen jumalajattelu myöhäistä, alkujaan yksi heimototeemeista, tarkemmin Noma eli jänis)
~nygöi nuudu mual kävelöy, ei pie mennä sinne~ (ei pidä mennä ihmisten keskuuteen kulkutautien aikana, vrt. mannejen "päiväkodit", "koulut", "työpaikat")
~nuudahine vie voibi lekkuo, a voimatoi viruu~ (vrt. olla nuutunut)
~päädy kivistää, moine on nuutsakko~ (huono olo)
~moine on nuutsakko sää, ni pihal ei himoita mennä~ (painostava ja pilvinen sää)
~nuutsistuttav ylen äjjäl, vaivistuttau räkel seäl~ (uuvuttaa, raukaisee)
~mieli nuutsistuu yksinäh ollez, duumaitsed kedä midä~
~rubiou talven nuutsku rodimahez, lumem barham panoo~ (lumen härmän)
~neneä nuutskuttau tseäräz~ (nuhassa)
~seä nuutsottau, ei päiveä pasta~
~kazvajad nuuvuttih, pouda ku otti~ (kasvit=kasvaa)
~nuvvittau minuu, peän kivistäy~
~nuuvus kadoi syödyö~
~nuvistah pajistah hienoizeh, unen valdoi pajistah~ (puhuu unissaan)
(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 3)
