~kolmesta kuusesta nyhälletäh nuavua~ (taikaan)
~syäkkäli nyhteeu sen duuren~ (karhu nyhtää karhunputken juurta, karhuilta opittua ravintoa)
~marjoa robehen nyhtäimmö~
~vihmuu nyhteäy~
~pyhälly nyhtäi jyristä~ (ukkonen jyrähti kovaa)
~kala nygi, nygi ga viimezel puuttu ongeh~
~kala nygiy närväilöö vähäizel, ned om pienet särgilitiköd~
~kala oppiu nygie, g ei tartu~
~oli pällöä, a nygy eule pällöä~ (oli nieriää järvessä)
~k oliz endin aigu, nygöine mieli, sid olis hyvä eleä~
~nygyzin jo unohetah kai vanhat tavat~ (valkonaamojen "uusi"=maailman eri kolkista varastettua vanhaa)
~ylbied nälgy nylgöy, koriet kevät kolou~
~bohattu köyheä nylgöy, kallehen ottau tavaraz~ (pohatat=kauppiaat, valkonaamojen elämää tuhoava "kaupankäynti")
~sormez nahkan nylgäi, oksu puutui~
~nyblät ollah paijassa i pinzakassa~ (napit)
~nybläd on luuhizet i raadazet~
~nyblät ollah luuhizet~ (luiset napit)
~nybläheinä~ (laukku)
~nyblyheiny~ (päivänkakkara)
~laps nyrizöö, nännii kyzyy~
~nyrkkirieska loajittih sakiesta tahtahasta ta paksumpi~ (tahta=tahna=taikina)
~meilä sanottih sitä nyrkkiriesaksi kun käsin, näin kulakoilla sotettih osrasesta jauhosta suorovaini, sakieni rieskataikina, veteh vain ta suoloa vähäni joukkoj~
~vezi nyrnettäy joguoz~
~nystyrikkö jeä, oaltoloih kylmän~ (kuhmurainen jää)
~totta se nyt kontieta haukkuu, kontie sielä on~ (koira haukkuu karhua)
~no nyt toini arvoutus sano~ (suullinen perinne=oma perinne)
~nytt on ukko kyly valmis, lähemmä kylbemäh~
~peäl nytkähytti, tervehyön loadi~
~piäl nytkähytti, terveh teile~ (kuulostaa vieraalta)
~tuuli koadoi puun nyynähytti~
~vikse kylmä puutui, aiven pidää nenää nyytskyttää~ (vilustuin)
~eibo tietty, mihnäh se päivy pimenöy~ (salaperäisyys kunniaan, vrt. valkonaamojen ahneudesta kumpuavat "tieteet")
~ta ne läksi mänömäh mettsäh siitä~ (karhunpennut)
~myö emmä nähnyn silmim mi se oli, a vanhat ihmiset sanottih jotta, ei mikänä muu ollunkana ku Vejen emäntä~
~etkö sie ole harjusta nähnyn~ (e)
~mie kyll en nähnyt vaim paistih olovan~ (metsässä haltijan)
~olem mie näget niidä semmozie viizinkymmenin~ (50 villipeuran laumoja, vrt. nykyajan aavemaisen tyhjiksi hakatut "talousmetsät")
~oledgo nägenyn vie liipukaista~ (kevään ensimmäinen perhonen)
~nähkäh Jumal händy, midä minul tahtoi, sen Jumal hänel andakkah~ (rankaiskoon häntä)
~Jumal nähkäh händäh, tyhjeä mium piäle sanoi~ (hevosmiesten ylisenhaltija otti karhun paikan oikeuden jakajana)
~nygöi vai rozatsi nähtä hyvä olgah, suguu ei toimiteta~ (valitaan puoliso ulkonäön perusteella, ei noudateta
sukujen välisiä naimasääntöjä)
~omoa veärytty ei soa nähtä, a toizen veäryön nägöö~
~mie tuota ihmettelin jotta mitein se näin~ (hih)
~pöpöi näiverdelieteh~ (kyyn kiertonimiä, vrt. mansien karhua ja pyhää henkiolentoa tarkoittava pupi)
~pöpöi näiverdyi tukkuh~ (kiertyi kerälle)
~näiverä~ (kuihtunut puu, vrt. näre, lehtikuusi)
~näivistyndän uskoo bobat syystsurah~ (syksy kuihduttaa kukat)
~halla lehed näivissytti~
~heinäd näivistyi, pouda ku oli~
~boba näivistyy perttih tuoduu~ (kukka kuolee sisällä, vrt. valkonaamojen maailman eri puolilta varastamat "orkideat" ja "hyasintit")
~räkel näivistyd da vaivistud~ (helteellä)
~ei äijie pie sanuo, terväh näivissyt~ (liian puhumisen vieraudesta)
~miehel mändyö näibyi~ (näivettyi, väärän miehen vaikutuksista)
~näiväkkä nurmi, vähäheinäni~ (kuivakka)
~pakkazen näiväkkä~ (pikku pakkanen)
~nurm on näivälleh, ei kazva hyvin~
~näivöidy laitas silleh, kivet pätsis hiilutetah ruskieks, puttsih pannah pestyi nagristu, kivet keskeh, nagrehed ymbäri, vetty kauhu piäl, heinykomssu kattieks, päiväm muga istuu, illal puttsi avatah, leikotah nagrehed, palat pättsih, olgie ual, yön da päivän sinne kuivau~ (näivöin eli naurishaudikkaan ohje)
~Vetehisen näkömini ei ollun hyväkse~
~tuattohos olet näkömyä~ (isäsi näköinen)
~päivän nägemätöi pahkane pidäs suaha~ (taikakaluksi)
~Karu silmih ei nävy ni kel, nägemätöi on~ (alisen hengissä omaa ja vierasta)
~hyvän nägemätöi ristikanzu, hyveä ni nähnyh ei ole~ (pahan luonto on teeskennellä hyvää, valkonaamat kutsuvat tätä teeskentelyä "kristinuskoksi")
~kuzbo myö toittsi nägevymmö~ (seurallisuus)
~nägeväine on vihmu nygöi, nenga ku tuulou dugieh~ (sateen edellä tuulee)
~unen nägijä on häi ylen~
~mettso vanha, nenä nägrä~ (käyrä nokka)
~nägyjäl kohtal kodi loikottau~
~nägyjä päivä~ (valoisa)
~nägyi päiv on jo, nouze nygöi magoamaz eäre~
~nägymiziks on ylen hyvä, g en tiijä tavoilleh miityz on~
~heän nägymeä om miuh ihuo myö~ (näköiseni lapsi)
~ikkunan nägyvil ollah, ei olla loitton~
~säynyä kutou niim matalalla jotta eväd näkyy~
~ei nävy ni kedä kus~
~kajakko ilm on, ei nävy pilvee ni kus~
~tänäpäi vihmu nägyy, tulou~ (oma sääennuste, ei vaadi elämää tuhoavaa "teknologiaa")
~ombelen kuni nägyy~ (päivän työ)
~työnä pedrad nägäliggöh~ (jäkälikköön)
~pedru syöy nägäliä~
~nägälii leibih pannah jauhole keskeh~
~sinne heittyy taivahan nägö taivazrandah ku muah~ (taivaan ranta ja maa)
~se oli tsoma nägö, sidä maksoi kattsua~ (revontulia)
~päivän nägö kadoi~ (vrt. lainasana valo)
~hänel on izän nägö~
~nävölleh kui emä on tytär~
~siitä pantih huilut peäh jotta näkyö ei näytetty, jottei tunnettais~ (huilut eli huivit)
~ka nävön maraitsiit~ (värjäsit kasvot, vrt. keltamara)
~kun ed nälgevy kävellez, ota rieskani keral~
~nälgy reboin ridah ajau~ (ritaan eli ansaan)
~midä nällembi, sidä parembi syömini~
~muga olet nälgähiine, gu olizit olluh kymmene päivää syömättä~ (kolme päivää riitti)
~nälgyhukad istutah mägilöiz~ (sudet, nälkiintyneet sudet, sukupuuttoon kuolleet sudet, valkonaamojen "kehitys")
~kuikka briiluu, ga vihmad roiteh~
~kuikku kakardau poudii vaste, a vihmoi vaste vonguu~
~briilut kui nälgäkurgi~
~laiha on kui nälgäreboi~
~nälgytsakad on vihmoa vast~ (nälkäiset sääsket)
~leiväz on tämä nälgävuozi, marjaz ei ole~ (vieraat ja omat nälkävuodet, valkonaamojen "historiankirjoitus"
muistaa vain vieraat asiat)
~pedäjöistä nältiä kissotah~
~koivuloista nältiä kissotah lapset~
~nältä lähtöu koivusta ketun alta~ (ketun eli kuoren)
~mie söin nältiä koivusta~
~nältteä on koivussa, pedäjässä i joga puussa~
~koivun da pedäjän nältteä syyväh~
~mahla mänöö nältäks~
~yhten nälttän kazvau vuvves~
~nälteä suahah koivuz~
~pidäz lähtie nältäh~ (kaapimaan nältiä eli jälttä)
~nältälleh om puu~
~nygöi on nälttaigu, pidäz lähtie nältäh~ (nältiä kaapimaan)
~nälttävyy puu keveäl~
~koivusta nältätäh nältiä~
~kalas on nälää, sentäh on libei~ (vrt. lainasana limaa=slime, libei=slippery)
~syvvä pidäy, nälgähk on~ (vrt. valkonaamojen henkiseen pahoinvointiin syöminen)
~nälässyin, oigein vaivuin matalla~
~ta moamo niitä aina kattso jotta näit ei piä syyvä~ (syötäväksi kelpaavat ja kelpaamattomat heinät)
~omat poikani on miula nämä~ (ylpeys omista lapsista)
~näm on keitetyt~ (sienet)
~mitä työ näitä roistoja syötättä juotatta ta vielä i viinoa annatta~ (kunnan "virkamiehiä", vieraiden valtarakenteiden synnyttämät hännystelijöiden ja teeskentelijöiden sukupolvet)
~siid om metsäs näidä, mettsokanad~ (metsälintuja)
~hyö sielä pertim peällä kuivetah nämä vassat~
~laps nänniz vieravui~
~pidää lapsel nännie andoa~
~nännii imöy lapsi~
~naizil nännit, miehil pienet nännizet~
~hänel on pieni lapsi, nännilapsi~
~nännimaidoa lapsele pidäv andoa~
~nahku rökähtih paloi, pidäy nännimaitoa panna~ (käytetään parantamiseen)
~puras on terävä, vain kirves da veittsi ollah näbiet~ (erilailla terävä)
~kynned on näbiät~ (näädällä)
~tämä kirvez on näbei leikkuamah~
~minul on näbei kirvehyt~
~nänkäd lapsii katsotah pappilistol da herralistol~ ("lapsenlikat", valkonaamojen tavasta teettää työnsä toisilla, jopa omien lasten hoitaminen, vrt. "päiväkodit", "koulut")
~häi on näbei, a toine kudai on tupoi~ (näppärä ja tuppelo)
~näbieh koiru kudzut suau, a sogied roitaheze~ (sokeina syntyvät pennut)
~näpitetäh piiroan rannad~ (piirakan reunat)
~mitä sie näplytät sillä tapoa, syö hyväsistä~
~jorssi on näbläkkö~ (liukas kala)
~näbläkös puus parembi koja lähtöö~
~näbläkkö matikku~
~näpper on ombelemah, vessel käel~
~portimo on näpperä, et sitä tavota~ (kärpän nopeudesta)
~moamo näpperöitti hänen hyväkse~ (oma oppi)
~sormed on näpis, peigoim peä da sormed yhel tazal~
~ann yksi näppi~ (näpillinen eli hyppysellinen)
~luzikal härpitäh, vai lihoa da kaloa näpil syvväh~
~sil soitto luglettau sil miehel~
~kielilöi näppie kandelehes~
~näppipiiroa, pitkulittsa, rugehini, rieska tahas, syväin kartohkas, näpil rupitetah laijat, pätsis paissetah~ (perunapiirakan ohje, peruna=valkonaamojen 300 vuotta sitten amerikasta varastama juureskasvi)
~kala näppeäy~ (nykii koukkua)
~kum mäni uuteh kotih nin ne kun tuli käymäh ensi kerran, nin ne toi halon tullessah~ (ne, vrt. me)
~ihvenini, ahvenini, näppeä näveräistä, koppoa koveraista, syö miun tsyöttäni, tule miun ongeh~
~ta astivot ei ollut sen kummempoa ku näriestä loajittih~ (kuusesta)
~kotvan päivä närettä kiertäy~
~pienembyä kuuzahaista sanotah närieksi, siidä luajitah vandehie asteihi, seibähie da vittsoja~
~näreistä loajitah perttie~
~näriez airuo, astivoh sorppoa, vannehtu laitah~
~närehyt~ (pieni ja hoikka kuusi)
~oli ylen näreikkö~ (nuoria kuusia kasvava metsä)
~näreikkö korbi~
~miss on tuagieh närettä, näreikkö i on~
~kräkätynät eletäh näreikössä~ (räkättirastaat)
~närepuud on hidazemmad vedeä, äijä on karzimini, a pedäjäpuud olis parembi~
~närhi kreätskyy~ (närhi, näreen lintu-ko)
~närhi kreäkkeä~
~närhi kreätskeää metsäs~
~närh ei villal da ni mil pilloa lai~ (ei tee vahinkoa)
~näriezed vitsat kessetäh viikon~ (ei oteta vitsoiksi)
~näreini vittsa, sillä ei igöä ole~
~kala nygiy närväilöö vähäizel~
~vihkiet loajitah mändähäzistä da närähäzistä~
~otaz närähäne~ (pieni kuusi)
~vihan näräkkäni on hänem peäl~
~närevyksiz on~ (suutuksissaan)
~näzävä seä, kindahih lumi tarttuu~ (leuto, suoja)
~hiez olen, näzäväd on kainalot~ (märät)
~nätsistyi koassu, randah ni toizeh ei puuttunuh, sagieks ni notkiekse~ (puuro)
~jallan al nätskäy suodu myö matkatez~
~nädzeä kazvoa~ (pihatähtimöitä)
~nädzäl om pikkaraized valgied bobad~ (pihatatar, valkoiset kukat)
~nädzäheinäz voidu puzerdettih lapset pihoil~
~nätsäkkö mua~ (kostea)
~nätsäkkö on suodu myö matkata~
~hyö sielä Poanajärvessä paistih pehmiemmällä kielellä kum myö, nätsäyttämällä~ (jokaisella suvulla (Paanaset) oma kieli)
~lasta nätsöllä syötetäh~ (valmiiksi pureskellulla ruualla)
~näverillä kaivettih loukko~ (pieni puukaira)
~päivy nävyksendelöy pilvilöin keskez~
~heitti päivä nävynnän~
~suoritti nävähytti tyttären~ (vaatetti ja laittoi koreaksi)
~näyhti~ (kuusen naava, vai lehtikuusen)
~älä näyki leibie ennen ildastu~
~da ni keittäjez ei piä näykkiä~ (ruuan pyhyydestä)
~kala näykkäi, nost ong iäreh~
~koira igenie näyttelöy~
~se sitä näytteliyty~ (Vetehinen näyttäytyi)
~etona pötönä, näytä sarves, tulouko huomena pouta vaiv vihma~
~ku ei hyveä unda näytä liikutetah toizeh tilah~ (uusi rakennus)
~hyveä undu näytti tän yön~
~eihän biessa ni konza päivällä ole näyttiessä~ (biessa?)
~nölled valutah suusta~ (kuola)
~nölki valuu~
~mainittihhan niitä jotta aivan kun näytyyki se Moan emut~ (toisille näyttäytyy, toisille ei)
(tähän päättyypi karjalan kielen sanakirja osa 3)
