~pitkäzeh hengähät, oahkahat~ (huoahdat)
~uajandeh~ (notko, painanne)
~oaje, pehmiet kohat suoloiz libo lambie vasse lemet, peälitts on kui nurmi toivot, heinikko, a pohjaon onzi~ (vrt. keinotekoinen "suonsilmäke")
~laps kätkyöz oakahteleh~ (haukottelee)
~varoi oakkoa~ (variksen ääniä)
~oakat pagizet kui varoi kyhlähäm peäz~
~matikka kiven ialla eläu~
~sinun kielen oal ei pyzy ni mi~ (juoruilet)
~taivahan oal lindu lendeä~ (taivaan lapset)
~ilmoin oal olimmo~ (kaukana)
~peäl tuulen om moarandu, oal tuulen on vasturandu~
~hyveä moada on ruukin oal~ (valkonaamojen tavasta varastaa parhaimmat maat "tuotantoalueikseen", se on mannejen luonto)
~toizen käskyn oal on, ei ole omoa valdoa~ (orjatyöhön perustuvan yhteiskuntajärjestyksen vieraudesta)
~allokaz järvi on, jo tuulissah~
~allonkostieh peäzin niemen toakse~ (aallon suojaan)
~allonkoste on nokaksen tagan, sovvammo sih~
~korkied on allompeäd, äjjäl venehii räjjytteä~
~kum meri oaltuou nin ne oallot vieriy sielä taivahalla~ (revontulet)
~meri rupieu liikahtelomah~ (meri=suuri järvi)
~konza tuuloo, järvi ualduoh~
~jo järvi allottomaks mäni, tyynistih~
~oaloi~ (ualoi, vaaleanpunainen, vrt. haalea)
~Jeämeren oallot antau sen kuvahaisen taivahalla, kur revontulet palau~
~uho keändäv alduo~ (uho-tuuli)
~yheksäz aldo ylimäine hyppeäv veneheh~ (uskomus)
~järv on aldoloil~
~syyd on kui aldoizil, kudroavoiz koivuz~ (visakoivussa)
~ilta istuon tulou, uamu virkkuna kuluu~
~illaz on igä lyhembi, uamuz aigu rattozembi~
~oapa~ (järven tai meren selkä)
~uarama~ (suonsilmäke, railo)
~Akollahessa Neitisoaressa pitäis olla oarreh~ (suomalaisesta tasa-arvosta jäljellä vain paikannimet, loppu jäänyt mannejen nuoria naisia orjatyövoimanaan käyttävän "kapitalismin" alle)
~arreh nähtäh ku palau, sinine tuli, sid i sanoo vanhembi, sih kohtah, sanottih, arreh pandih~ (aarnitulet)
~oarreh siellä palau~
~katso arrehmadozed on ne, ennenvanhaz on dengoa moah pandu, siid madozeks om muututtu~ (haudatut rahat muuttuneet kiiltomadoiksi)
~verkot pane arrol kuivamah~ (kuivaustelineeseen, vrt. orrelle)
~nuottu on arros~
~ardoloile nuotan ahtammo kuivah~
~oazei tuuli~ (kova)
~pidäy suudie oadzoa myö, ei mierom mieldy myö~ (tuomita asian mukaan, ei kylän mielen mukaan, "suomalaisen oikeusjärjestelmän" mädästä alkuperästä, yhtä ainoaa lakia ei ole kirjoitettu suomalaisen perinteen näkökulmasta)
~tedret uatutah halmehil käymäh~ (tottuivat)
~oava järvi~ (aava)
~oava suo~
~mitä oavistanou se assa~ (tietää, vrt. oudolta suussa maistuva "ennustaa")
~ohoh miittune haugi puutui~
~oho sie madone, tänne tuliit~
~ohavoluu on ohavoizen rinnalla~ (ohimoluu)
~ohavuksed~ (ohimot)
~elä pie höbläl ohjaksie~ (höllässä)
~tuo nuorua da lai ohjakset~ (laadi eli tee)
~ken on ohjaksiz~ (kuka ajaa rekeä)
~ohjoaju miez on lehtel~ (reen sevän päällä)
~hyvä mieli lohkahuttoa, a paha mieli ohkahuttoa~ (vrt. lohkaista)
~mitäpä ohkualet~ (huokailet)
~on nämä pistäjäd ohtahazet~ (ohdakkeet)
~tupsupeäohtahaini~ (voikukka)
~ohtahasheinä~ (vihvilä / kellukka)
~pois pojat porstuosta, piijat pihtipuolisista, ohon tullessa tupah~
~ohtopa om metsän omena, metsän källö keäretyini~
~terveh, ohto, tultuosi, mesikämmen, käytyösi~
~joko teäl om pirtit pesty, joko lattiat lakaistu, ohon tullessa tupahe, karvaturvan tunkeutuossa~ (peijaislauluja)
~ohto~ (sadepilvi)
~ohtoi~ (ohdake)
~tsökittämätöi ohtoi~ (pistelemätön ohdake, hevonhierakka)
~ohtoseni, lulluseni, mesikämmen källeröini~ (kontiota kutsutaan ohdoksi vain lauluissa)
~ohtozeni, linduzeni, ohtone metsän omena~
~nilakk on tuohi~ (irtoaa helposti)
~oi velli, saimmo täyven takan siendä, da vie jäi~ (taakan eli kantamuksen)
(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 4)
