~ogaldui kirvez, kiveh meni~
~oli kylvetty ogordah hernehtä~ (puutarhojen vieraasta alkuperästä)
~ogrodas kazvoi juablokkupuuloi~ (omenapuiden vieraasta alkuperästä, valkonaamojen keski-aasiasta varastama hedelmäpuu)
~semmoni oksa otettih miss oli hoara, ta se hoara jeäy koukukse~ (puun mukaan veistäminen)
~ois oksan ottajoa, kun ois kuusen koatajoa~ (puiden pyhyydestä, vrt. valkonaamojen kammottavat mittasuhteet saanut "metsänhoito", omituista että maan 2.5 miljoonasta "miehestä" ei löydy yhtä ainoaa joka uskaltaisi nousta metsien tuhoajia vastaan)
~mäne i keryä oksua, ni keitämmä jouten ollessa tsuajuo~ (polttopuut kerätään maasta)
~näriess on äij oksua~ (nä-pu)
~tuul oksan katkuau jänöin poijal einehiks~ (kaikella tarkoitus)
~paltinua oli oksil viihtetty~ (oksat=luomutelineet)
~tolkko sit puuz on aiga oksu sangei~ (sangei=paksu)
~äjjy oksoa puus~
~miitus puu, moized i oksad~ (sanonta, viittaa jälkeläisiin)
~olen kahell oksalla~ (kahden vaiheilla)
~kahel oksal on, eigo tiijä männä, eigo silleh olla~
~puu on ylen oksani, ei sidä toimita kuadua~ (oksikkaiden puiden pyhyydestä)
~oksahiine puu~ (sukunimi Oksanen)
~linduine istuu oksazel~ (vrt. uskomukset oksilla istuvista haltijoista)
~oksansija on tervaine, ylen äjjy lähtöö savu oksantilaz~ (oksankohdasta)
~jos näin sarkatuohta ni se vältti vähä huonompiki koivu vaij jos lövy nin se piti olla oksatoin~ (levytuohta otettaessa)
~ei juuretoinda puuda, eigä oksatoinda kuusta~
~yhten oksuvälin vai puu kazvav vuvves~ (vuosikasvaimet)
~nältäl menöy näit, sithäi puu sangenou, nältän vastah sangenou~ (paksuuntuu)
~joga vuott uuz oksuväli~
~laps oksendeloo, ei ole voimizilleh~
~midä lienen syönyh, kai oksenduttaa~
~maiduo ku ryyppäy kai därelleh oksendau~ (lehmänmaitoa ei ole tarkoitettu ihmisen ravinnoksi, valkonaamat ratkaisivat ongelman ottamalla maitotuotteista "laktoosin" pois, ahneus=>tekopyhyys=>jatkuvat väärät päätökset->jatkuvia vääriä päätöksiä ylläpitävä suomen valtio)
~se mändy on ylen oksikas~
~ylen oksikas puu, sidä sanotah hörttsikäs~
~näre ili mändy oksikas~
~lyhyöd männyd da oksikot~
~oksikko puu~
~yht okunast en suanun~ (ahventa)
~mie sain yhen pikkarazen okunazen~
~olal kiikutat soaha tulda~ (ola=piikivi)
~olann on rugehine blina~ (olanja=räiskäle, kaikki viljatuotteet lainaa)
~oladja paisetah kagrazesta jauhosta~
~suksen olas~ (suksen pohjassa oleva ura)
~riihes pastettih olaskua riehtiläl~ (räiskäleitä)
~moan olai kylmi~ (kovetti)
~vessel on olendukohtu hänel~ (asuinpaikka)
~olevu tuuli~ (kova)
~olevasti tuuloo~
~olevahko vihmu~ (kova sade)
~olevahkoh vihmui~
~tsuikan olevuttu hänel ei ole~ (tsuikka=turkki)
~mutsoi taloin olevuttau, hyvä mutsoi~ (nuori emäntä vaurastuttaa)
~olijaizet piimmö nygöi, olimmo kylläl~ (ruuan jälkeen oleskeltu yhteinen aika)
~olijaizil tulimmo, työ elämäh rubietto da olemah~ (tupaantulijaiset)
~olgani on hiemassa olgopiän kohalla~ (naisen paidan hihakappaleen olkapäälle jatkuva / eri kankaasta valmistettu osa)
~olguluu kibeni veen kannandoa~
~olguluu kivistäy~ (olkapään luu)
~olkamus~ (olalla kerralla kannettava taakka, omia mittoja)
~kulki kuutaman kylittsi, otavaisen olkapäitsi, taivon tähtien tasattsi~
~rättsinän kaglustah ommellah olgatilkkuzet, toine laida hiemoah~
~kyläläini kyntelöy, vieras näitä viljelöy~ ("maanviljelyn" vieraasta alkuperästä, oikealta nimeltään maaorjuus)
~mie olen olesta loatin, ta i petäjästä olen sankie loatin~
~se kun kuoli, ne olkijem peällä sitä pijettih~ (ne, vrt. me)
~ollista ei kattuo tehty~ (vieras rakennusaine)
~heiny hengästyksekse, olg ohkastuksekse.. unez ozuttau, ilmizin roih~ (unessa nähdyt)
~morsienta kul lähetäh viemäh nin siitä majakkoa poltetah keskitiellä~ (olkikupoja, heiniä)
~olgitsirkka harmoattava, pitkäkagla, tsirkkuista vähäistä suurembi~
~olgitsirkku on suurembaine tsiuttsoi vähästy, valgei töppyine peäz, siivet harmoad,
valgei soarakko händäine~ (varpusta suurempi pikkulintu)
(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 4)
