~ottuas on omenanmarja, pidiäs tuloo pihlajanmarja, painuu i pakattsimenmarja~ (marjoihin vertaaminen, pakattsin=paatsama)
~tammez on oksat tazanazet, joga oksaz omenoni, joga omenoiz on kuldapyöröi~
~joga oksal on omenut, ladvazez on kuldoikägini~ (säkeitä tammen laulusta)
~viego kedä omii näid~ (omia=sukulaisia)
~omistin da tervehyön lain~ (tunnistin sukulaiseksi)
~sitä oli joka kylässä omituini kyykkämoa~ (omat ja vieraat spelit)
~reähät teällä on omituiset~ ("synnit" suomen puolella, rahan ja vallan avulla levitetyt "maailmanuskonnot" jyräsivät alleen sukujen vuosituhantisesta viisaudesta kumpuavat elämänohjeet, tuloksena aikamme päihteistä ja tavarasta lohtua hakevat ihmispolot)
~rubiev hänellä jalattsiloida viilömäh i ombelomah~ (jalkineita)
~mie ompelen päivät yöt~ (mieleistä puuhaa)
~tuohella ommeltih ne krovum peät~
~loukon kaivat, ombeled vitsalla~ (venettä tehtäessä)
~vähäin omosvoa on yhtelleh hoz veärän koivumpolven kavoti~ (etäistä sukua, koivunpolvet, honganpolvet=alkuperäistä totemistista ajattelua, heimojen syntypuita eli "maailmanpuita")
~minun vell Piitterih kuoli~ (valkonaamojen kuolemaa kylvävät kivikaupungit, elgeä sind mänkö)
~kellä oli ompelus matassa, kellä oli tikutus~
~tuost on ompelus riittsautun~ (purkautunut)
~häi hyvän ombeluksen luadii~
~ombelus riittsavui~
~ombeluskoukkuine polven oal ombelustu pidäy, oli miitustahto kokottine~ (hihnaan kiinnitetty koukku jolla ommeltava kangas tai vaate pingotetaan suoraksi)
~ombeluzoraine on kiher, a jäzmiembäin on tatsaindorastu~ (ompelemiseen käytetty naskali)
~ombeluzottoh otettih ennen lapsii Piitterih~ (pakotettiin lapsia ompelemaan kaupunkeihin, sama vastenmielinen pakottaminen jatkuu tänä päivänä "koulujen" nimikkeellä, "ammattiin valmistuminen")
~ombeluzvaraizen jätän~
~ombeluzvara da vie leviembäine jätä viiltez~ (kangasta leikattaessa jätetty saumavara)
~lapset ollah kallehet omuten, ei somuten~ (sanonta)
~omutassa vezi kierdäy kozen alla~ (syvänteessä, pyörteessä)
~omutta on jovessa syvemmässä koh~
~ongenkuvaz, kuoritettu seiväz, muvokseh pystetäh luvvon randah~ (seiväs pitkänsiiman alkuun ja loppuun)
~ongenselläd lassimmo~ (pitkänsiiman)
~onged riiputah kandomien ker sellis kiini~ (pitkäsiima=monta onkea)
~ongensellykseh kandomet sivotah~
~madehen ongensiimaz on kolme säjjisty, säigehen kohtah viizi jouhtu~ (madeonki)
~ongeh puutui suuri kala~
~ota ongeh miun sanat, ne tuloo edeh vie eläes~ (ottaa onkeen)
~meilä ennein kum mäntih onkella, niin siitä varattih jotta silmöäy~ (varottiin silmäyksiä, kalaonnen menemistä)
~ongel tuldih kodih, pangoa vezi kattilah~ (aamukala)
~onged laskoo, kaloa soamah meni~
~siitä lasettih järveh se reimi~ (pitkäsiiman alkuperästä)
~ongilangad läikytäh katuskoil suuril, sanotah, karun tukad~ (hmm)
~mäni siih Kalmasoarer rantah onkittamah~ (paheksuen, kuolleille pyhitettyjä)
~meil ei ongiteta~
~murdolois kezäl ongitetah~
~ongituskalua min en syö~ (onkimisen myöhäisestä alkuperästä)
~ongituzveneh on korgiembi, pohju loatkiembi da summembi~
~moa on onkurallah, vesi om moan uuttan~ (uuttanut onkaloille)
~kauhaist ongurdoa koverimuol~ (kovertaa ontoksi)
~koverkirvehel ongurdetah puudu~
~onnoako huomei pidäy kyly lämmitteä matkas tulduu~
~onnehko puu on tämä, ei oteta parrekse~ (ontto puu, vrt. onsi, onni)
~koira se on onnekas elävä~ (onnellinen)
~tämä on kai onnekas puu~ (ontto)
~onnempyörä~ (hiuspyörtyäinen tai sormenpäässä oleva pyörre, molemmista ennustetaan)
~se siitä syyväh siin yhessä tä muissetah sitä kesäntuluo hyvin onnestunutta~ (suven alkajaiset)
~onni uuteh tupah, hyvä vuosi vierahiksi, tuulen kuivata ta vein vanhantoa~
~maguat unet i onnet~ (sanonta)
~kuutt on yhtes puus onnistettu~ (kuutti-ruuhi koverrettu)
~onzi moa jumizoo~ (ontto)
~kuzbo onnem puun toit~ (miksi, onton)
~uumenih munitah onzih puuloih~ (sotkat)
~onnes puuz on tikul pezä~ (tikalla)
~sit ku kalat kuuluu, sie lekutah, onnel on, sit kurniekku kypsi~ (kalakukko kypsää kun kalat liikkuvat heilutettaessa)
~onttu puudu sanotah i ondevakse~
~hoavad ondevutah vanhattuu~ (haapapuut)
~suuremmad lassud ontetah vezeimel~ (koverretaan)
~kuutin loadiez veäryvarrel kirvehel ontetah järei hongu~ (honkaiset kuutit)
~puu ontuu tuulessa~ (taipuu)
~semmoni tuulemposokka oli, jotta koko mettsä ontu~
~ondurani~ (jalkapohjan kaari)
~onsi paikka~ (jalkapohjassa)
~opasteliuvuttih ta itse alettih loatie~ (oppia-itse, tehdä-itse)
~kuottele opastuo hyvällä pakinalla~ (kysellä-itse, vrt. tyrkyttää-toinen)
~myö olemma opastat mieliksenä tämän tyttären, työ opastakkoa mieliksenä~ (hääsanoja)
~kieräks opastoa~ (ahkeraksi)
~ilmanrand opastau~ (oma oppi sijaitsee ulkona)
~opasti hänen ombelemah~
~myö olima kuullut jotta pitäis opastua meänki~ ("oppivelvollisuus")
~opassu mettsuimah rebolaizen kera~ (omia opettajia)
~kouluh käynyöd laiskaks opassutah~ (valkonaamojen "työelämä" eli rahasta työnteon teeskenteleminen)
~opeta hyviä, elägä pahua~ (vrt. nykyajan pelkkä pahuuteen eli vieraisiin asioihin opettaminen)
~obednieda sluuzitah~ (vieraan jumalan palveluksessa käyminen suomalaisille lusimista)
~omaz opindas tijjän kui koz mi roatah~ (oma oppi)
~veez opinda~ (taikakeinoin parantaminen)
(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 4)
