~opittoa pidäis tiedoiniekoil~ (tutkituttaa)
~kibien opitin doufturil~ (omat ja vieraat parantajat, vieraiden toiminta vaatii taakseen planeettaa tuhoavan "teknologian" ja "lääketeollisuuden")
~ota oppi ottsahas, neuvo nenävartehes~
~hyvä sana oppie andaa, paha sana pahah käsköö~ (pahaan eli vieraaseen käskeminen, "suomen valtio")
~pidäv oppie omah ozah eleä~
~opi vai kattsuo, itse i näed~
~tiedoiniekk oppiu, ongo viez rodinuh, ongo tuulez, ongo metsäz viga~ (vedestä, tuulesta ja metsästä saadut vaivat)
~häi minuu oppi dai peästi~ (tutki, paransi)
~oppie hengilangoa~ (tunnustelee valtimoa)
~oppiu keittäjez~ (maistelee)
~täs kohtaz ei opi kaloa tulla, pidäy toizeh kohtah muuttoakseh~
~jotta mie oisin oppin kutomah kesselikirjaista sukkoa~
~pidää oppia kengää ombelemah~
~äijä on mieleviä, kun ei ole mielen oppijua~ (lapsia)
~oppinuh emändy, ei pie nevvuo~ (kokenut)
~obrazuniekku tuli kyläh~ (ikoneita myyvä kauppias, valkonaamojen ahneuden uskonnossa kaikki pyörii rahan ympärillä)
~heän se puuh kun siihi luotetah nin se siitä kaloa antau~ (kalaonnea antavat puut, vrt. seitakivet)
~sammalel typitäh poazud, sid lavvat pystöi seinii myö, i sydämes päi erähil~ (seinien tiivistämistä)
~loukon kaivan oralla~ (ora=pieni pora, napakaira)
~polvjora~
~naparjora~ (erilaisia poria)
~orazella suappuad ommellah~ (naskalilla)
~orazella loukkuo pistäh nahkah~ (reikiä)
~jo nyt olet neuvottu niegla, opastettu oran~ (työkalun taikominen)
~orazel ommellah jallatsii~ (jalkineita)
~peldopyyt käyväh orahissa keveelöil~ (ennen haulikkomiehiä)
~tunduu tougo orahas~ (touko=kevät)
~orahasta touvon tuntou~
~orasheinä~ (juolavehnä)
~orava puittau~ (hyppii puusta puuhun)
~jo orava om puhas dai huoletta suat ambuo~ (puhas=valkoinen, kesäeläinten pyhyydestä)
~orava slokuttau puussa~ (ääniä)
~ohfotnikka tappo viiz oravua~ (tuliaseita käyttävien alkuperästä, karjalassa venäläisten, suomessa hurrien jälkeläisiä)
~oravam pojjat~
~oraviz olles on koiru keral~ (viiksivallut kammottavine "metsästyskoirineen")
~oravaz annettis seittsemin griunoin~ (maksettiin 70 kopeekkaa / orava, kaikki mistä maksetaan vierasta eli euroopan valkoisilta mustalaisilta omaksuttua)
~oravani ollervoni, kävyn syöjä källervöni~
~oravane näreidä myö kottsiu, närein siiskoja kereäu~ (siiska=käpy)
~oravane puuloissa kottsiu~
~oravukuuzi on netsil kohtoa, siid on ainoz oravoa~
~oravanhändäheinä~ (korte)
~keskkohta on kui korteh, a tsiippazed on ylem pörhäkät~ (oravanhäntäheinän siippaset eli haarat)
~oravanhändyheiny kazvau saraheinän kele veziköl kohtal, agjain len siemenikäs koltsaine~
~oravagriba, ruskie da kova, kangasmoaloil~ (punikkitatti tai herkkutatti)
~oravangriba om peälitsi ruspakku, kova~
~oravangriba pilkotah hienoizekse, sienen ker zoaritas siemenvoiz, kuivatah talvekse~ (paistetaan sienien kanssa, tatit ja sienet)
~oraugriba on kova, muzauruskei piälitsi~ (tummanpunainen tatti)
~oravampezä on kuuzez, noavas kerätty, pikoi loukkoin om mennä bokas päi~ (kulkuaukko kyljessä)
~oravikaz mettsä~
~oravikaz vuozi~
~oravikko mettsy~
~oravikko, vahalaukku, vilboisieni, maidosieni~ (sienien nimiä)
~oravikk on ruskie griba~ (punainen tatti)
~sih kazvaa oravikkostu~
~orhoi tsoajuks pädöö ylen hyvin talvel~ (mesimarjat teeksi)
~tual kangahal on äijy orhoidu~ (paljon mesimarjoja)
~orhoi halvaz on, kukkiu~
~orhoidu kuivatah, kuivalleh pannah tsaineikkah~ (kuivataan teehen mesimarjan lehtiä ja marjoja)
~orhoi on magei mardu~
~orhoizikko rajakko~ (mesimarjoja kasvava aho)
~läkkeä marjah, minä veätän orhoizikkoh~
~orhoitsoaju ei ole maguzu~
~orhoitui moa, ruskonah on orhoidu~ (punaisenaan)
~orhoivarennu laitah, kattilah pannah vetty vähäine, keitetäh vezi, sid orhoidu~ (mesimarjahillon ohje, myöhemmin lisätty sokeria)
~orhongani~ (mesimarja)
~oriehal hamaral murendetah koja, syväin on valgei, suuri bölbötti~ (orieha=pähkinä)
~orihkimalehel ei rodei metty, emäkimaleh loadiu poigoa da metty~ (kimalaistietäjä)
~lapsed jeädih kyläh orjakse~ (vrt. kaupunkeihin "työvoimaksi")
~orkkoi~ (rouskusieni)
~orkkone~ (oravantatti)
~orko, kahen voaran väli~ (vesiperäinen kuusia kasvava notko)
~orgo on tihien kuuzikon välissä peretty nurmi, mua on vizavua~ (maa märkää)
~oroi~ (punikkitatti)
~oroimoa on, ga terväh oroigriboa soazimmo kattilan~ (oravantatteja kasvava maa)
~oroizikko~
~orsi pattsahasta seinäh~
~pienet orret~ (etuseinästä suureen orteen ulottuvat orret)
~oviorsi, tsuppuorsi, ovensuuorsi, periorsi~ (orsien nimiä)
~toini orsi läksi toisella puolella pirttie, toini toisella~
~kaks vastoa pannah rinnakkaa, riputetau orrel~
~orrella piettih kindahie, asteida, vakkoi~
~viattied riputah orrella~
~pertin orret, halgo orret, kuivuu, päre, vakka i kätkytorzi~
~pidää luadie ordeh ogalat, pardeh pygälät~
~erähis tilois puat ku pestih da orzil kumualleh laddattih~ (padat orsille)
~pertinortt on kaksi ristakkah, yks on seinäh da seinäh poikkizim perttih, toin orzi ristorzi,
agju toizez orres kiini, toin agju on pattsahaz~ (agju=pää)
~päreorz on kylgiseineä myö~
~kaks halgorttu rinnakkah, agju rundugam peäl, toine suurel orrel~
~jallazorzi on ukses pätsin kohtaz~
~kätkydorz om perätsupuz, ikkunam peäl haudu kaivettu seinäh, siit havvas kätkydorren agju,
toin agju ristorrem peäl~
~orzil pietäh astieloi~
(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 4)
