~orzikko parzikko tsumulikko täyzikkö~ (hoetaan marjaan lähdettäessä ja heitetään rove ilmaan,
jos putoaa pohjalleen äijä marjoja)
~orzikätkyt ei hynny~
~orzikätkyd on hoabaine, lajad yhes palaz, pohju yhtez lavvaz, kaks paivuu on alatsi pohjaz, paivuloiz nelli hiihnoa, agjaz da toizez rengahah lapastetah, rengaz on koukuz, koukun toin agju ravvaz, raudu kätkydorrez~ (orsikätkyen rakenteesta)
~jos kuolijalla osoa et anna, kuolija osah ottau, tulou vahinko~
~soalis joatah osie myöti~ (osa=lihanpala)
~täs sinul omaz oza~
~Hilippä oli omalta osaltah ta Karhuni oli omalta osaltah, nim mie oli Karvosen osalta siitä~ (metsäpirttiä rakentamassa)
~mies makoau, osa valvou~ (suojelushaltija)
~mimmoini oza vuottau meän tytärdä~ (onni, kohtalo)
~lapsi syndyu, lapsenke i oza syndyu~ (lapsen keralla syntyvä suojelushenki)
~liennöu ozua, niin lieu i lämmindä keziä~
~jogahizella oma i oza on~
~ozineh on mies merel~
~yhtenn yön vellel ozuttih uniz oza~
~omoa ozoa kun ed oppine, sini ei soa tiedeä miittuin oled~
~soba muurnin, a oza oigein~
~kiittäkkäh ozoa, gu hengih jäi~ (suojelushenkeä)
~oza on hagon al, etsi vai, ga lövväd~
~ozaheinä~ (neliapila)
~istuma ta osualima~ (laskimme leikkiä)
~miehie istu pirtissä suuri joukko ta osualtih yksi yhtä toini toista~
~monta kertoa toko syyväh ta siitä nakretah ta osoallah siitä yhtä ta toista ta kaikkie~ (oma ruoka, oma nauru=omat pyhät)
~ozajuodu kannetah mutsoil lapsen soaduu, keitimpiiroadu, kalakurnikkoa, dengoa hampahakse, ripakokse paidu libo rättsin~ (varpajaisiksi)
~kalat kuj joattih nin nelläs kala oli soutajalla~
~kaksi ta kolme osakasta oli yhessä pyyvössä~ (nuottakunta)
~tuatom paidah kiärittih lapsi, lieu ozakkahambi~
~ozakas lapsi paidazessa syndyu~
~ozakaz olet, karvane rynnäs~
~oled ozakas kuin siun dalgapohja on tasani~
~osallini soaleheh~ (saaliiseen)
~kun ei liene tulta loajittu ni siih kun toisep petramiehet tultih ni se oli osallini~ (metsästäjien tapoja)
~keviällä kai langat kezrättih~
~ozapuolleh pannah, ei lugieda~ (lukemisen eli laskemisen vieraudesta, eurooppalaisen ahneuden ilmentymiä)
~pangoa ozapuolleh, emmo kehtoa viesata~ (punnita, vrt. dollarit silmissään "grammojaan" laskevat valkonaamat)
~osoau kotih~
~ka ei ni osata poikes, ta ei muuta kun voattieh muurnin keännetäh jotta osatah kotih~ (taiat=omaa vaurautta)
~kegri konza tulou pertih, pidäu kerällä ozata~
~doga kerdaa ozai, ni kerdaa ei mennyh miimo~ (osata=osua, miimo=ohi)
~ta sukkie ei tikutettu, nieklottih vain~ (kuolleelle puettuja sukkia)
~Karhusem Marin toatto se oli aina vuitaimassa, se osai hyvin lorkutella siitä~ (taikomassa)
~avannoilla kum mäntih vierissän akkoa kuuntelomah~ (avannot=rajatiloja)
~ukkoine Väinämöine, ozoa sinä minun dielod, mene, tuo suurem meren rannaz vetty
dai metty dai palanuizil vojjettu~ (parantaja kutsuu avukseen Väinämöistä, veteen yhdistetty alkuhenki jonka taustalla mahdollisesti naispuolinen jumalatar)
~kun elät osatointa iköä, niin se on katso pitkä~
~olloog ongi ozatoi, vai lambi kalatoi~
~synnynteähtitöi on ozatoi~ (syntymämerkitön)
~ozattomus se itsen noudau kuolendas sah~ (seuraa kuolemaan asti)
~täz ozavil kädyizil toin lahjad~ (onnekkailla käsillä)
~tytärlaps tuattahez ozau, a poigulaps muamahaze~
~ozikin toi meäm poigu, hyväm mutsoin~ (osikin, onnen tuojan)
~hänel ozitui pyvvändy, kaloa sai äijän~
~raista pani, kai rozat kibieks ozgi~ (rakeet hakkasivat kasvot kipeiksi)
~pidäy ottua ozmon askelet~ (pitkät, osma=ahma)
~osmankiäbä~ (osmankäämä)
~oviseinä osmal luista, periseinä petral luista~ (laulun sanoja)
~siitä osmonsolmu loajittih ta pantih siih välih~ (puunlatvojen väliin, metsänpeitosta vapauttavaa taikaa tehtäessä)
~ospitts on jumalan rubi, ei suvaitse häi doufturiloi~ (vieraat rokot, vieras jumala, vieraat tohtorit)
~jämiet pilved on~ (paksut)
~osraista rieskoa loajittih väki paksuo~
~ozralindu, keldani, alattsi valgiembani, peälittsi ruzapembi~ (keltasirkku)
~riihempiha talvel on täyz ozralinduo~
~ozrulinduine on harmai, valgei on ryndähäz, töppyine peäz, tsiutsoin suuruz, talvel ei ole~ (kiuru, varpusen kokoinen)
~ozrulinduine tähkäizen kyhlähäs temboau da vai tsopottau syöy~
~semmoni tsuikulaini, sitä sanottih jyväsekse~ (helmeä)
~osrasuurma keitettih veissä putrokse~ (suurimot)
~keveäl on eäni kägöil helakembi, a kezäl kägöil mäni ozrantähkä kulkkuh~
~minä vuonna on äijä keldapoarmoa, niin hyvä ozravuozi tulou~
~vidin panou hangem peäl keveäl~ (vitilumi)
(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 4)
