~kun näin jotta tora tulou, ta miepä juoksomah pois~ (vaaratilanteiden vältteleminen, vrt. vaaroihin tahallaan hakeutuvat valkonaamat, "extreme")
~ohtopa om metsän omena~
~jost ol liha liikkununna, siihpä lihoa liittelemmä~ (parantavia sanoja)
~tulouba hädä käteh~
~embä tunne ken tulou~ (vieraiden vieraudesta, vrt. omituinen vieraiden keskellä asuminen)
~mitäpä teälä tämmöistä metelie pietäh~
~tuopa mettä kieles nenällä yheksällä astijalla~ (parantaja apuhengelleen)
~pissäpä peäse mättähähe, annapa männä matkamiehen~ (sanotaan kyylle, eläinten kohteleminen tasa-arvoisina)
~ei paha ihmine huigieda varua~ (ei välitä toisten puheista, paha=narsisti)
~elä pahua pagize, tuloo paha pagizematta~
~hyvä mieleh juohtuu, paha ni vatsaz ei lähte~
~pahoa pagizou toizem piäle~
~sih paha papin toi~ (papit pahuuden eli ahneuden edustajia, rahan kerääjien uskonto)
~hos huonone ga herra, pahane ga pappi~ (herrojakin pahempia, alkujaan samaa porukkaa, nykyään mukana joitain rahalla lahjottuja suomalaisiakin)
~en tijjä pahoa ni hyvie~ (keskitie)
~pahal käjel vestät~ (vasemmalla kädellä)
~suolet vaij ja kaikki ne pahap pois, vain kaikki muu keitetäh ta syyväh~ (linnusta)
~pahasti kuulen, en tarkkah~ (pahasti=huonosti)
~läksi pois pahalla mielin~
~miula tuli paha mieli~ (oi voi)
~hänellä tuli niim paha mieli~
~pahal piäl on, e ole häneh mendäviä~ (lähelleen)
~harakka om pahoikse sanomikse kun se tuoh tuli ikkunan alla rätsättämäh~
~pahal surmal kuoli~ (tapaturmaisesti)
~pahaks on yölöil kävelyksed~ (ihminen=päiväeläin)
~tule pahojas parentamah, ennen kun emos etsin~ (loitsusanoja, kaikella emo)
~ämmö sano jotta se tietäy hos mitä pahoa~ (ämmön sanat, vrt. vieras "isoäiti", grand mother)
~harjan tuiskut turpiemmat, harjam pakkaset pahimmat~ (talven harja)
~vattsoa kivistäy ta paha vesi suussa~
~paha eänine lind on närhi~ (rääkäisy=varoitusääni)
~minne matkoap puro pahani~ (elävä olento)
~pahamarja~ (sianpuolukka)
~pahampieksettävätaudi~ (kaatumatauti, yhdistetään alkuhenki Koljoon eli Xuliin)
~ei pie ensi hyväh hyvästyö eikä ensi pahah pahastuo~
~siidägö hyö pahassuttih~
~pahasuoniine jalgu~ (johon tulee usein suonenveto)
~pahatabaizel on kidzerät tukanladvat~ (kiharojen vieraudesta)
~pahataudi~ (kaatumatauti)
~pahaduuhhuine on kala, hapannuh on~
~pahelluksiz on, midä nuksottanoo~ (pahoilla mielin)
~mibo pahelduttau sinuu, midä nuksotad~ (nuksottaa=möksöttää)
~älä pahelzu, em pahah niskoi sano~ (en sano pahalla)
~mielem pahendi toizel, ei sanoi vallinnuh, sanoi paugai~ (valinnut sanojaan, sanoa paukautti)
~vai toa kukka on tsoma, ei pahene eigö näivessy~
~heiny pahenoo syystsurah, päivy polttau~
~mieli pahenoo voimattomann ollez~
~ta piettih pahhiloa ennein näin työaikana ta talvella pahhilat oli~ (pahkilas=varrellinen nahkajalkine, vrt. bahilkka)
~pahimuolleh on räken aigu~ (jep)
~magoav unen, sid yöl ei magoa~
~meilä porkka loajittih koivum pahkasta~
~asteinaki oli semmoisie malloja, ne oli koivum pahkasta loajittu~ (maljat)
~pahkasta kaverretah kauhoa~
~koivussa rippuu pahka~
~pahkaz laitah sadulii, kettsoi~
~pahkaz loajitah tarvoindu, kauhoa, kettsoi~
~ka se oigeim pahka tuli kuin syödih poarmat~ (vrt. patti, pahkura)
~otsan därskähytti, kai pahku nouzi~ (vrt. kuhmu)
~pahkaheinä~ (kurjenjalka)
~Joakko loadi pahkahista kauhoa~ (oma_työ)
~pahkahine kullu~ (vrt. kulho)
~pahkukauhal on varz yhteh palah pezän ker~
~pahkukauhal ammuldetah vetty rannaz~
~koivuz laitah pikkarastu pahkukulluu~
~om piendy libo suurdu pahkukulluu~
~pahkaryypystä ana, välttäy miula~ (pieni pahkakuppi)
~pahkastauttsa ei vähällä murene~ (kulho)
~pahkustauttsu om pyöryzy, ammuldetas sil metsäs kävellez~
~pahkutsuaska, marjoa, vetty pietäh metsäz~ (pahkakuppi)
~pahkiene~ (mäkärä)
(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 4)
