~puum pahkura~ (pahka)
~hoavo on korvallizes kuvottu, liinaz da pelvahaz~ (haavo=säkki, liina=hamppu)
~jäniksem pahna~ (makuupaikka)
~kontiem pahna~
~kondie pahnass istuu~
~pahna vain on kondiella~ (kesäisin)
~pahnam pohjimaini~ (nuorin sisaruksista)
~pahnan luadii~ (kuoleva ilves lumeen)
~lapsed lumeh pahnoa laitah, voinah ennustetah~ (tietää sotaa, uskomus)
~lumi pahnauduu~ (tallautuu kovaksi)
~hyväl pahniu bobad~ (kukat tuoksuvat hyvältä, oma "sanajärjestys"=tunteen mukaan)
~liha nenäh pahniu, ei sua syvvä~ (pilaantunutta lihaa)
~heinät pahnitah hyväle kuivahuu~
~neuvo hyveänne päi toista, elä pahoanne päi~ (vrt. pelkkiä pahoja eli vieraita neuvoja antavat "skoulut")
~hyö pahoin sovitah~ (yhteen)
~pahoin kuvoit, kulgusilmeä vai loajit~
~pahoi roadoi, ei mieldy myö~ (raataa mieltä myöten, vrt. pelkkää pahaa työtä tekevät palkkaorjat)
~pahoi panoo syväindy, äjjäl nostin jygiedy~ (ottaa sydämestä)
~mielem pahotti häneldä~
~eihäi pidäz lapsem mieldy pahoittua~
~vain syömäh da juomah et rubie da i pahossut~ (laihdut, sairastut)
~pahta~ (kallionseinämä, jyrkänne, vrt. porttipahta)
~kovin hiäm pahou kun sulhani vietih saltatakse~ (alkoi murehtia kun mies vietiin sotilaaksi, valkonaamojen kuvottava tappamaan pakottaminen, "asevelvollisuus")
~pahutt ed lai hänel ni hänen hiirempoigazil~ (hiirien pyhyydestä, vrt. valkonaamojen "hiiriloukut", "hiirimyrkyt")
~pahuizissah sanoi, ei huoleta sannuh~ (huoletta=vahingossa)
~pahuizilleh ollah ukko da akku~ (riidoissa)
~pahutt ei soa pideä, voibi hyllätä hänen~ (huonoksi menneen vaatteen, eläviä olentoja)
~ruskitts om mallombi, ei ole ruvem pahutteh~ (tulirokko isorokon kaltainen tappaja)
~harjevuz, helma, hiema, kaglus~ (paidan osia, hartevus=hartiavuori)
~paijankirja~ (kirjailu, koristelu)
~pajjankaglustaz alatsi nuoraine~
~älä paijanrynnästy hiero~ (likaa)
~kuzb olet pajjansellän kaiken liastanut~
~pane vain lapsi baijuh da ana vaim maguau~ (paiju=kätkyt, vrt. pai pai)
~baiz magoau~
~lapsen paiju~
~paiju paiju lapsoistani, paiju paiju pienoistani~
~paiju pientä nukkumaha~
~baiju, baiju piendä lasta, luuli, luuli, pikkaraista~
~bajju bajju piendy lastu, tule unoi uinottamah, pienien lapsiem pieluksih, suurien lapsien suuruksih~
~mäne baajittamah lasta~ (tuudittamaan)
~lastu bajjuttau, uinuttau kätkyöh~
~siitä lötöstä vesi läksi paikalla poikes~ (sammakosta, paikalla=heti)
~miun teätä laulo noin, kun nuottoa kuto tahi paikkai~ (oma työ laulattaa, vieras työ kiroiluttaa)
~mie vasta paikkain käppizet~
~mie sobie paikkuan~
~älä viskua eäreh, toinah voibi vie paikata~
~meäm paikass om paremb eliä~
~hänell on hyvä paikka~
~joga paikkah tungevut~ (tungettelun vieraudesta)
~ta se pareni kuv veteh puhuttih ta siihi luvettih, ta sillä vejellä pestih~ (palovamma)
~siitä paikoiltah ni leikata se puu ta siitä pölkky ottoa ta siinä i loatie~ (loukku eli ansa)
~niitä suonie niitä siitä siliteltih jotta siitä mäntih paikollah~ (parantaessa)
~ei piä kivii liikutella, anna ollah paikoilleh~ (kivien pyhyydestä, alla eläinten ja hyönteisten pesiä)
~tsokolla paikka sivotah silmillä~ (sokkosia leikittäessä)
~pane paikka piähä, ilmain syyväh tsakat silmas kogonah~ (paikka=huivi, liina, tsakat=sääsket)
~hyö paikatta päin astutah~ (nuoret tytöt)
~on vie soba paikkoandoil, voibi vie sem paikata da pideä~ (vaate paikattavissa)
~paikotellen tästä pilvestä vihmuag oli~
~pane paju paimenekse, tuomi tuojakse kotih~ (loitsusanoja)
~meilä paimenie enämpi ei pietty~ (toisilla työn teettämisen vieraudesta)
~läksi soitellen sotah, pajatellem paimeneh~
~tsoari palkkai paimeneh~ (toisilla työn teettämisen alkuperästä, valkonaamojen kuvottavaa mannekulttuuria)
~palkattih hänem paimenih~
~paimendustu maksettih rublu vuorol~ (ahneuden maksimointiin perustuvan "vuorotyön" alkuvaiheita)
~omii lehmii paimendammo~
~lapsii kezäl pidäy paimendoa, mielettömii juoksijoi~
~tytön ku soad, sid akku~ (naista aletaan kutsua akaksi tytön syntymän jälkeen, vrt. poikia suosivat etelänkansat)
~paimointorv om puoldu syldy, tuohine, hoabaizen onton hallon ymbäri, suutsuras kajjembi, perä vällin,
puolen voaksan kiehkovuz~ (kiehkovus=läpimitta)
~painaja moates tuloo, ukkovarbahie lekuttoa~ (painajainen)
~painai ku tuli, sit ku littsai, hengähteäkseh en voinnuh~ (painajainen litsaa eli painaa)
~hoz ukkovarbahii ku oliz lekuttoa, sit painaj olguoz~ (poistuu ukkovarpaiden liikkuessa, uskomus)
~painaja ilma~ (painostava)
~painaj ilmu tänäpäi on~ (tod)
~painajani tuli, vähis hengih jätti, en voinuh ni varvasta lekahuttoa~
~painajaine peäl istuu~ (nukkuvan)
~regyön jallasta Joakko painaksendeloo ylen tsomoa~ (taivuttaa)
~tahasmygelö painalletah kakkaraksi~ (piirakkaa leivottaessa, tahas=taikina)
~painaldi koivun jallakseks~
~painaldammo regyön jallakset~
~painamoloiz veämmö nuottoa~ (syvänteissä)
~painantahini~ (notko)
~painandahine puu~ (käyrä tai käyristetty)
~paineliene ni joga paikam painau, ni kätty ed voi lekahuttoa~ (painajaisten voimasta)
~kun kipie tuli lapsella, siitä sitä paineltih kipietä~
~kun ne kuumassa veissä kuumentau nin ne laijak käpristyy, ta siitä kun sem painelou ni ei niitä tarvitse ommella eikä mitä~ (tuohia tuohirasiaa tehtäessä)
~ajoksii paineltih~ (pahkalla)
~paineloo langoa meil~ (värjää)
~midä netse paineleh, rindiel kävelöö, jogo marjad olloo kypsed~ (hillat ompi)
~kel kulkutaud oli, paineluttamah käydih~ (kurkkutauti, paineltiin pahkoilla)
~jalakset om painiessa~ (taipumassa)
~voattiet om painiessa~ (värjäytymässä)
~sit sidä pietäh painimes kuni hän kuivaa~ (taivutettua puuta)
~paininda om buolasta, razvasta, rahkasta~ (palan painiketta)
~painimpuudu myö jallastu painetah~ (taivuttamiseen käytetty apupuu)
~uni painistau~
~veneh mäni parahah purhah, iham pohjah painu~ (upposi kosken pyörteeseen)
~kun tultih tuohimetsästä niim pantih kivijen alla, painop peällä ta niin, semmosih pinkkoih~ (tuohet)
~riuku painoksi pantih jottei peässyt tuuli viemäh~
~sienilöih pidäh panna painot~
~kohelma kun tuli.. jalalla painettih sivujen kohalta~
~kontien käpäleä lämmitettih tulella ta siitä painettih pissosta~
~roveh painetah kiehuvah vedeh~
~käel painoi ottsoa, peädä kivisteä~
~kävelet kui suokurmoi, piä painettu~ (vertaukset luonnosta)
~riej jalasta painoa~
~suksie painetah~ (kärkiä)
~vandehie painetah~ (taivutetaan)
~vemmel painetah uuvessah, ku oiguoo~
~se on Kuuttaren kutoma, Päivyttären kesröämä, Sinettären painama~ (taikavaate)
~pidäy painoa soba ruskieksi~ (värjätä punaiseksi)
~vuatetta sinizeksi painetah~
~ken ei palastu paina, se ailastu painau~ (alkaa pistää jos ei lepää ruokailun jälkeen)
~paina puuda, puhu suuda~
~ei pijä männä päiväl lasettuo järvie kylpömäh~ (yöllä tekemisen vieraudesta)
~lumi puum painoa vembeleks~
~takka painoa hardiet tukkuh~ (taakka, kumaraan)
~hienot puuhuod kai lumi painau~ (ohuet puut)
~kalan toizel rannal tuuli painoi~
~painajaini painau~
~miula haldie paino tänä yönä~
~uni silmät painoi~
~uni painoi muata~
~vatsalleh magoaa, rindoa painoa~
~kovasti painaa, tuloo vihma~
~painau nygöi peäm minul, kivistäv äjjäl~ (päänsäryn aiheuttama paine)
~syväindy painau pahaz mielez~
~tuutsie vaste hardieloi painau~ (tuiskua ennen)
(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 4)
