~talvinuotan alaleugah paned ezmäizeh aboah enembäm painokivie somban keskeh~ (nuottasanastoa)
~ilma painostau~
~uni painostau~
~tila om magoannan jällel painuksis~ (makuutila)
~veneh om painuksiz aldoloin keskez~ (upoksissa)
~eäni om painuksissa~
~paize nygöi painoitettu da vastattu~ (paineltu, taiottu pois)
~mäni tärkkih ta painu pohjah~ (tärkki=äkkisyvä)
~painui polvilleh moliessah~ (vieraat ja omat rukoustavat, vrt. malittu)
~päivä painui jemimpilveh~
~painui päivy moate~
~lapsem bokkain on painunuh, tukulleh ollah ripakod~ (kylki painunut, kapalot myttyrässä)
~kussa oli vesisuoni hyvä nin se varpa siitä painu~ (pajuvarpu)
~ta siih se painu siitä se ihompuhtijaini~ (tautien nimiä)
~putsim paned ligoh, anna sumbenoo~ (turvota vedessä)
~milma painustau, seä tuloo~ (sää=huono sää)
~lumi painuttau puuhuizii~ (taivuttaa)
~jo paibari pajattau, terväh nygöi lämmät tullah~ (rastas, vieraat s ja r-päätteiset sanat)
~mie vaim baipatan pikku Pekkua, kun kirguu~ (tuuditan)
~lasta baibatettih~
~paibeloheinä~ (ruohokanukka)
~kum paise tahikka ajotus tuli nin kuusem pihkoa pantih, se veti sieltä märköä~
~nossan melan merestä, tammen lassun lainehilta, millä painan paiseita~ (parantavia sanoja)
~paizettu kiinittäy~ (pakottaa)
~paiskaimmo verkod veeh~
~usta paiskuttoa~ (tuuli usta eli ovea, uksi)
~nuoroa paismoau~ (vahvistaa verkon ala tai yläpaulaa)
~paisme~ (vahvike verkon paulassa)
~kerom paizottaa~ (turvottaa kurkun jos syö kuusamanmarjoja)
~vatsan paizotti~ (turvotti)
~sormi paizottu~
~kyllä mie niijen sitä kuulim pakisovan sitä linnurratoa~ (vanhusten puhuvan linnunradasta)
~mie pakajan omie pakinoitani~ (omat jutut, vrt. amerikkalaista törkyviihdettä toistavat puoli-ihmiset)
~no sitähäm paistih jotta om metsässä haltie~
~heän meiän tabah pagajau~ (puhuu)
~älä tyhjiä pagize, kudamua ei tule~
~emmä myö venyäheks pakaja~ (valkonaamojen pakottamalla opetetut mannekielet)
~heän suomeh pagizou~ (toinen kotimainen)
~livvinkieleh pagizoo~ (ensimmäinen kotimainen)
~kaks kahtel pajistah, omii tolkkuloi toimitetah~ (tolkkuja=ajatuksia)
~teähtet taivahal pastattau, kai valgei on ilmu~
~päiväine pastattau jo ylähän~
~kuudam pastattau~
~kun kalat noustih paistieh, siitä vejettih paissenuottoa~ (paistenuottaa matalassa vedessä)
~päivy paisteloo~
~moin on tsoma kui mandzoihut~ (neito, vertauskuvat luonnosta)
~pastimpiirai pätsis pastetah, sydämes suurimoa libo brossoa, umbinaine~ (täytetty keitinpiirakka)
~pastoksed on hyvät tämän emändän~ (paistokset)
~lokka loittuonda nägyy~ (lokki)
~onnoakko on heidä paissutettu yhteh, ei voija ni erota~ (taiottu yhteen, saatu rakastumaan)
~neidiine brihoa pastuttau, tiedohoitsou, stobi häneh palaz~
~pyhkie kaikkie ittsie, nännid, itsenigähisty~ (sukuelinten nimiä)
~pastaipäiväine moaman tule yskäh~ (lapsen hellittelynimiä)
~pajistavad langad~ (puhelinlangat, elämää tuhoavan "teknologian" alkuvaiheita)
~paistinehen koaru~ (paistin käry)
~kuudamam paisto~
~päivypastoz istu~
~pätsim paissos lämbielöö~ (lämmittelee)
~päiväni paistau~
~katso kun kuutoma paistau~
~paissa päivyt palavasta, kuumasta kumota~
~päivä paisto nin sitä rupesi vaivuttamah~
~ilmam päiväm paistamatta, kuuhuon kumottamatta~
~päiväni piälakal paistau, kuutoma kuumottau~
~kuudama loiskottau paistau~
~tähet paissetah~
~täyvel käel päivä paistoa~
~päiväne paistau ägieldi~
~päiväne kohti pastaa~
~päivy pastaa räkesti~
~sie on poigu, kuudamon otsal pastaa~ (kuussa nähtyjä ihmisiä)
~täh kohtu päivy tulou~ (osuu)
~kuudain paistau~
~teähtet pastetah~
~kuudamaine pastau~
~tävvel käel Jumala päiveä paistoa~ (vai..)
~tävvel käel Päiveä pastau tänäpäi~ (luojahenkiin liittyvien uskomusten sekamelskasta)
~kakkaroa paissetah kiukoassa riehtilällä~
~ne paissettih kovaksi rahkaksi~ (maidot)
~paissettu kala on hyvä~ (hiilillä paistettu)
~pastau kaloa hiilil~
~muhinam panem paistumah~ (vrt. muhennos, muhimaan)
~oikeim pit olla äkie kiukoa, jotta ne hyvin paistu~ (leivonnaiset)
~äjjän om pättsi vienostunnuh~ (jäähtynyt)
~räkel päiväl haugi uinuobi~
~olipa se tyttö tahi poika ni se semmoini pieni paita loajittih sillä lapsella~
~ombelem pajjan~ (hyvä!)
~pelvahine paidu kezäkse, liinaine talvel~ (liina=hamppu)
~loimis toine langu ruskei, toine mustu, a kudied, yks junoine sinittävy, toine mustu~ (ruudullisessa kankaassa)
~lapsi synty paitasessa~ (sikiökalvossa)
~paidakerda roih, a toine pidäiz loadie pezendäkerraks~ (kahdet vaatteet)
~kaikel perehel pidi loadie paidukerdu, kaks paidoa kerras kudamalgi, yks peäl, toine varah~
~kaikki miehet piettih enneiv vyötä, paijam peäll oli vyö~
~nahka om paittiessa~ (pehmittymässä)
~paitossa paitteutuu~ (vuota pehmiää)
~paitto~ (seos jossa nahkoja pehmitetään, voi sisältää rasvaa, kalojen perkeitä)
~kirikkyö vassen paja on~ (vieraat papit, vieraat pajat)
~ei heill ollutt i pajoja~ (metallinkäytön vieraasta alkuperästä)
~pajaniekka tagoo kirvehie, vuarnahie~ (metallista pitävät valkonaamat)
~hänel on jalloiz bajanku, pahkad ajau da kivistäy~ ("reumatismin" vieraasta alkuperästä)
~ennen nämä muad oldih bajariloin al~ (venäläisten "aatelisten" eli ryöstäjäparonien vallan alla)
~oldih bajarid, halguo leikkavutettih meäm peräl enne vanhaz~ (pakottivat karjalaiset tekemään itselleen halkoja, valkonaamojen manneluonteesta)
~pajata sie, tsikkon, mie hodi kuundelen siun hyvie virzie~ (hyvät virret=kansanlaulut)
~pajatimmo, ga kai metsy kajizi~
~helävästi pajattau~ (laulaa)
~kuules tytöt kulleh pajatetah~
~suokurbittsa vihmaa pajattau~
~vigli se rannoil pajattau~ (viklo)
~kiuruine pajattau, keväd on~
~kiuru pajattaa keväjel~
~mänit veäröä pajehta~ (tietä)
~jos mänet oikeim patehin, niin kossut kotihis~
~missä on pajikko, siinä on vesi~
~sielä pajikkoijen takana oli käsieh taputtan~ (karhu, ihmisen kaltainen)
~niitul pajjikko kazvau~
~pajol kizattih ennen vanhaz~ (laulun säestyksellä, ilman soittimia)
~pajuo haikurdetah tytöt sie, kai korbi kajoau~
~pajuo karahuttoa da täs kai igäväd~ (laulu vei pois kaikki murheet)
~tytöt pajostu haikurdetah marjaz ollez~ (laulaen marjastaminen)
~pajum mie veteh painan a tuomen tulessa poltan~ (kui)
~vezimoalla ku kazvau se om paju, a kuivalla moalla ku kazvau se or raida~
~paivuo parkiks otetah~
~raida, kettu hänellä om paksu~ (iho, kuori)
~paivu om pahim polttoa, ei pala, tsihizöö~
~virzaimpaivu, vassan luvaks~ (vastan siteet pajusta)
~hyväh sanah leppä lymbyy, pahah sanah i paju katkieu~
~pidäy tuvva paivuu da luadie virzaindu~ (siteitä)
~paiv on ylem poigii, häi poigiu äjjäl~ (tekee paljon vesoja)
~pajjus parkii kiskotah~
~pajj om biädzöil, kezä terväh tulou~ (pajunkissoilla)
~nahkad om paivus~ (parkittavina)
~reissä on raidazet pajut~
~kainalo, kanda, keski, sebä, tagapaivu~ (reen osia)
~pajut ollah riessä tuomizet ili raidazet~
~kablahiin pääl paivud~ (reen rakenteesta)
~kolmekablahizez riez on kolme pajuu, nelläz lehtipaju~
~pajuni reim poikkipuolini on hyvä dai kestäy~
~vittsumerdu, paivuzes vitsas loaittu~ (merta vai rysä)
~paivuine hengi om mavol, paivul ei töllyö~ (töllyö=kuole, pajulla lyötäessä?)
~pajjuziz vitsois parkii kiskotah~
~pajukomms om pletitty hienoloiz vezaiziz, keväjel työndynyöd, sygyzyl ottah~
~paivumätäs kazvau siit tuhaittav vai meheväs kohtaz~
~pajunkarvane mado~ (kyy pajunvärinen)
~mado om pajunkarvaine~
~siitä pajunkettuo pitäy nilottoa ta siitä, se keitteä, ta siitä keärie, mist ollou sattautut, se mato nokat~ (kyyn puremaan)
~sivotah siih paivunkoja, siid ei peäze puhalluz ielleh~
~pajunvarbu on katkattu~ (pajujen vahingoittamisen ja kitumaan jättämisen vieraudesta, valkonaamojen "pääsiäinen")
~miss on tuulta synnytetty, kahen kallivon kesessä, pajupehkom persiessä~
~paivubeädzöi~ (pajunkissa)
~paivupillii lapsed laitah, piiskutah~
~pajjupillil soittau~
~pajjupuu regilöin sidojes pädöy~
~paivuzikko~ (pajukko)
~regie pajutetah~
~milleh on tua paivutuhjo hyödynnyh~ (kasvanut nopeasti, tuhjo=pensas)
(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 4)
