~pajutuhjo on sagei kohtu, ei sua läbi tungiekseh~ (tiheät pensaikot)
~pajjutuvaz~ (pajupensas)
~kylmä soita, kylmä maita, kylmä kylmijä kivijä, palele pajuvesijä~ (loitsusta)
~paivuvettä keitteä~ (pajunkuorihaudetta jolla värjätään nahkaa punertavaksi)
~pitäy suuh antoa ensimäksi sitä vettä, sitä pajuvettä~ (kotieläimelle suuvaivoihin)
~ota kolmyöhine paivuvittsane da iske vihanduo nurmie~ (taikaa tehtäessä, vrt. Vihanti)
~en voi ni pakahtoakseh, paha mieli om moine~
~milma pagahutti~ (vrt. pakahtua)
~Jumal seän pakastutti~
~seä pakaistih~
~jo tähed nägyy, pakaistoateh~
~huondeksez ilmu pakastah~ (aamupakkaset)
~seä pakastah, teähtet kirakat taivahal~
~pärien hiili kydöö, kybenet säigäy~ (kipinät)
~hyvin nygöi Jumal i pakastah~ (säänjumala Jumala)
~siä pakastih äjjäl~ (sää)
~pätsin otsaz novet kydietäh, ga sit pakastah~ (tietää pakkasta)
~pakastumizeh on seä~
~bakalat Svirin suus hoduu ozuttau~ (poijut Syvärin suussa, kaikella luonnottomalla lainanimi)
~ei hänen lihoa syödeä~ (karhun, heimototeemi)
~vai kettu otettih, muuda ei ni midä~ (nahka kaadetulta karhulta)
~luahkannah kastuau tulihavun pätsim pyhkijes~
~paganoissah ei soa löylyy panna kylyz, siid roih lijjat tarttumizet kai lavvoil olijah~ (ei saa kylpeä sukupuoliyhteyden jälkeen)
~mi olloo vai paganlinduo, paganeläveä, midä ei vai syöne, kai ne siid on nossuh~ (syötäväksi kelpaamattomia eläimiä pidetään alisen haltijan luomina, vrt. toteemieläimet)
~paganaheinä~ (kihokki / ketoneilikka / pikkulaukku, käytetään silmävaivojen hoitoon)
~akkoim paganheinä~ (kihokki)
~muzikkoim paganheinät~ (ukkojen pakanaheinät, savijäkkärä / ketotuulenlento)
~paganheiny~ (kihokki)
~varoi om paganlindu da snuakat, ei heijän lihoa syö ni ken~ (varis ja naakka, vrt. toteemit)
~paganaoravoa ei soa ambuo, ana puhastuo~ (kesäkarvassa olevaa, kesäeläinten pyhyydestä, lisääntymisen aika)
~koiru paganoitt astiet, pestä pidäy~ (likasi astiat)
~paganoitui se aste, nyd et sih pane syödäveä~
~paganuizissah oled, mene vezil käy, pane vetty poveh~
~paganusheinä~ (jäkkärä, käytetään ihottumien hoitoon)
~varoi, harakka, tsirkkuni, närhi, kärgi.. niidä ei syyvä paganuten~ (likaisia lintuja vai toteemeja)
~andoi pagaroih potkal~ (potkun)
~pakatseim marjad ollah mussat~ (paatsaman)
~pakatsim puuloissah pahin~ (marjat myrkyllisiä)
~paha puu metsässä pakatsin~
~pakatsin e ule puu~ (pidetään henkiolentona)
~pakatsim pajjuh pohodiu~ (muistuttaa)
~pakatsinkojoa pannah rougah verkkoloin rovvatez, sid ruskiembi roih~ (paatsamankuorta väriliemeen verkkoja värjättäessä)
~syuvä ei voi pakatsimmarjua~
~pakatsimmardal langoa mujutetah ruskiekse~
~pagatsimpuu on kaikis huonoim puu~
~pagatsimpuu on onzi~ (ontto)
~pakatsinviel udarii pestäh kovetah ku kezäl~ (lehmän utareita kuorihauteella)
~ei pakatsusta vemmeldä tule, se katkieu kuin savipiipum varzi~ (ei sovellu veistämiseen, vrt. paha puu)
~pakattsupuu~
~suu syyhyöö, pakauttajoa tuloo~ (puhuttajia, vieraita)
~vieras pitäy pakauttoa~
~sanottih jotta tietäjät pakautti kalmav väkie, niijen kera jutteli~
~maido nännilöih pakehtui~ (juuttui)
~kyynäl silmäh pakehtui~
~pala keroih pakehtui~ (vrt. lainasana kurkku)
~veri om pakehtunnun~ (hyytynyt)
~kylläizel ei pidäs kylbie räkez~ (kylpeä ruuan jälkeen)
~veri pakehtui satatekseh, rubieu kivistämäh jallaz~ (veri hyytyi mustelmaksi)
~laps pakehtui itkemäs, ku eän enämb ei lähe suures pahaz mieles~
~syväim pakehtui~
~abei rodih moine, kai syväim pakehtui~
~pakehtuz rodih, pala tartui kulkkuh~
~verem pakehtutti jalgah~
~eänem pakehutti tseäry~ (nuha)
~ylen on siigu pagenijju nuotaz, viizaz on siigu~ (viisas kala)
~noali da ni liiv ei heittäi pagenijah vedeh~ (eivät kasva virtaavaan veteen)
~vieras kun tuli taloh nin ei sitä muiten alotettu pakinoa kun sanomat kysyttih talom puolesta~
~mistä oli toanoim pakinoa~ (taannoin, kotoperäisiä ajanmittoja)
~mie paginoa en ellennä~ (ymmärrä)
~tolkku työl, piä paginal~
~hänelleh paha mieles tuli, heitti paginan~
~paginan livutti~
~hyvä om paginale~ (kova puhumaan)
~paginal ollah~ (jutellaan)
~akka pakinoissah soutau ta myössyttäy~ (puhuu ja soutaa yhtaikaa)
~ta siitä ruvettih pakajamah, oikein kuulumisija kyselömäh~
~se pagajau därvilöjä da dogiloja~ (niitä näitä)
~mie sanon hyvät sanomat, pagizen hyvät pakinat~
~paginat kohenda lapsien aigah~ (varo mitä puhut)
~se otti paginan todeh~
~synnymmoan aigah otetah tytöt paginoi~ (ennustetaan joulun ja loppiaisen välillä, vrt. päivän poissaollessa)
~laski paginan rahvahale, kudamoa ei olluh ei ni riihil~ (juorun jossa ei ollut perää)
~ielembäine pagin om paraz~ (sopia asiasta ennakkoon)
~paginas tunnen, Viidants on~ (viitanan kylästä)
~ilmoim parmomih kui mennen, ga paginaizil pidäkkeä, älgeä unohtelkoa ilmoin uttsimih mendyy~ (sulhasen perheeseen muuttanutta)
~miul ie ule ni kedä paginkanzua~ (juttukaveria)
~katso lapsud läglättäy, moin on kieleväine~
~tietoks lain, se oli hyvä paginkerdani~ (tulimme hyvin juttuun)
~paginkieli on kel kuigi~ (puhetapa)
~paginkieli on hyvä lapsel, kai paginat kalkattau~
~hänel oli rutto paginloadu, et soa teähteä~ (puhui nopeasti, en pysynyt perässä)
~Kaijazjärvez on toine paginloadu kui meil~
~moine on Suojärveläzil pagimmahti~ (järvien mukaan nimetyt asuinpaikat)
~paginneruo ei rodinuh lapsel~ (vrt. lainasana mykkä)
~pagimburu kuuluu, kedä sie olloo~
~paginrodu jeävih, pidäy lähtie kattsomah~ (kuuluu puheen sorina)
~minul om paginsortu lozevu~ (puhun kovalla äänellä)
~ukoz om minul paginvaldu, ukk ei kielä pagizemaz~
~kerähmöz on naizil da muskoil paginvaldu~ (puheoikeus kokouksissa, vrt. vastikään "naisten äänioikeudesta" iloinneet valkonaamat, mannekansoilla tasa-arvo=pelkkää teeskentelyä, kuten aina ymmärsivät koko asian väärin ja sitten alkoivat pakottaa väärin ymmärtämäänsä asiaa toisille, "edistys")
~hä om miulleni paginvelli, hänel mie voin sanuo izmenättäh~ (voin puhua vilpittömästi)
~moin om paginvirgu hänel, volaizeh pagizoo~ (puhuu sujuvasti)
~älgäh tartukkah ni kenen duumad ni ajatuksed, ni suurem mieron suudeluksed~ (lasta suojelevia sanoja)
~akat ollah pagizijemmat~ (kovimpia puhumaan)
~häi oli vessel da pagizii muzikku~
~ken tulou pagizuttai, huulet kubajau~ (puhuttamaan)
~pidiä händy pagizuttua, midä häi sanou täh azieh~
~tiedoiniekku metsänhardiedu pagizuttoa~ (metsänhaltijaa)
~metsyhardiedu pidäy pagizuttoa, stobi lindu heittäziheze metsäz~ (jotta antaisi linnun)
~pakkani, puhurim poika, elä kylmä kynsijäni~
~harjam purut purkusammat, harjam pakkaset pahimmat~ (pyryt, talven harja)
~ei sitä pakkazella voi ni rahuoki, se kylmäy nuotan~ (ei vedetä nuottaa pakkasella)
~tämämmoista pakaista ei ollun kodvillah~ (pitkään aikaan)
~lunda panou ni pakkazen murendi~
~pättsi kydöy, pakkazed roitah~ (tietää pakkasia)
~ei kezä lämbimättä mäne, eigo talvi pakkazetta~
~pakkaista pideä Jumala ylen~ (pakkasenjumala Jumala, alkuhenki vai monta eri haltijaa)
~pakkani paukuttoa salmoloi, lämmitteäteh seä~
~pakkazella nenä kylmää~
~nygöi om pakkaine hengiz, seinii vai paukuttau~ (elävä olento)
~mustu pakkaine ei seinii loskuta~ (pilvinen pakkassää)
~pakkaine rozoa purou~ (poskia)
~pakkazemboa tsuroa on, ei ole ylem pakkani~ (pakkasen puolella)
~silloi oli ylem pakkazet siät~
~pakkane yö oli~
~pakkaizenkyven kui hieno lumilidvuine tyynel puuloiz~ (kimaltelevat lumikiteet)
~pakkaizenkybened om mielessäh, ku lundu tulov ylen hienostu~ (eläviä olentoja)
~pakkasellukuja luven, pakkaista reistäni pois porotan~ (reestäni)
~pakkazempotkuama~ (pakkasen aiheuttama halkeama puussa)
~sanottih kun oli tähtie äijä taivahalla, ta siitä pakkasensilmie moassa, niitä pakkasensilmie mi kiltsetti moassa, sanottih jotta siitä tulou hyvä marjavuosi~
~pakaskoja pilmuizikse menöy~ (jäätynyt puunkuori murenee palasiksi)
~pakkaizlumi on kuiva, ei ittseh tartu~
~pakazlumi rudzizoo jallan oal~
~pakaspuuz joga syy eroilou katketez~ (jäätyneen puun murtuessa)
~pakaspärkky kylmänyöh pädöö~ (paleltumaan)
~pystyh olijas puuz löydyy erähäs pakaspärkky, pehmei ku pedeämpihku~
~pakastiane pihal lendelöy ga tuase roih pakkane~ (talitiaisen vanhempi nimi)
~jygei on vedeä, pakastiuhkun ku panou~ (ahkio pakkaslumella)
~pakastsirkkoi~ (punatulkku, tulee ihmisten lähelle kovilla pakkasilla)
~pakaistsirkkuni~ (punatulkku)
~pakasvidil on kidei vediä~
~pakazvidi ylen hienoizil lidvuizil heitäh~
~hos ni tuoh kuolen ni siin ei auta, se om pakko surma varjella~ (hmm)
~panen kivut kiibujan kiven oal, painam pakot pattsahan oal~
~käy tänne kutsuttoassa, hätähisen huutoassa, pakkohisem parkuossa~ (loitsuja)
~pakkuli, vanhassa koivussa musta pahka~
~pakkuli on koivum bokas, pahka kahen kulakon suurus~ (kahden nyrkin levyinen)
~pakkuli poros pideä keitteä, siit pehmenöö~
~tulda suahah pakkulih~ (vrt. taulakääpään)
~hapannuossa puussa on äijä pakkulie~
~pakkuris sit tagloa laitah~
~koivuz mustu pakkuli rippuu~
~pakkuliporo~ (käävästä valmistettu tuhkalipeä)
~minä diäl pakuin selälleh~ (kaaduin)
~haukan kynzih ku mi puuttunoo, ga pak ei~ (ei irtoa)
~puuz oksu pakui~ (putosi)
~veri pakkuv otsasta~ (vuotaa)
~magoau kylläl dai pakkuu uni~ (uni häiriintyy, häviää)
~moahine pakui, tiedoiniekku ku oppi~ (sai ihottuman häviämään)
~lötöss oli ne paklat niinku hiirellä häntä, kaha puolta~ (tuohikengissä nauhat)
~toatto kuto uuvet lötöt ta pani vanhoista löttölöistä paklat~
~paglat pidäy plettie langasta libo nuorazesta~ (letittää, kuulostaa lainalta)
~läbi lötöin korvis pagla veetäh, ymbäri sorkas sivotah ristahes~
~puutui paglat kädeh, jälgimäi saimmo verkot~ (verkon paklat eli paulat)
~paglu pletittih pelvahizez langaz, ommeltih jupkan vyöttsimen agjah, sivottih rungaz ymbäri~ (hameen vyönauha)
~griiziheinäl lähtietäh paglad vatsaz~ (suolimadot)
~löttyö paklottau~ (nauhoittaa löttösiä)
~naizistah pagoh lähtenyöd vellekset~
~ei se lähtet ni minne se kontie pakoh~
~vihmoa pagoh juoksimmo kuuzen oal~
~kipu kiukoan peräh, pako pattsahan nenäh~
~pakoitettih rahvaz joaman roadoh~ (pakotettiin tietä tekemään, kaikkien suuruudenhullujen "hankkeiden" taustalla pakottaminen, sittemmin rahalla lahjominen, "edistyksen" luonteesta)
~hampahie pakottau~
~hänellä rupei tuskoamah sitä ta pakottamah~ (kättä)
~vattsoa pakoittoa~
~sormi pakottau, kun kivistämäh rubieu~
~kätty pakoittau, satoimmoz~
~käzi pakoitui sattavuhuu~
~siitä se heitti sem pakotuksen~ (heittää=lopettaa)
~hambaham pakotuz om paha~
~pakoitus hoiveni, kezoil ku kävyin~ (uiminen parannuskeinona)
~pagosija minul on jo katsottu~ (piilopaikka, valkonaamojen "sodat")
~pagoveez on hyvä voatteida huuhtoa, ei ole kui seisoja vezi~ (virtaavassa vedessä)
~pagovez on hyvä soboa huuhtoa, liga ielleh matkoau~
~apajilla paksumpi lastu lohattih puusta~ (kalastajien pyhäköt)
~puhun paksuh deähä~ (hengitysaukon hylje)
~sielä metsässä paksu ylen näre~ (vrt. lehtikuusi)
~oli tarttun reki uhkuh ku oli vesi järvellä ta lunta paksun~
~Vuonnisessa oli naini paksuna, eläjä laps oli jo vatsassa~
(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 4)
