~miul on tukat kahel palmikol~
~naizill ollah palmikot~ (alkujaan miehilläkin)
~neidizil on tukad yhtel palmikol~
~vuota riitsin palmikon~ (puran)
~palmikkovyö laittih lapsil keskeh ennem mujulangaz~ (värjätystä langasta palmikoitu vyö)
~lötöimpaglat palmikoijah~ (löttösien nauhat)
~vaste vai palmikoitsin, a jo i riittsavui~ (purkautui)
~siitä kierrettih sitä paluo, ta tiputettih sitä maituo~ (tiputettiin maitoa salaman sytyttämän palon ympärille)
~heän siitä läksi ta kolmeh kertah kierti palon maitopatasen keralla~
~paloksi sanotah sidä kohtua, miss om mettsä palan~
~palo hormoitui~ (alkoi kasvaa horsmaa)
~tuhkaks paloi~
~hiilel paloi~
~se oli tules palamas, jo kybenet tsuiskettih~
~tuohus paloi agjas sah~ (päähän saakka)
~päre paloi hiilele~
~äijäldi palau leästäy~
~kessellä kahem puum välissä palau tuli~ (pyhäkössä?)
~huonojen ilmojen iessä revontulet palettih~
~a palantahiseh se kum mi palo nij järvestä käytih pohjalummeh~ (palovammaan)
~silmät palau poikiem peräh~
~armahas silmät paloa~
~silmät tiettoh palau~
~kui tämä tuli paloa, Vasa palakkah Pasah, Pasa palakkah Vasah~ (lemmen nostattamista, sukunimi Pasanen=luonnenimi Pasa)
~tietokset yhteh paletah~ (rakastuvat)
~mieli palau ainos kodihpäi~
~kivyöh kizates ku ottajes kivyt kirbuou siiritsi, sanotah, paloin nygöi~ (kivillä kisattu leikki, siiritsi=ohitse)
~palohang on koivuine, kaks sorppoa~ (kaskella käytetty hanko)
~palohangol ruistu kannetah kegoh~
~paloheinä~ (hevonhierakka)
~palokärki tuijoo~ (laulaa, vrt. Tuija)
~palokärki ku pitkäzeh vetäy silloin on kevät pitkä~
~palokärgi puuda kolottie~
~palokärgi kreätskähteleh vai randiez~
~palokärki halkoau puuta~
~pideä palonikoil kyly lämmitteä~ (kaskelta tuleville "niekoille", vieraat miehet, vieras kaski)
~senkös tähem Moarie-tytöm palopeäkse heitti~ (hylkäsi tytön ennen häitä)
~palopöpökky kävelöö lököttäy, tuhkad vai siglettäy ku paluo myö hyppeäy kävelöö~
~palopöpökky on suuri, mustu~ (kaskella kulkeva hyönteinen)
~kodi pidäs srafuija~ (vakuuttaa, vakuutukset hyvä esimerkki valkonaamojen likaisista huijausbisneksistä joista on tehty pakollisia "lakien" avulla, suomen valtio=laillistetun rikollisuuden ylläpitäjä)
~vezi balbattav puhuhuu~
~kivi balskahti järveh~
~kiven ku vedeh lykkäin, ga balskun andoi~
~balsku~ (kalan uimarakko)
~paldari~ (siankärsämö)
~paltassu~ (ruijanpallas)
~kumbazella palttiella, suvipalttiella vai pohjazella palttiella~ (palte=rinne, vrt. Paltamo)
~palttiez on huuhta meil~
~pohjospaltte~ (pohjoisrinne)
~päiväpaltte~ (päivänpuoleinen rinne)
~palderi~ (palturitupakka, nicotiana rustica)
~paldertupakkoa mie oum polttant~
~palttiekaz moa~ (mäkinen)
~kudojez on kangaz, kudohui om palttin~
~palttin hangitetah keveäl~
~pidää paltin vallata~ (valkaista hangessa)
~kois kuvottu palttina~
~paltinaz ommellah kuadiet, pajjad~
~tuo sie Anni tsikkoseni paita peällä palttinaini~
~lämmin om paita palttinaini omam moamon ompeloma~
~se oli paltinahine, omas kangahas kuvottu, mustakse mujutettu~
~tavaral niidy opuskoittih~ (koristeltiin vaatteita ostokankailla, tavara=ostokangas)
~paltinrättsinäz on hiemoat pelvahized, kaksvardin emustu~
~paltinsoba on räkel vilumbi~ (viileämpi helteellä)
~baltirofkoa ei pie, yksiz duumin ollah~ (äänestämisen vieraasta alkuperästä, äänestämisen todellinen tarkoitus on elättää ja pitää yllä vieraita valtarakenteita ("puolueet") ja alistaa aitoa suomalaisuutta)
~paltsalla pietäh maidopadazie da orrella~ (hyllyllä)
~ylittsi pertiz on seinäs seinäh palttsa~ (hyllylauta, vrt, vieraat skaapit)
~paltsalla piiruanotsvua, kindahie, alazie i suapkua pietäh~
~paltsal pietäh malloja, leibie~
~ylitsi pertiz om paltsat, uksseinäl vai ei ole~ (hyllyt seinillä, ei oviseinällä)
~paltsain om perätsupuz~
~armahuttu min en kielä baluimaz~ (lasta leikkimästä)
~emä palvailoo lapsii sulil sanoil~ (sulat sanat)
~briha palvaileh neidizez ymbäri~ (liehittelee)
~Konoin Vasa panoo palviet, kedä ruvennoo, ga yhytteä, kedä ruvennoo, ga i eroittoa~ (taikoo yhteen ja erilleen)
~midä annat palvehiksi~ (lahjaksi, vrt. palvoa)
~lasta hyvim palvotah, siit häi opastuo suurendelemahes~ (alkaa oikutella jos lellitään liikaa)
~omoa akkoa se mies palvou~
~em mie rupie silma palvomah~ (palvomisen vieraudesta, oma rakkaus=tasaisempaa kiintymystä)
~ei lai vihmoa, räkkie pamahteleh~
~pyhällä pamahtih jyrizemäh~ (pyhä ilma)
~mäköit pamahtetahes silmih vihmoi vaste~ (mäkärät)
~lennetäh parvelleh peldopyyd~ (lensivät, ennen haulikkomiehiä)
~katso pyhälly pamahtui~ (salama jyrähti)
~pamahutti vihmoa~ (ukkosella ja sateella samat teon-sanat)
~viedraz on eäni pamakko, roih onnoako loukko pohjah~ (viedra=sanko)
~niim pamajau koski, jottei kuulu pakinoa~
~raistu panou pamajau levua vaste~ (rakeita)
~syö tarkemba, älä pamauta muruu~ (ruuan pyhyydestä, vrt. nykyajan ruokaa roskiin heittävät "suomalaiset")
~vihmoa jo pamettau~
~pamevui vihmah suureh~
~vihmu levua pamizuttau~
~keväd roih pitky, pitkähes tikku puudu pamittau~ (tikka)
~lapset pamutah pihal~ (melskaavat)
~kuolendupäivim mennäh kalmoil, sluuzitetah panafiidoa~ (lusimaan muistopalvelusta pyhäinpäivänä, "kalenterijuhlien" vieraasta alkuperästä)
~panendamieli ei viikkuo peäs pyzy~ (pakottamalla opetettu asia, vrt. valkonaamojen elämän vastainen "oppivelvollisuus")
~paneutuu tuulomah~
~paneudu vihmomah~
~moate panevui aijombah~
~pantih tuohesta i panka siihi kanteh~ (kahva, sanka)
~komsam panga~
~viedram panga~ (sangon)
~pang on rengissä~ (ämpärissä)
~komsam pangu on sargutuohez~
~rengis pangu katkei~
~pangu punaldeleh ymbäri~ (puno tuohesta kahvan ympärille)
~painam pankam pihlajaisen, katajaisen koarruttelen~
~koivahaizien ladvat painetah moah, sit kondii heittäy käyndän, rijakse toivoo~ (pyhän eläimen karkoitustapoja, vrt. väkivaltaa ihailevien valkonaamojen "ampuminen")
~moa om pankallah~ (koholla)
~pankani~ (poron päitsihihna)
~ennen vanhas piettih brihad yhtes korvas pangaine~ (miehet korvarengasta)
~hyö lähtiettih mardah, pangakkahad virsizet otettih keral~ (virsut, kalmistoon?)
~vanhu virs om pangatoi~
~otettih semmoni pankavakka tahi tuohikosja~
~ei muuta kun käsilläni pitäyhyij jeäm pankassa ta niim peäsiv vaij jeäm peällä yksinäni~ (jäihin pudonnut)
~jeäm pankal varoid issutah~ (varikset jään reunalla)
~jeäm pankku nygöi tageni~ (vetäytyi)
~menin dengoi ottamah, ga bankki oli kiini~ (dengoi=rahoja, pankkien likaisesta alkuperästä, nykyään sama huijaaminen jatkuu "laillistetulla koron kiskonnalla", onko suomen valtiossa mitään mikä EI olisi lähtöisin mannekansoilta)
(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 4)
