~talvel ku om lumem pangoites, sit lumi painau varvad i pienembät puud~
~panguz on lämmytetty puu, ladvu lyhendetty da muah pystetty~ (maahan taivutetuista puista laadittu aita, vanhempaa aitaperinnettä)
~meilä enneim pantih hautah vaskirahoa~
~panou ne honkahiset housut jalkahas~ (vrt. tsuudien puunkuoresta valmistetut vaatteet)
~ukko kuoli, grobuh pandih~
~loitomma kum panet, nil lähempöä löyvät~ (sanonta)
~siidä panima löylyö pätsillä peällä~
~pane kouhta voarnah~ (päällystakki puunaulaan)
~pani kuoliem moah~
~pannah heiniä regeh~ (vrt. vieraat "vankkurit")
~pangua puttsi vedeh, ravistuu~
~pandih löylyy~
~pane paikku peäh pihal lähtiez~ (paikka eli huivi)
~pane puikkoa hiilokseh~ (sukunimi Puikkonen, puiden osista polveutuvat nimet)
~se kun synty, napanuorani leikattih ta pantih kiini nuorasella~
~panga tuohus palamah~
~siitä pannah pirtti lämpiemäh~
~ne panemma yhteh~ (tytön ja pojan)
~kaksi miestä pannah vielä naisiem matkah~ (turvaksi pidemmälle matkalle)
~voattiet pandih ligoh aldahah~
~pannah roaje vireih~ (työ vireille, kotoperäisen työn luonteesta, vieraan työn eli palkkatyön vastakohta)
~pane moata~
~pan piikkoi piäl, lähemmä iär~ (piikkoi?)
~kaksin kerroim pane nuoru parren nostajez~ (parsien nostamista)
~pane kangaz jalloil azeta~ (alkuun)
~panen roavon alguh~
~pane moate lapsed~
~panna parkih nahkad~
~pane tiähtele~ (talteen, vrt. tähteet).
~tuogua halgua da pangua riihi lämmäh~
~yöt ansoa punomma ta päivät panemma~ (itse valmistetut pyydykset)
~panna kuokkasii~ (laskea syöttionki)
~oli Miina teätän kera metsällä, ansoa panomassa~
~olima rysie panomassa tuola Komalahessa~
~kaiket sykysyt metsällä kulket, ansoa pannut ta litskuo virittät~ (ansat ja litskut)
~lähen koukuista panomah~
~oli semmozet anzat nuorasta, niidä pandih sih polulla~ (ansapolut)
~sygyzellä anzoa panemah läksimä~
~merdoida pandih talvella~
~pani touvod moah~
~pelvasta panemma kezäkuus muah~
~pani siitä hiilokseh tulen~ (hiillos ja tuli)
~kogo yöz ei undu silmäl pannuh~
~panem parahad nerod sih~ (parhaat konstit, all in)
~pane vardeh minun sanad~
~pani polvuilleh lapsem molimah~ (polvillaan rukoilun vieraasta alkuperästä)
~täm on tauti takkuloista, pantu hoavam pakkuloista~ (loitsusta)
~siidä panima lattien kylyh~
~sid gu salvammo lattiah sah, sit panemmo sellät~ (pirtin salvaamista)
~pani pohjam putsih~ (pohja eri puusta)
~lytskiloatuh kuvo, elä taromalla pane~ (kutoa hyvin)
~halla pani villat~ (villat eli pellavat, hamput?)
~vasmeh puoleh piätä panou~ (koskee)
~eänem pani niij jotta ei soatu eäntä ei mihinkänä~ (karhun taikavoimista)
~raista panou~
~pehmiä höydelölumi, vasta pandu, s on vidi~
~lunda panou~
~pikkarani pilvipoatikkoni, kastiehuom pani pirahutti~
~lundu pani äjjän, kai dorogat ummai~
~suurii lumihattaroi panou Dumal~
~mehem panoo Jumal, katso vihmustih~
~kylläl panou vetty~
~niill on niin kirpie semmoini se eäni~ (linnuilla)
~hyö vai syyväh da pajuo pannah~ (syövät ja laulavat, vrt. vieraat "ruokarukoukset")
~kurnavuo panoo orava~
~joudavie panoo~ (vrt. Joutavainen)
~omiedah panoo~
~kuin panu pahan tekövi, tuli miehen turmeloopi~
~papastu liikuttau moama, sid uinuod~ (kätkyen lainanimiä)
~panemmo papazeh lapsen~
~tsakat silmih papatetah, terväh vihma roiteh~ (tsakat eli sääsket)
~silmih papattau tsakad, se vihmoa ennustau~
~täz on aiga kuuzipapattsu~ (paksu vanha kuusi)
~jänöi lykkeäy paberuo~ (papanoita)
~ahvempaberot~ (pienet ahvenet)
~papinnäppi dengattah ei ole~ (papin käsi rahatta, valkonaamojen rakkaudeksi naamioitu ahneuden uskonto)
~papitoi aiga ei maksa ni midä~
~pappie soudua pidää~ (pappien vieraasta alkuperästä, itseään palveluttavia valkoisia mustalaisia)
~humalaz on gu pappi~ (vieraat papit, vieraat viinit)
~babitutti vihmui~ (satoi rankasti)
~bapkah kizatah~ (eläimen nilkkaluulla kisattu peli)
~panemma papuh lapsen~ (kätkyeen)
~papuilves ei voi koiralla mitänä~ (vieras koira, oma ilves)
~pabumuzilves~ (täplikäs ilves)
~jogo miun laps papuu~ (nukkuu)
~paburikki ilves~ (täplikäs)
~syöpi kum para~ (syö kuun)
~toiset voattiet pantih peällä, parahaiset mitä oli~ (kahdet vaatteet)
~pättsi puolitelleh lämbiey, parahilleh on tulevat hiilet~ (tuliset hiilet)
~se sillä kaikista parahastah lähtöy, puolammehulla~ (puolukkamehulla, talma-niminen suuvaiva)
~niitä loajittih niinkun evähiksi, eli mih reissuh lähettih~ (rieskoja, säilyvät)
~ukkon parahteloo~ (jyrähtelee)
~parahiks tulit syömäh kodih~
~jokimiehet kun simtsukkoa pyyvettih, lautalla moattih, lautoissa oli semmoni loukko, jotta parahikse näki, ta siitä katsottih~
~parahiks syndyy jalgu kengäh~ (oikean kokoiset)
~briha da neidiin yhtenjyttymäd ollah~ (yhenlaiset, sopivat yhteen)
~parahitte on nygöi kudemine päivypastol~
~parahittajen on road omal perehel~ (tehdä työtä omalle perheelleen)
~emätettih miteim parahittoain soatettih~ (emättää=kutsua apuun emo-jumalattaria)
~sitä parennettih kylmänyttä sorsar rasvalla~
~semmoni ujoni, se metsässä piileskeli~ (Nauma-niminen kantakarjalainen, sukunimi Naumanen)
~skippari parahodal ruloa pidäy~ (höyrylaivan kippari, neljästä sanasta kolme lainaa, vieraat asiat tunnistaa lainasanoista)
~nyd on jo mättähäs toine vuozi~ (kuolemasta aikaa)
~pätts om parahuolleh lämmäs~ (parhaillaan lämpiämässä)
~kui imeleä laitah, ei panna ylen sagieks~
~kozoisyldy ku luadi mettsysuksen, sid oli ugoozoi hiihtiä~ (hyvä hiihtää, metsäsuksien pituudesta)
~vähäväliz vihmuu parahuttau~
~paranematoi kibie, ei parane ni igänäh~
~paranematoi taudi~
~paranemizilleh on~
~parannuksem pidi virroilleh~ (paransi tapansa)
~parannusta pideä ettsie~
~paranduksih lähti lietsimäheze~ (tietäjä lähti parantamaan, vrt. lietsoa)
~paranduksih pani rihman~ (viritti ansan)
~paranduz liivih~ (ansa laukesi)
~parandussohkaized om pidämäz rihmoa tsuran toizen~ (ansalankaa molemmin puolin pitävät korvakot)
~parannuttoa rohul~ (rohdolla)
~verkkuo parandoa~ (korjaa, pyydysten elävästä luonteesta)
~virujam parandi~
~uni itsem parandau~
~ruanam parandi (haavan)
~ku ollou liibivytty rihmat, sit parandan järilleh~ (lauenneet ansalangat, viritän)
~miun ukko se oli tässä kylässä paras kalansoaja~
~se oli paras itkijä ta se i mahto~
~Limannenöä sitä kotijärvessä sanottih parahakse~ (apajaksi)
~kalakukko katso om paras ruoka~
~rynnäz on kaikkei paras~ (linnunlihasta)
~poika makoau parahassa unessa~
~tervehys on ilmalda paras~ (sanonta)
~parahan yön aigah kodih tuli~ (vrt. vieras keskiyön aikaan, midnight)
~tämä päivy oli paras kogo kezäs~
~paraz oza on jusikkuo nurmes~ (jussikkoa, jäkkiä)
(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 4)
