~parastaiguine roado, mi on käzil~ (vrt. lainasana nyt, ny)
~missä meil ollah jumalat om paratsuppu~ (jumalat=kodinhaltijat)
~paratsuppu andilahale~ (häissä, pirtin nurkkia)
~savimoas ei moa parane~ (saven ystävät)
~annahäi aigu paranoo, sit i meile parembi rodia elää~
~taudi lähti, viruja parani~
~moin on hyvä eliä, kai olen itsessäni parannuh~ (tehdä työtä oman elinympäristönsä hyväksi, vrt. omituinen toisille työskenteleminen)
~ken vai miz olloh niistozvas, kai paratah~ (taitava parantaja)
~tämä kibei terväh paranoo, älä itke~ (lapselle)
~kuonu da parane~ (parantavia sanoja)
~parejiz on rihmu~ (vireessä ansalanka)
~poigalindu puuttuu paremmin, se ei tiiä sitä pyyvystä~ (poikalinnut hölmömpiä)
~ta siitä keärittih hyvin hoikkani villapaikka elikkä sulkkupaikka peäh~ (hoikka eli ohut)
~a ei ollum musta, harmoa oli paremmin se kontie~ (harmaakarhut)
~miehet syötih peräpuolella~ (tulen)
~yhtem parembuod ollah~ (yhtä hyvät, vrt. omituinen "arvosanojen" antaminen ja "kilpailemaan" pakottaminen, mannejen "skoulut")
~kaloa pyyvettih sitä parempaista kaloa, siikoa ta lohta~
~aigu se ku tagenoo, parembaine roih, ei vattsoa tuskoa~ (mieli rauhoittuu iän myötä)
~siinähän sitä kuoteltih loatie hyvie leipie sulhasen koissa ta morsiemen koissa, jotta kumpani sai paremmal leivän~ (häätapoja)
~kodikopeikk om parembi Piitterin rubloa~ (rahan vieraasta alkuperästä, suomalainen yhteiskunta=rahaton yhteiskunta)
~hongane parembi, lujembi~
~niin silloin oli suoriuvuttu parempih, kel midä oli ga sidäi pandii~ (suoriuduttu eli pukeuduttu)
~hyvä on sanottu sana, sanomatoin vie parembi~
~yksi hyvä parem on kahtu huonoa~
~siitä kum paranneltih, paineltih niillä hiilenkappalehilla~ (tulella parantamista)
~tietäjä sen tiesi parentoa~
~jott ois ollut kellä kirot, kiroloista parennettih~
~tule töitäs tuntomah, pahojas parentamah~ (loitsusanoja)
~vot heän i pareni, endizellä nävöllä rodih~
~kylyssä kai parettih~ (kai=kaikki)
~tuli silmät kipiekse ni siit oli jo kuuvennella vuuvella kun, vasta saima parenomah~ (lapsen silmät)
~siitä kun kohelma lienöy ollut nim pareni~
~ei se monta päivöä kestän, pareniko se sillä rihmalla vaim pareniko se itsestäh~ (venähdys)
~do hoava pareni~
~miula parenoo jalga~
~parettau vihmuo~ (kovenee)
~oravu puhtih, lumem barhat ku rubiou panettelemah~ (muuttui harmaaksi ensilumen aikaan)
~barhaizen lundu pani~ (hienon kerroksen)
~barhattaheinä krobajau~ (peltokaali)
~barhattaheinästä kuin littsiät niir rabajau vesma äijäldi~ (rapisee kun litistät)
~vastoa viiskymmem parie talveks laimmo~
~eikä niitä parija ole rikottu~ (jotka olen yhyttänyt)
~haukka pariu siibilöillä~ (lekuttelee paikallaan)
~parikka, kui säyneä, peä ylen terävä, händä enemmäl soaralleh~ (pasuri, parkki)
~yks duuhu om parikaz dai korbiezes~ (samalta tuoksuvat kalat)
~parikk on ku särgi, leviembäine, peä nuokalleh, kaglu lyhyd, soaroikas händy, silmy harmai, suomus pehmei, kylläine, razvaine, lengäy lemel~ (kala_tietäjä)
~sit parikad ruvettih verkkuo hypittämäh~
~parilas om puum peässä venehen nenässä~ (teline tuulastamiseen käytettyä tulta varten)
~poarmoim barineh~
~nämmis tulis hyvä pariskundu~ (näistä)
~poarmad barissah~
~kello barizoo, ken ajanoo siel~ (porokellot)
~nygöi robehine parizoo, marjoa puuttuu~
~sit torruz ei roinnuheze barissoa~ (torien (torget) ja voitonteon vieraudesta)
~häi vai hebozii barisoittsoo~ (arjalaiset hevosineen ja hevoskauppoineen, kutsutaan nykyään autoiksi)
~itse huogeheh pani, a toine möi kalleheh~ (suomalaisten osa autokaupoissa=tulla huijatuksi)
~tseärä parizuttoa~ (nuha, vrt. päristä)
~ne vassat ollah siitä yhessä kiini, parittoain~
~parittoan käveltih, sulhani ta morsien~
~pieksäi nahkat parkinkojal ruskiekse~ (värjää punaiseksi)
~nahkoi parkittsoo~
~vain kiehuu siinä kyllä ta hyvä tulou tsäijy, jos ei ole parkkie tuohessa~ (teen keittäminen tuohiropeessa, tuohen kansa ei tarvitse metallia)
~seä vilustuu sygyzellä, siidä lähtöy tuohi parkilla, enämbi ei nila~
~parkkie kissotah~ (pajun kuorta)
~parkie kissotah raijasta~
~raijasta kiskotah parkie~
~parkii pajus kerätäh keväjel, butskaizil keätäh da kuivatah, pannas saroal pinoloil~ (parkin valmistusta)
~parkii pujjah ennen nahkale panendoa~
~nahkad om parkis~
~parkkinahkaized rahkehed~ (vrt. ei riitä rahkeet)
~parkkipaiv on hieno, nuorembis paivuloiz~
~parkizikko, missä parkie on äjjä~
~mettsäh menet, kiskot takam parkkii, sit tulles kannat kodih~ (taakan parkkia)
~parkkivezi laitah nahkal~
~parkkivundalleh hyväd on nahkad, eär otammo~ (pois parkkivedestä)
~nahka parkkivui~
~parkkivus hyväks meni nahkoil~
~parkoi~ (lahnan poikanen)
~ei huudajen huovistu, eigä pargujen parane~ (vrt. Huovinen)
~yskä se lapsen ylentäy, parma se lapsen parentau~ (syli ja rinta)
~istumma ilokivellä, kiven kirjavan selällä, poajen paksun parmahilla~
~kylvetin lasta parmahilla~ (sylissä pitäen)
~parmuska, napanuoral leikkoaja~
~paroli~ (lahnaa muistuttava kala)
~poarmad barbatetah~
~parranhaven levval työndyy, mield ei ole~ (miehen mieltä)
~parrammiehel pagin leveni, kozittsi liigoa~ (puhemies vaati liikaa häälahjoja)
~jeäm pardahilla tarvotah~ (partaalla, reunalla)
~on kivie järvem pardahil~
~luuvom parras~ (luodon?)
~ojam parras~
~vett om pardahan tazal~ (astiassa)
~kalmam pardahal on, ei pagize eigo tunne ni kedä~
~häi oli do surman pardahal~ (surma=kuolla tapaturmaisesti)
~parraspuud on tsuraz da toizez, lajjan reunoa myö yhten tazal~ (veneen tai reen laidan vahvikepuut)
~tuohem parrastukset otetah kylyh viriteksekse~ (tuohitöistä jääneet palat, mitään ei jätetä hukkaan)
~tuohisarrat parrastetah~ (tasoitetaan sarkojen reunat)
~tuohtu parrastetah löpöikse, tuohen randoi vuoltah yhten levevyökse~ (tuohen käsittelyä)
~jeä parrastuu rannaz, tuuli vai roih~ (tasoittuu, ajautuu pois tuulen mukana)
~ei luadei parrattomuz vanhal~ (sovi)
~parrissirdii tuvvah pardizikse, pedäjisty, hoiskiedu sirdii~ (ohuita petäjiä parsipuiksi)
~tuohem parroiksuksie pannah halgopinoh~ (taikoja tehtäessä)
~tuohisarga parroissetah~ (tasoitetaan reunat tuohitöitä varten)
~parroistahuo do soau loadie virzuo~ (tuohivirsuja)
~siid on näbie veittsi parrostua~ (tuohen leikkaamiseen)
~parrostua tuohta~
~parroitti levvan nygöi, naimah rubieu~
~ommelles pidäy parrustoa ripettäjät kohtad~ (tasoittaa)
~kylym parduttu pidäy lähtie kangahal leikkoamah~ (parsia eli hirsiä)
~nellätsuppuzed, parziis loajittu~ (metsäpirtit)
~siidä läksim pojan keralla mettsäh, leikkaimma parret kylyksi~ (hirret kylyä varten)
~parrez om pertti laittu~
~parrez on riihed, kylyd, pertid kai~
~erähäs puus kaks parttu roih, suottoizelleh yks~ (kaksi hirttä, yleensä yksi)
~kyliz om parzizet koit~ (maan päällisen hirsiasumisen vieraasta alkuperästä)
~parzorz on jyrginäine, selgien oal seinäz da seinäh, ottsuseinäh uksseinäz~ (paksu parsiorsi)
~parzipehko, suorannaz, mändö, veäräh vedäjät suoned~ (harvasyinen ja pehmeä mänty, vrt. sukunimi Pehkonen)
~viez olluh om parzipehko~
~parzipedäj on suorei, vähemb oksoa~
~midä pannetto parzipiirualoih sydämekse~ (pitkä umpipiirakka)
~parzipiirai on rugehine keitimpiirai, umbinaine, talkkunoa sydämez~
~parzipiirai on rugehiine libo nizuine, pidulitsu, umbinaine, korgiembaine kurniekkoa, hot pienembäine~
~laitah parzipiiruazikse~ (mustikoilla täytettyjä piiraita)
~kudai parzipuu satui olemah huuhtal, pandih lavvakse libo seinypuukse libo porraspuukse, k ei muukse~
~parzipuud on sil kangahal~
~ennen olih parziruuhed, parzi hallattu da ongurdettu~ (hirrestä koverretut ruumisarkut)
~parzizikko metsy~ (hirsipuita kasvava)
~parzistopaz on kolme aluspuudu, peäl parzikerdu, siid ajjaksii, sit toine parzikerdu toizeh tsurah~ (hirsipinossa)
~parzisvalkku on toizeh vuodeh näh, anna tuuli kävyz, puud ei sinistyz~ (hirsien kuivattaminen pinossa)
~parzitoukku vai kridzaittau kojan syämez~ (tupajumin toukka)
~parzitsuhmuri~ (hirsien lyömiseen käytetty nuija)
~barsoiz ollah lapsed~ (keräämässä suolaheiniä)
~barzukka~ (mäyrä, kuulostaa lainalta)
~oli pität parrat ennein sielä karjalassa~ (siellä karjalassa, kutsutaan nykyään moskovaksi, täynnä valkoisia mustalaisia)
~parta miehen kunnija~
~valgieksi jo nägyy siungi parda muuttuu~
~pagize parda, leku leuga~
~Petoin Juakoi sanotah pidäy palmikol pardua~
~naiduu parrad laskietah kazvomah~
~parroissah on jo miez, täyzi miez on~
~kuundele midä pardusuu ukko sanoo, häi tiedää, g on iän elänyh~
~naiduu pardavui da lapsevui~
~metsäs kävelin, en voinnuh leikata, hoikaks katsoin~ (nuorten puiden pyhyydestä)
~pität partiset pitir riihtä, rikkapartiset kiukoan eteh~ (riihen parret, orret)
~märällä vassalla partiset puhassettih~ (parret)
~nin ynnää partieloin siel deädämöi käveltii~ (jäällä suuri lauma susia, vrt. lihavia itsensä myyneitä valkonaamoja)
~partii linduu lendäy~ (parvi)
(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 4)
