~Setkäzen Oudotal oli partsupuaru~ (Oudotta, vrt. Outi)
~barttsoi~ (suolaheinä)
~bartsoiheiny~
~ennen keitim bartsoikuassua~ (suolaheinällä maustettua puuroa)
~lapsed bartsuss oldih~ (keräämässä suolaheiniä)
~viimiseh sih parvakivekseh, jottei vaim mitänä pistyis sihi nuottah~ (valmis nuotta suojeltiin taikakaluin ennen veteen laskemista)
~parvakiveksed ollah alazessa parvassa pivo välie~ (nuotan poven kivet)
~linnut parveillahes syystsurah~
~parvekkah peldopyyt hörähtellähez~
~ne mäni suurissa parvissa ne hanhetki kul lähettih~
~parvi parvel lennetäh linnut~
~linnud yhteh parveh liidävyttih~
~yhes parvez ollah~
~meäm parvie olet~
~hänell om parvi lasta~
~jouttsendu parvi lendäy~
~kalathai ne elää parvilois~
~suuri parvi sorzaa lendi~
~linnut parviloil lennelläh~
~parvelleh lennetäh linnud lämmäh moah~
~syväin om paskal, kui oja pagenou~ (vatsa löysällä, vatsa=myöhäinen lainasana)
~paskale meni vatsu~
~tazamielin on, ei toroa~
~kaikkiem mielil ei pidäz olla~ (mielistellä toisia)
~rätsätät kui harakka seibähäm peäs~ (eläimiin vertaaminen)
~paskanduz on lapsis~ (paskatauti)
~em mie toittsi paskanna sobiani~ (pasko housuun)
~paskandan nenil herroil, midä niiz on lizeä~ (herrat=pakkoverotuksen ja orjatyön avulla eläviä nilkkejä, "yritykset", "kunnat", "valtio")
~närhi puuttui rihmah, siid ollah suudeluksis~ (närhi meni ansalankaan, huono enne)
~rihmad on suvveltu, närhii rubei tulemah~ (pilattu taikakeinoin)
~paskapöröi, musta, alats siivet, peälittsi luusiived, järiembi mehiläistä, kiltteä~ (sittisontiainen)
~ämmö aina sano jotta jos vaim paskapörön soatta kiini nin tuokoa hänellä, jotta heän näköy jotta kuim pitäy kylvöä~ (jotta-sanan käytöstä, vrt. suomalaistuneiden karjalaisten eli pohjalaisten notta)
~kengö sanoo passattoa, kengö situttoa~ (oma paska, vieras sitta eli shitti)
~paskattau, pidäy juosta paskal~
~paskavuksiz on lapsi~ (vatsataudissa)
~stoarost andau pasportan, ken lähtöö linnah burlakakse~ (myöntää passin kaupunkiin menoa varten, tämä "laki" takaisin, sitten hitaimmatkin ymmärtävät ettei kaupungeissa ole mitään omaa)
~siitä pantih semmoiset kivet tsuppujen kohalla ta ne passattih jotta se ensimäini hirsikerros tulou tasani~ (passattiin=sovitettiin samaan tasoon, vrt. vatupassi)
~olim pasin otos vallezmannin~ (vieraat passit, vieraat vallesmannet)
~pasinkohtah pannah paikku karvakastu nahkoa turkih~ (nahassa olevaan ohuempaan nivuskohtaan)
~pasinnahk on niärvän kohtu nahkaz, ylem pehmei, hoikku da pallaz~ (niärvä=nivuset)
~syöö mämmätteä kui kondie~ (kontioon vertaaminen)
~siitä tulou se tyttö, sillä kaklassa sepöäy jotta~ (sepöää=halaa, vrt. sevätä)
~ta silmistä tuli kaksi poar reiköä, mihi pantih vesipoat~ (jättimäisestä mateesta kertovassa tarinassa, vrt. volgan kansojen jättikokoiset toteemikalat)
~ei joga saves padoa roite~ (roite=synny, saviset padat)
~pualla rokkua keitetäh~
~mie murriim padan~ (itse valmistettujen astioiden arvosta)
~liend om puassa~ (lientä)
~keitin rokkoa poan suuren~
~lihat pani padah kiehumah~
~pane puat pättsih~
~pada murenoo~
~pada om pyöryzy, eig ole korvoa eigo pangoa eigo varttu~ (ei korvaa, ei sankaa, ei vartta)
~pada kattiloa pagizou, a perzied yhtemmoized mustad~ (vrt. soimaa)
~vala majjot padah~
~pyhäs syvväh padahaudoa~ (naurispataa)
~padaheiny~ (kelta-apila)
~minä sih olengi rakas, padakurniekkah da kiiskoikalah~ (patakukkoon, kiiskistä ruistaikinan alla haudutettuun pataruokaan)
~padalaudani~ (laudanpala jota käytetään padan alusena ja katteena)
~padapaikal otetah padoa pätsiz, eiga käid novestu~ (patalapuilla)
~padasavi on ruspakko~ (väriltään)
~lammim paderoni~ (pieni lampi)
~minuu patisti proazniekkah, ei olluh mieli lähtie~ (vieras patistaminen, vieras pakkojuhliminen, vrt. orjatyötä tekevien viikonloppukännääminen)
~on i kylyz baddoi viluloi vezii pidiä~
~padja~ (mehiläispesä)
~loajittih semmoni pato, sumpa pato jotta ei matehet läpi männä~ (sumpa=tiivis, kotoperäinen patokalastus)
~lohipato~
~rysäpato~
~patoryzä~ (padon lähelle laitettu rysä)
~yöl patrulit kylää myö käveltih~ (vrt. poliisipartiot, samat ahneuden vartijat, eri nimikkeet)
~vihmah i padzahtih taivaz~ (puhkesi, purskahti, elävä olento)
~itkuh padzahtih~
~vihmuo padzahutti kai ragehen ker~
~vihmui padzahutti~
~pätsim patsas~ (pätsin kulmassa oleva orsia kannatteleva pystypuu)
~lumi vaim pattsahana ilmassa pyöriy~
~kylätsola pattsahiss eläu~ (kesyt mehiläiset pöntöissä, mehiläisten pitämisen vieraasta alkuperästä)
~patsazlauda pätsin vierdä myö menöy~ (pätsin patsaasta seinään ulottuva leveä lauta)
~nosta taigim patsazlavval, anna happanou~
~ukoz ymbäri padzeroittau, tsestitteleh~ (liehittelee miestään)
~lapset patserdellahez pihal, ei pertis pyzytä~ (lasten piha)
~kuuzine puu patsettau tulehmoz~ (paukkuu, rätisee)
~padzevui vihmal~
~padzevui paginal~ (vihma taivaan puhetta, vai itkua)
~tua toverissa niim patsistau~ (toveri patistaa lähtemään, pakottamista normaalina pitävät valkoiset mustalaiset, koko "suomen valtio" perustettu tälle ylevälle periaatteelle)
~sie olet hiestyn patsistun~ (lämmennyt hikeen)
~lehm ainoz veräipielez patsittelih, igävöittsih Voattsoilah, kuz oli otettu, jälgimäi töllöi~ (lopulta kuoli, valkonaamojen tavasta erottaa kotieläimet lapsistaan ja myydä eläinraukat vieraille, "kapitalismi")
~patskahteleh pättsi palajez~
~vielä sanottih jotta kyllä se on käynyl lujasta kun on taivahasta tuommoniki kivi patskahtan~ (kivien alkuperästä)
~lokka kuin vedeh patskahti, a vezi ylähäksi tuizahti~ (lokki)
~häi patskahtih itkemäh~
~itkuh patskahtih, moin on paha mieli nygöi~
~vast on liugu, siit ku jyrkkenöö patskahtoa~ (loiva ranta jyrkkenee äkisti)
~mägi jyrkkeni täh, heittyö pidäy toizes kohtaz~ (ei lasketa jyrkästä kohdasta, vrt. valkonaamojen elämän vastainen rahasta laskeminen, "laskettelu")
~mieleh jyrähtih, ga sanoim patskain~ (patskautin, ajattelematta)
(lähe: karjalan kielen sanakirja osa 4)
