~tröskä patskettau kiukoassa~ (turska, lainasana=lainakala)
~patskiendih palamah~ (tuli alkoi palaa paukkuen)
~pedäjini halgo ei patska~ (rätise)
~pätsi patskau lämmitez~
~vedeh kivii patskuttau~
~toittsi sienen ker, toittsi patsoin ker~ (paistoi ruokaa, patsoi=uunissa haudutettu nauris)
~nagrehes pastetah pattsoi~
~patsoi on oravu vie, kezättsy~ (kesäkarvassa)
~kegri kyzyy, jogo murdied mutsurrit, jogo paitsokset patsurrit~
~pattsahazil~ (kirjontakuvio, "nurin ja oikein")
~pattsuri~ (vedenalainen kari, vrt. samanniminen kala)
~jyrkkä paduna~ (vesiputous)
~liugu paduna~ (loiva)
~koskes tuloo padun, bauhau kai voahtel~
~koskiloiz om padunad~
~padura~ (kuoppa, syvennys)
~koivum padves kirvezvarzi laitah~ (lylypuusta, visapuusta)
~padvi koivuss on~ (lylykohta, vrt. patti)
~se kohtu on kova, mis om padvi~
~padvie näriessä~
~hanguo vain liajitah padvihista, tiahta nostiassa~
~laitah erähät sustu padvehistu~
~padvikas koivu~
~patviset jalakset~ (reen)
~padvine kirvezvarz on luja~
~haugi rannaz bauhahtih~ (molskahti)
~koski pauhoau~
~tulou pahat seät kun Köynäs kosajau~ (koskien nimiä)
~järv on kai valgei, bauhoa tuuloo seä syöttäi~
~koski bauhau~
~kosen pauhu~
~järv om pauhul~
~hyväz bauhuz oli tsiepit~ (virtakohdassa)
~hyväz bauhuz ollah, koskem padunaz~
~koski bauhuu~
~alduo bauhuoo järves~
~illenjeä toittsi paukahteleh halgenoo sygyzyl, vanoa loadiu järveh~ (vanoja eli railoja, viralliseen "suomen kieleen" valittu aina vieras sana)
~kun sota paukahtau, miehet viijäh~ (sotien alkuperästä, valkonaamojen pakottamista, varastamista ja toisilla työn teettämistä, kenraali=amerikan general, eversti=saksan oberst, kersantti=venäjän serzhant, koko "puolustusvoimissa" ei ole yhtä ainoaa suomalaista asiaa)
~kelloheinä paukahtoateh~ (paukahtaa)
~uhkuh paukahtoateh~ (molskahti sohjoon, vrt. uhkujää)
~paukahtih itkemäh~
~pakkaine seineä paukkoau~ (pakkanen-sanan alkuperästä)
~pakkani paukkau~
~elgyä paukkakkua, andakkua lapsilla rauha muata~
~paukku lentäy~ (puusta sinkoava kipinä)
~paukud lendäy da kybenie peästäy~
~paukkuheinä~ (nurmikohokki, toisaalla kellokukkainen kasvi)
~särim paukkuni~ (uimarakko)
~pakkaine paukkuu, seinih isköö~
~paukkupakkani~
~nyd vezisajeh tulou, kuikka bauguu~
~alko oalto paukuttoa kivikkyö vasse~
~kämmenii paukutetah yhteh kizatez~ (tanssiessa)
~uhon virittäy moizen, ku baukuttau kallivuo vast allod~ (uhon=myrskyn)
~vezi bauruu koskez~
~bauruttau tuuloo, alduo ku mägie keändäy~
~kivet kai pavvahtah ku lykkeäd löylyö, hyvin on lämmitännyh kylyn~
~allot bavvahtetahaze randoa vaste~
~uneh paugai, rubei nukuttamah~
~koivumpahkas pavarittsoa erähäd laitah~ (kauhan lainanimiä)
~sorsa savaltau lapsieh pavottoassa~ (opettaa poikasia sukeltamaan karkuun)
~veissä kun istuu, peheydyy puhlakaks~ (puu peheytyy=lahoaa, mätänee)
~pehiskö, ei vie äijäl hapannuh~
~istuu puu muassa, pehistyy~
~pehkistyi puu vezikkomoal tanderel ollez~
~pehkistyd vanhattuu, ei ole ennisty niveldy~
~kulki kuusissa hakona, petäjänä pehkivönä~
~kuin sattuu pehkossa olomah loukko, panou muu lindu sinne däitsät~ (pehko=laho puu, sukunimi Pehkonen)
~kuusisenna kubluksenna, pedäjäisenä pehkonna~
~viez olluh om parzipehko, kylläl on liikuttoa~ (vettynyt, painava)
~tänävuon oli pehkoloiz äjjy marjua~ (pensaissa)
~sammalem pehko, vettynyh~
~juuri pehk om puu, magoandoa talven oal vettynyh~
~parz om pehkokse mennyh viez virujez~
~kulgou kuusissa hagona, pedäjäissä pehkopuuna~
~pehkopuu on savuksessa hyvä~ (savustettaessa?)
~ukojjyry pehmentäy keän~ (heikentää)
~viinu muzikam pehmendi~ (viinan pehmentämät heikkomieliset puolimiehet, jotka viinanhuuruissaan orjantyötään tekevät, ja pitävät niin yllä vierasta yhteiskuntajärjestystä, valkonaamojen "kehitys")
~moal nygöi rodih pehmenyz, vihmui kui~
~kylys pehmerzyd, ku hierelettöz da haudelettoz~ (kylyn voimasta)
~a rauvuskoivul lehti oj jäykempi, se kyllä pehmenöy kun talvella vassan hauvot~
~voijepuolet panemma vassakkah ta toas panemma sitä putruo siihi, jotta se pehmenöy sulttsina~ (leivonnaisten nimet lainaa)
~ne tullah siitä oikeim pehmeitä tä hyvijä ta makeita~ (sultsinoista)
~kylyz nivelet pehmenöö~
~mua pehmeni vihmal~
~se oli nuottanuorana kyllä hyvä, se kun oli yhtä pehmie kättä vassen ta pisy kuivana~ (omat tuohinuorat)
~hyvim pehmiellä kuivalla vassalla rauvuskoivusta~ (kylvetetään lasta)
~pehmiä höydelölumi, vasta pandu, s on vidi~
~ylen om pehmie harmua kivi~
~pehmie liha~ (hauislihas, pohjelihas)
~hiän om parembi tsuajuh pehmie vezi~ (teehen eli lämpimään juomaan)
~pehmie vatsaldah~ (hyväsydäminen)
~pehmeil sanoil pagizoo~
~pehmiet sanad on hänel, ei soa suuttuo hänem peäl~
~pehmie seä~ (leuto)
~pehmieksin on jo haudu, voib ottoa~ (haudutetut ruuat)
~moin oli pehmeipohjane, lögäpohjane~ (niitty)
~pehmiepäine, ei muissa~ (huonomuistinen)
~pehmievattsane, hot tuskeuduu ni terväh lauhtuu~
~pielus pehmikkäne~ (tyyny)
~vihma moam pehmisti~
~haudelus pehmistäy niveled~ (kylyssä hauduttaminen)
~niidy pehmiteltih~ (pestyjä sukkia laudalla)
~nahkoa pehmitelläh koukutah~
~se hauvotah, pehmitetäh lämpimässä vejessä, siitä siih keäritäh~ (vastan side venähtäneen käden ympärille)
~nahkam pehmitti polvitez~
~vatsam pehmitti, ei pie syvvä maiduo~ (maitoruokien myöhäisestä ja vieraasta alkuperästä, "ingmanne", valion taustalla joku toinen mannesuku)
~ken gu voiz minul saaran sanua~ (saaran=sadun, vrt. Saara)
~mielem pehmitti sulil sanoil~
~vihmu moam pehmoitti~
~rieskaizem pastoi emändy matkah lähtiez~ (evääksi)
~nämä katso hyväd i rodih vätsykkäzed da pehmukkazet kengät~ (pienet ja pehmeät)
~pehmukkain om moahud~
~elgiä pehnakkua maguuvuatteida~ (peuhatko, sotkeko)
~lapset pehnatah~ (peuhaavat)
~pehnatahaz lapsed, hypitäh~
~pehni melal venehtä~ (työnnä)
~venehen terväh pehnii rannaz~
~pehovo piettih kevol hiired~
~ahvenem pehut, tämänvuodizet~ (poikaset)
~kaloa vie roih järveh, pehuu on nengostu rannoil~ (roih=syntyy)
~riäpöim pehu~
~tsakam pehud roih vihmoa vaste~ (pienet sääsket)
~juamunieriehem pehuli eläy juamas~ (syvänteessä elävät nieriän poikaset)
(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 4)
