~vain siitähäm peijahat oli pietty~ (kaadetun karhun kunniaksi, eläimistä pyhin)
~karhulla peijahat piettih~
~peijimpuu~ (ohut puu jonka varaan nahka pingotetaan, vrt. peijaiset)
~nahkam peijändy kuivah~ (venytti kuivumaan)
~nahkoa muokatah pejjästytetäh~ (pingotetaan)
~nahkam pejjästi~
~muutein heäm moailmav voittais vain kuin ei ole peikaluo ni sitähän heäv valittau~ (karhuun liittyviä uskomuksia)
~pidäy kalat peigaloijja nämäd, ilmai jeähäh happanemah~ (perata peukalon avulla, metalliesineiden myöhäisestä alkuperästä, vrt. valkoisen historiankirjoituksen kuvitteellinen "rautakausi")
~lapsi satatti peigalozen~ (satutti)
~peigalompiän suurutt oli guarbaloa~ (kotoperäisiä mittoja)
~peigalompeän suuruttu toi mandzoidu~
~peigaluz~ (peukalonjuuren lihas)
~peigaluzverkko~ (keskitieheä nuottaverkko, vrt. peukalonmitta)
~buoloa on kui peigoimpeäd~ (peukalonpään kokoisia puolukoita)
~peigoisuaru on kibei, sormi mutskehtih~ (peukalon haara)
~peipetteä kätty~ (kutittaa lapsen kättä lorua lukien)
~peiboi peipetteä~ (peippo-nimestä)
~pagizoo hyväh loaduh peipettäy~
~peiboi hammasta kriitskuttoa viluloi vas~
~dogo peiboidu näit~ (odotettu näky)
~peiboi kriitskahteleh, vie viluu toivottau~ (kylmien ilmojen jatkumista)
~nygöi vilustah, ku peiboilinduine seibähäm peäs kriitskau~
~kuu on kiurusta kezäh, puoli kuuda peibozesta, päistäriköstä ei ni päivöä~
~peiboni vasta kevyällä tulou~
~peiponheinä~ (korpikarhunsammal)
~nahk om peideiz~ (pingotettuna)
~peiteldih ne i kaloa, kem min sai~ (peitettiin saalis kalaonnen varmistamiseksi, vrt. valkonaamojen saaliilla kehuskeleminen, "pilkkikisat", "urheilukalastus")
~peitellen kalan anti~ (sanonta)
~ota omas, peri pahas, kytketi kypenihis, hiilihis peitteleksi~ (loitsusanoja)
~mie nahkoja peijin~ (pingotin kuivumaan)
~peijettih tikkuloilla~ (peuran säärinahat)
~kondien tallu pidäs peidiä~ (tallu eli talja)
~nahkat pejjetäs seinäl, anna kuivau da razvad valutah~
~norpannahku seinäle pejjetäh~
~kuivamah verkkom peijin~ (levitin)
~pejjett on sovat kuivah~
~talla pannah peitimeh~
~läkkä peitoil~ (piilosille)
~peittäy silmät peitoil ollez, sid ettsiy peittynyizii~ (olla peitoilla, peittosilla)
~lapset peitoil ollah~
~peidoizilleh olin, kahteh k olin kohtuine~ (vatsa venyi kaksosia odottaessani)
~hiiri tsuklahti peittoh~
~ta siitä toas jos kalalta tultih nin kalap pantih peittoh~
~se oli meiläki, jotta se piti peitteä~ (kalansaalis)
~ihom peitti ujoin toaks~ (kasvot huivin)
~pilvi päiväzem peitti~
~se on Karulla keessä, Karu peittäy~ (kadonneen lehmän)
~mettsä peittäy~ (lehmän, Karu=metsänhaltijan talvinen ihmishahmo)
~lumi nygöi moam peitti, ed moadu näe ennen kezeä~
~tuhu jället peittäy~
~tuutsu dorogam peitti~ (tuisku tien)
~on äjjy mejjän kois peittuo~ (kätköpaikkoja)
~lapsed ollah peittoizil, yksi peitossa a toiset etsitäh~
~läkkä peittosilla~
~peittosih kisattih~
~se om peittopagin, ei sua sanua teile~ (perheiden perimätieto, ei paljasteta vieraille)
~lapset gurutetah~ (vrt. kuurupiilo)
~joko on äijä siula marjoa - vast on kirjavaiseh peittopohja~ (tuokkosen pohja näkyy)
~k on puhtahannu, sit oravu peittyy~ (häviää, lopettaa liikkumisen)
~päiväine peitui pilven toakse~
~peittämizeh pagizoo, ei jäynö~ (puhuu salaperäisesti)
~peityksendelöö päiväine pilvien toakse~
~nahku peidyi hyvin~ (kuivui)
~itsekseh peitäksendelöö, ei muil jeävi~ (jäävi=ilmoita)
~nahka peitäytyy~
~pejuuni, kumbane tostu pettelöy i ainos kielastelou~ (vrt. peijoona)
~rais pekki heinät~ (raekuuro löi heinät kumoon)
~tolk oli aiga begunoa griboa, kannad oldih puoldu verskoa~ (suuria tatteja)
~tuo vetty i metty, oigie hengie pestä i pellastoa, puhtastoa, pakkoloi pakuttoa, kibuloi kirvottoa~ (parantajan puhetta)
~rubiem mie pellastamah, piästämäh oigieda hengie~
~puhtasta i pellasta oigiedu hengie~ (kipeää lasta kylvetettäessä)
~vietih tsessöynäh pelinävoatetta, ta siitä se tsessöynän isäntä kokosi ne pelinävoattiet ta möi ta tsessöynä sai rahat~ (kristinusko=rahaa hyväuskoisilta hölmöiltä keräävien "isäntien" uskonto, yksi eurooppalaisen manneluonteen monista ilmentymistä)
~belkka~ (valkoinen orava, vrt. maaorava)
~belkku orava~
~siinä talossa syötih pelkköä petäjöä~ (petun ystävät)
~vai om pelvahaine nygöi hyvä katsuo, kukaz on, aldoizil kävelöö~ (kukkiva pellavamaa)
~pelvahankoave kuvotah piikoikse, hurstikse~ (koave eli rohtimet)
~pelvahantyöhine kangaz, ruohtimes kudied, paltsoksez loimed~ (rohtimesta ja palttinasta)
~pelvahine voi~ (öljy)
~kasvattima i pellavasta kankahan loimiloiksi~ (vieraan elinkeinon omaksuneet)
~miän ei pellavasta kazvatettu~ (vierasta elinkeinoa vastustavat)
~pelvahie hardatah niil hardoil~ (vrt. Hartola)
~heinät piendareh, pelvasmoah pelvasta~ (luetaan pellavaa kylvettäessä, vrt. omituinen "kitkeminen")
~jo on pelvas työndynyh juurikal~
~pelvaz nyhtihyö riivitäh riivinlauval~
~pelvaz gu kazvaa, sit se otetah eäre~
~pelvaz nyhtien otetah juurineh~ (nyhdetään juurineen)
~pelvaspaitsos kezrätäh pelvahal kudieks~ (toisella tai kolmannella harjaamisella irtoava rohdin)
~pelvaz ei rakkahal purevu eigo leikkavu~ (sitkeä eläimen niska tai selkäjänne)
~pelvaz leikkavui~ (käden jänne)
~kylvähyy sanotah, kazvata tämä pelvashuuhtu koivun korgevuokse, kuuzen kuidrevuokse~ (kylvölukuja)
~pelvaskaziz on 30 pivuo, 10 pivuo puostol~ (kasissa eli pellavanipussa)
~pelvaskuvoz on kakskymmen roivastu~ (mittoja, vrt. Roivainen)
~pelvaz rodih tubahil~ (kasvoi mättäille, tupa-sanan taustalla omaa-ko, viittaa maamajoihin)
~pelvaspaid on hienoine~ (ohut)
~pelvaspivo, kobralline pelvasta~ (vrt. pyy pivossa)
~pelvaspivo on jo lipsuttu da vivottu, sit hardatah da pakkuu peälyzruohtimed, sit toizen kerran hardavol peästäs syväinruohtimed, a kolmandel kerral paltsoz, sid om puhtas pelvaz~ (pellavan käsittelyä)
~pelvazruohtimed kezrätäh kudieks liinazel~
~pelvassiemendy da hiveldysheineä keskei keitetäh dai ribuh pannah, ku mutskehtuu~ (nyrjähtäneeseen kohtaan)
~pelvassieni, alahatsi kui pelvasäjjyd~ (pellavan värinen sieni)
~pelvastsylkyt kuivatah, siemened eroitetah, hurstil survotah da sit tuulatetah komsaz~ (erotetaan
siemenkodat siemenistä)
~anna paida pelvahini, koadiazet kavullizet~
~pellompekka~ (peltokorte)
~tuuli pelmahuttau~
~kattsoo belbottoa, näi ei, ei silmät puututa siih, midä käskietäh~ (siristelee silmiä)
~peldo uvalmuo kazvoa~ (odelmaa)
~ei joga pelduo soa pideä moaz joga vuottu, kezändönn on yks~ (yksi pelto aina kesannolla, vanhempaa astetta luomumpaa viljelyä, vrt. valkonaamojen elämänvastainen "lannoittaminen")
~peldaitt om pihaz, pietäh villoa, jauhuo, leibeä, nelli puurnuu rinnai~ (ruoka-aitta)
~no sielä kasvo saraheinöä ta hienuoheinöä, vesiheinöä, moaheinöä, peltoheinöä~
~piennarrandoih kazvau peldoheineä~
~peldojänis~ (rusakko)
~peldodänöi~
~peldokana~ (peltopyy)
~peldokanan liha om magie~
~peldomadoized, mustupeäd, harmoad, sortah huobejii erähin vuozin~ (oraita syövät madot)
~peldomygryt kaivetah kai piendared läbi, kannetah tähkii loukkoloih~
~peldohtoidu ziilih vihmuvuvvel~ (kasvoi pelto-ohdakkeita)
~peldopyyd jyveä syvväh peldoloiz~
~lennetäh parvelleh peldopyyd, heitäldetähez moah~ (laskeutuivat parvessa)
~peldovirna~ (peltovirvilä)
~peldovirn on pitky, kui ogahaine tarttuu ittseh~
~pelvoidu kylvimmö, kazvata kuldaine Kuzmoi-Timnu~ (vieraita pellavia kasvattava vieras haltija,
jonka taustalla joku vanhempi vieras haltija)
~pelvoisieni, pieni, valgie, syödävä, harvah rinnemoaloil~
~pelvoisieni om peälitsi sinittävy, alahitsi kui pelväsäjjyd, valgei, keskkohtu nuppuizelleh, pitky varzi, syvväh~ (sieni_tietäjä)
~lumem pemakka~ (tuisku)
~moaman kuldaizel om pieni pemppuine~ (lapsen peppu)
~lumi panoo pemuu nygöi~
~pemuu pietäh lapsed~ (peuhaavat)
~minuo penaittsoo~ (moittii, vrt. Pena, Penna)
~midä vie nenäl penaittsoo, neneä nyytskäilöö~ (nyrpistelee nenää, lapsille annettuja luonnenimiä)
~penavui häi, ei käy istumah~ (pahastui, pahoitti mielensä)
~penavus sydämes poroi~
~penavuksiz on~ (pahoilla mielin)
(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 4)
