~äl ainos penei, ole hyvin~ (oikuttele, vrt. peni, pentu)
~kuusim penikköin sai repo~ (ihmisten lähellä asuvat revot, toteemieläimiä)
~koiram penikkä~
~jogirannass om pengeri~
~elä seizo pengerillä, langiet jogeh~
~jovem penger~
~peätsköid jovem pengerih pezäized laitah~ (törmäpääskyt)
~älgeä mengeä pengerel, sid vierettö työ jogeh~
~hirrestä kur rakennuksie loajittih nim pohjahirren alla piti niitä panna~ (tuohia)
~pertim pengeret, seinäs puolez da toizes, kivijallan tazas~
~pertistä ymbäri pengeret~
~ulgom päi laitah pertim penger, stob ei vilu menis~
~pilven penker~ (paksu pilvenreuna)
~mussat pengeret seizotah, raista tulou da vettä tulou~
~pengerhirzi~ (multahirsi)
~jovem penkad on ylen jyrkät~
~jogirandu on penkalleh~
~huonuksii typittih pengal~ (tilkittiin tappuralla)
~kevädvez om penkkaizis sah~ (tulvavesi)
~penkoitti moan Jumal hyvin täz meän kohtaz~ (muodosti penkkoja, maanmuotojen luoja)
~otandaigah k et pengonuh, nygöi eländaigah älä pengo~ (akka ukolleen, pengo=moiti)
~pengou minuu, ei ota plässimäh~ (syrjimisen vieraudesta, plässimäh=tanssimaan)
~akka rubei kaksin soamah, lasta penzahtih pertti täyzi~ (kaksosten synnyttyä)
~kaloa aboah penzahtah vihmal~ (kertyy)
~vetty penzahtah rannaz nouzoo keveäl~
~keveäl vettä penzahutti joga kohtah, ylen vetyi jogi~
~mehesteleh da päiveä tsirahuttau Jumal~
~vetty penzoau kaivoh~
~moa pensou~ (kasvaa rönsyjä, pensas-sanan alkuperästä)
~koiram pentu~
~kunitsam pendu~ (näädän)
~sagarvom pendu~ (sakarin eli saukon)
~koira kandau pennut, da sogiet ollah~
~koira kando viizi penduo~
~karhu käsköö penduo, pendu perskarvoi~ (käskee pentua seuraamaan perässä)
~koiru omii penduloi kulleh kazvattau da kandelou~
~mitä isot iellä, sitä pennut perässä~
~pendukoir on vie, ei sua händäh metsäh laskie~
~söimmö peboista pedäjänkojoa~ (petun ystävät)
~sammalem pebruo panoo tykkieks puazuloih~ (sammalen muruja tilkkeeksi)
~ei ole ni yhty pebrustu lattiel, moin om puhtaz~ (pebrustu=roskaa)
~pertti pebrustuu terväh, vai vestetäh midä~ (roskaantuu veistäessä)
~pebruvutti pertin~ (sotki pirtin)
~om pihalla aika pepurkka~ (tuisku, kuulostaa lainasanalta)
~perat~ (linnunsuolet)
~pideä loadia perahalgoo, da päretty kiskua~ (perähalko)
~laulaa nuori Jougamoni, sorzazen on i soili, laulaa vanha Väinämö haukkazen havuili, sorzazen on sorraldaa i perraldaa~ (noitien kilpalaulantaa)
~soammako tuuva pirttih kun om perehtä lisäytyn~ (lapsisaunasta palattaessa)
~ongo perehtä kedä~
~perehineh mänöy kerras, muzikad i akat~ (saunaan yhdessä)
~meid on seittsei hengie perehes~
~piäsköim perehel eletäh~ (sovussa kuin pääskyt, eläimiin vertaaminen)
~pereheks pagizin, a sie jo kyläh sanoit~ (omat perheet, vieraat kylät)
~ruatah perehelläh~ (perheittäin työskenteleminen, vrt. valkonaamojen orjatyö eli toisilla työn teettäminen)
~perehekse pagizen, älä sano muil~
~tämä om perehellin azie~ (perheen sisäinen asia)
~nellä perehkundoa läksi yhteh matkah~
~kai perehkunda täz ollah nyd meän~ (perhekunta)
~tobie perehys~ (isokokoinen, luonnenimi Topi)
~meil on suuri perehys~
~minä juan konnum muat kahtekse da koin annan kudamalgi, kahtel perehyksel~
~nellä hengie on perehyttä~
~pieni perehyd om meidä~ (perheiden koosta)
~netse on ku peätsköim perehyd, ei ole ni kedä käen tiel~ (lapset istuvat kiltisti kuin pääskynpojat)
~poiga pereidi tällä puolella~ (perusti perheen joen tälle puolelle)
~pereidii joves poikki~ (perusti perheen joen toiselle puolelle, jokikeskeinen elämä)
~soboa pidäy beregojja, ei pie pahoi pideä, ei pie ligavuttoa~ (suojella vaatteita)
~seäm permeni Jumal hyväkse~ (muutti)
~tuulem permenii~ (muuttaa suuntaa)
~nägyyhäi ihuo myö suutundu, kai roza permenih~ (posket vaihtoivat väriä)
~siä permeniiheze~
~permenäizil Jumal eläy, toittsi vihmuu, toittsi päiveä pastau, toittsi om pilveksine~ (ilmojen ruumiillistuma, vrt. Ilmarinen)
~mene perembä, uksen lähäl älä seizo~
~alguperäz on heineä vähembi, peremb on enämbi heineä~ (heinän aika)
~koala peremmäks, hoassa suul, vällennä vyödä~
~perembäkse mene, poigaizeni, katso jalloiz oled~ (lapsille puhumisesta)
~naizet pietäh pereiniekkoi piällä~ (esiliinoja, lainasana=lainavaate)
~uskalmom perettsi~ (perui lupauksen)
~sanam peretsi~
~kerram minä kägein, sanaz em perettseh~ (käkeän=lupaan)
~perevozikkoa Pirdoiniemeh~ (niemien nimiä)
~nimizmiehel ellendeä ei soannuh~ (nimismies ei ymmärtänyt karjalan kieltä, valtaa pitävien ja valtarakenteiden vieraasta alkuperästä, "suomen valtio")
~ota metson rindasulga da luaji perho-ongi~ (kaikki kierrätetään, käytetään johonkin, vrt. valkonaamojen "jätehuolto" eli ahneuden synnyttämien ongelmien hautaaminen maan alle)
~perhosiiga~ (siika toukokuun lopusta heinäkuun alkuun)
~konnun jället perin~ (jälkien periminen, vanhempien jäljet)
~izän jälgi pojjat peritäh~
~ni mie havattseuvuin siitä siih ta milma varautti jottei nyt hyvä peri~ (varoittavat unet)
~periempolvienaiguin, olgah mainittsemata~ (ikivanha asia)
~midä lieneh sanonuh, en päässyh peril~
~kutsu perimäzet seizojat lähembäkse~
~perimäzenny istuu~
~perimäistä karvoa elä sano~ (salaisuuksia)
~siikani Jumalal luoma, päim mänit, perim paloa~ (loitsusta)
~tuuli om perimpohjazes~
~perimpohjaine tuuloo nygöi~ (vrt. peräpohjola)
~perimpohjassah tijjän hänen, juured da jälled~ (perinpohjin)
~perimpohjatoi lambi tämä on~
~perimpohjattomaks otti tuli, ei jeännyh ni midä~ (tuli poltti kaiken, uusi alku, vrt. valkonaamojen ilmakehää tuhoavat "palokunnat")
~ei pie ni sanomah, ku hyvin et tiijä azieda perimpohjin~
~perintagani myödäni~
~perintagani tuuli~
~meil oli mennes perintagane myödäne~
~perinöil om muata pehmei~ (höyhenpatjalla)
~perinhoavo om piikoiz, kolme tereä, sydäme on olgie, heineä~ (heinillä täytetty patja)
~älä pane pergelehty~ (vieraiden jumalten kutsumista, perkele=balttien ukkosenjumala perkunas)
~perkka~ (iso kaira)
~ollah nurmen perossa~
~ollah kazen perossa~
~huuhta ku perettih ensij jotta siih vain suurempie puita jätettih~ (metsäkasket, peltoviljelyn myöhäisestä alkuperästä)
~peretty kaski~ (perattu)
~mängäh paluo pergamah~ (paloa eli kaskea)
~häi om paluo pergamaz~
~kylböö pergau vastal, röpseh vai menöö~
~ei sua ni perguakseh, muga om pinoidu~ (liikaa sääskiä)
~permu~ (ihosaivartajan toukka)
~rannoiss on äijä lähtei, niissä koh talvell ei kylmä~ (eivät jäädy)
~randazess issuttih sorzat~
~hakattih puuk kaikki niin kuj jokiev varsilla ta ne sanottih jotta perokset~ (maanviljelyyn liittyvien tapojen myöhäisestä alkuperästä)
~jokivarsie oli peretty, sanottih perosheinöä~
(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 4)
