~tukat pität, perzieh suaten~ (Vetehisellä)
~kuusem persieh loajittu~ (kota)
~ta kun ei ollum mitänä missä moata, puum persiessä vain oltih~
~kuusem persieh pannah~ (ansat)
~puum persiessä oj jo pälvie, sanottih kevöällä kun alko pälvie tulla~
~kahen kallivon kesessä, pajupehkom persiessä~
~ei tijjä piädy ni perzetty~ (ei mitään)
~pidäs olla oma pezä, hot päim mentävä, perzein lähettävä~
~perzielleh kävelöö, ei voi seizalleh~ (lapsi)
~laps perzielleh kävelöö, jalloil eistäy~
~pakkaine meni perzielleh~ (lauhtui)
~perzukam pezin lapsel~ (kka-päätteen alkuperästä, pehmentää kantasanaa)
~lahem perzukka~ (pohja, perä)
~lahtem perzukaz on veneh~
~pertinorred on ristakkah, yks on seinäz da seinäh poikkizim perttih, toin orzi agju toizez orrez, toin agju pattsahas~ (pirtin orsista, agju=pää)
~pertinottsu on tsordittu~ (koristeltu kuvioin)
~päivä toini oltih~ (saunassa lapsen synnyttyä)
~pirttilöissä kisattih ta riihilöissä kisattih~ (tanssittiin)
~huomeneksella pantih pertti lämmitä~
~siel oli pertti, sielä kevätettih~ (kevätettiin eli pidettiin kevätleiriä, alkuperäisen liikkuvan elämäntavan jäänteitä)
~suveh otsin oli se pertti~ (etelään päin)
~meijän koiz on kaks perttii~ (koti ja pirtit)
~perttihalg om pitkembi ku kylyhalgo~
~nagroimmo kogo perttikunda~ (yhdessä nauraminen)
~kogo perttikund itki~ (yhdessä itkeminen)
~reboin näin lähäl duoksemaz~
~perttsyheinöä pandih voattein segah~ (minttuja)
~hyvän koiram peruo~ (koirasuvut)
~lahem perukka~
~ei meäm perukalla~ (poltettu tervaa, vieraat laivat=vieras terva)
~kondii netsil perukal eläy~ (kontioperät)
~peruzmua on alembaine mua, ruskei hiekkumua~ (vrt. perustukset)
~peruzmoas sai kaivoimmo~
~huonehem perussus~
~huoneh perussetah~
~ta miehep peröä piti~ (veneessä)
~pie pereä melalla~
~pie pereä perämelal~
~kenen venehez istud, sen i pereä pied~
~kui mänemäh ruvennet, migäli voinemmo, sigäli autammo~ (miehelle menevää tytärtä)
~myö olemma tullun nyt Lemytlahem peräh~
~heän kompastu siinä lahem perässä, rämiellä~
~kiukoam periltä etsittih unta lapsella~
~kiukoan peräh istuin~
~hambahan kiuguam peräh luuvah olgupiästä piälittsi~ (vrt. suolan heittäminen olkapään yli, myöhäisiä eli vieraita tapoja)
~Tuoppajärven perällä~
~pohjasem perällä kun niitä oli poroja äijä~
~loitoz meil oli mezal käyndy, Pallahtem peräl, Reboilam peräl, Manderem peräl~ (perien nimiä)
~kondii peril kubleloo~
~hukad vilistäh peril, sälgyzii muanitellah~ (ajavat vasoja)
~izäm pereä on tsoasut~ (perua)
~moamam pereä om poarad~
~yhtä pereä ollah~ (perää eli sukua)
~eri pereä ollah, ei yhty heimuo~
~nuoru pereä andau, vällenöö~ (antaa periksi)
~neidine se maltau mielen, ei pereä anna~
~perähalg om pedäjäne~ (halko josta kiskotaan päreitä)
~perähallosta pärettä luajitah~
~mene tuo perähalguo, rubiem päretty kiskomah~
~otetah perähallokse nigavunnuh~ (kuivunut petäjä, elävien puiden kunnioittaminen)
~perähalgo on nigavunnuh puu, pilam pidvuz, jämei~
~perähammaz~ (vrt. käännöslaina "viisaudenhammas")
~perähampahad~
~Veskelysty peräizin, Kiiskoiloa heimoizin olen~ (Kiiskien suku)
~merezim peräkieli om perimäine, perän lähäl olii kieli, kus kalad otetah~ (rysän perimmäinen nielu)
~lyö peräkivil löylyy, ne ollah hiilavembat~ (kuumemmat, vrt. hiili)
~mie issuin nenäkoarella a peräkoarella istu Jyrki~ (veneen poikkipuita)
~hangat hanhena hatsatti, nenä joudu jouttsenina, peräkoari koarnehina~
~peräkokka~ (veneen perä)
~peräkorva~ (pätsin päällä oleva makuulava)
~perälauttsa~ (pirtin peräseinällä oleva penkki)
~lämmittäisin kylysen, kylvettäisin kylkilihat, pehmittäisim perälihat~
~yksie peräloimie olemmo~ (yhtä sukua)
~linnam peräloimoa ollah miehed, linnoa roduizin~ (omat naiset, vieraat miehet)
~perämela on leviemb airuo, lyhembi, siid on lava da varzi~
~piä pereä perämelal~
~perämelois kävelen~ (kävellä=meloa seisten)
~perämyz om pidulittsu lähte, vähästy pienembi nostamustu~ (talvinuotan lasku ja nostoavanto)
~perämyödäni~
~perämyödäine tuuli~ (veneen mukaan nimetyt tuulet)
~peräniekku aina kaloi puistau da kierretty vedäy sego laskou~ (veneen perässä istuva kokee kierrenuottaa)
~peräorz oli pattsahan da ottsuseinän välil~
~riez on lehtipaivu, keskipaivu da peräpaivu~ (reen pajuja)
~peräpalttsu~ (peräseinällä oleva hyllylauta)
~10-20 reizilähtett om peräpolvilähtien da nostamuspolvilähtien välil~ (talvinuotan avantoja)
~peräpuolel jaksoakseh pidäy~ (riisua vaatteet pirtissä)
~siitä peräpuoleh mäni miesvieras~
~peräpuu~ (kiukaan yläpuolella oleva kuivausriuku)
~mereziz om peräroaga da ottsaverkkoroaga~ (kepit joilla rysä kiinnitetään pohjaan)
~piänleikkoai peräruottsi~ (väkivaltainen ruotsi eli karjalaisen tai saamelaisen vaimon varastanut ruotsalainen, "suomalaisten" alkuperästä)
~peräruottsi on Suomen rajan tagan~ (vrt. Joensuu, täynnä viinalta haisevia puolihurreja)
~peräseinä petralluusta, sivuseinä sirkalluusta~
~peräsein on hural käel ustu~ (ovesta vasemmalle)
~joka porolla tsuna peräh ta, toini toiseh peräh~ (tsuna=kelkka)
~laita lapsi asiella, mäne itse perässä~
~pyzy vai peräz meile, älä jeä jällel~
~toine toizele peräh ajetah~ (peräkkäin ajaminen eli jutaaminen)
~päiväm peräs häi tulou~
~tullah päivän peräs kodih~ (kotoperäisiä ajanmittoja)
~kodvaizem peräs tule~
~tule tänne tarvitessa, käy tänne kutsum perässä~ (loitsusanoja)
~oli häi läzimizen jällel heikko~ (sairastelun)
~perätsupp on akkoin tsuppu lapsien ker~ (kiukaan puoleinen peränurkka)
~siitä istuuvutah sulhaiskansa perätsuppuh~
~akku ku lapsen suau, sid uudin pannah perätsuppuh, uudimen tagan magoau~
~äbrähiz on hiekattsaized moad, perätsuraz on jo suomoad~ (joen äyräällä asuminen)
~perätuulel om pertti lämmembi, ottsatuulel on vilumbi~
~perätuuld ei varoa pertid mejjän~
~nygöi pelvahat pidäy perätä, loppie eäreh, saroal tuvva~ (korjata pellavat, vrt. loppiainen)
~heineä pereämäz ollah, lopeh heinänruado~ (korjaamassa heinää, loppiainen=minkä tahansa työn lopetus, joulua seuraava loppiainen=ruotsalaisten juutalaisilta varastaman kulutusjuhlan päätös)
~a kintahat jätämmä pattsaham peäh ta vieristänä tulemma pereämäh~ (kosijaistapoja)
~perätöi metsy~ (perätön, rajaton)
~perättömii pagized, en voi korvis kuulla~ (syy miksei tietäjä Joutavainen voi seurata "suomalaisia tiedotusvälineitä", rahasta teeskentelevien ja valehtelevien jutut yököttää)
~nimettömäl painellah kuolienluudu, sid alenoo~
~perävierie niin kivistäy jotta~ (reiden yläosaa, lonkkaa)
~kavustoin nokiz om perävittsu, kavustaz da kavustah keätty kahtez vitsaz~ (reen peräpaju)
~perävitsam peäl on sarjam peränokku~ (reen osia)
(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 4)
