~laskuja~

~perävyksem piemmo~ ("pieni nuottu suuren jällel työnäldetäh heinikkyö myö")
~perävytti sanan~ (perui)
~kägevös perävyi~ (lupaus)
~perävyi omis sanois~
~kauppu perävyi~
~kyläräystähäini pezoa loadiu~
~mie löyvim metsom pezan~
~mijän katoksess om priäskuzem pezane~ (pääskyn)
~soba peäl, toine pezeis~ (kahdet vaatteet)
~paidu pezejih pandih~
~madaro kestäy hätken, a keldu rubiov valgumah pezeksendellez~ (värit haalistumaan vaatteesta)
~sobie pezeksie~
~rannas sobii pezeksiu~
~yhtel pezeldykzel ei vallonnuh, pidäv vie randah mennä~ (käsinpeseminen=hankalaa=vaatteiden likaamista vältellään=kestävät pidempään, vrt. tahallaan huonosti valmistettuja muovivaatteita sarjakuluttavat nykyihmiset)
~huuhtuotsellat, tielan pezellät~ (saunassa, tiela=vartalo)
~otti muldoa, mullal käit pezeldi~ (kylvämisen jälkeen, multa=pyhää maanviljelyskansoille, pyyntikansoille matojen etsimispaikka)
~terväh kylys pezeldyi~
~lattiem pezömini~
~tänäpäi ei ole pezemisty, jovvam minä käymäs sinul luo~
~käsi kuv venähti siih venymärihma loajittih pesömättömästä villalankasta~
~pezemättömäl luzikal en voi syvvä~
~seinäd om meäm pezennän valgiet~ (pesennän jäljiltä)
~pezendaigah älgeä kävelkeä, ligoa älgeä kannelkoa~ (toisten työn kunnioittaminen)
~pezendajjas pajjan jo revustin, g e ole midä piäle panna~
~pezendähizet~ (kuukautiset)
~suurem perehen ker pidäy aiven sobua pezettiä~ (olla aina pyykkiä pesemässä)
~korval gu pezetän, g et kiistä~ (vrt. täältä pesee)
~pezevezii lykittih tyttövägi levol~ (levolle=katolle, lemmentaikoja)
~pezevyy nygöi jovez, lämmin on vezi~
~pitäy peseytyö, räkät syötih~ (auttaa sääskien puremiin)
~ota taza pezeydyöissä~ (taza=vati)
~kui pezeydymä siidä valauduma~
~kylyssä mie pezeyvyn~
~kuv vihmou, nin heinän kylkie lämmittäy~
~varoi puuh pezöy, a sorzu vezilabieh pezän azuu~ (vesirajaan)
~lähemmä kylyh, niim pezietsemmä~
~jouttsenii sinul sovan pezijäl~ (joutsenia=hyvää onnea)
~jouttsenii pezijäle~
~lattiem pezijällä sanottih, Jumal abu pezijällä~ (Jumalan ja joutsenten yhteydestä)
~sovam pezijällä sanottih, lebedit lennettih, valgiet siivet jätettih~ (joutsenet)
~pezinkorendo om pyöryzy, tostu syldy~
~pezimpoalikku on koivuz, lava da varzi, vähäizel varzi yläh päi kouruzalleh~ (vaatteiden pesemiseen käytettyjä työkaluja)
~pezindaiga on linduloil~ (pesimäaika)
~kondie peziydyy kuuzien duurilla~ (vrt. honkien alla, korpi ja kangaskontiot)
~peskari~ (pieni kala, törö)
~myö istuma därven rannalla peskussa pallahin jaloin~ (peskussa eli hiekassa)
~raalla vassal hierotah peskun kera~ (lattiaa)
~hambahat kradzissah, konza peskuo suuh tungietsou tuulella~
~peskuu pidäs suaha saven keskeh~ (saven sekaan, saviastioiden valmistusta)
~dorogoil on hiekkoa, rannoil om peskuu~
~hienol peskul pestäh perttilöi~
~rannal on peskuu~ (hienoa rantahiekkaa)
~hieno pesku~
~karju pesku~ (karkea)
~pessut muat ollah~ (hiekkamaat)
~netse liete on peskuhine, siid ottoa voibi~ (peskun ottaminen)
~hyveä peskust oli Pausoin liettiez~ (vrt. obinugrilaisten Pau-alkuiset kylät)
~peskuzel lapsed vai töbriköjjäh~ (leikkivät hiekassa)
~peskuza moa~
~lattiem peskuvutat, peskujallois käveled~
~peskukala~ (pieni rantakala)
~peskukas moa~
~peskulabjal nostammo peskuu komssah~
~peskumoasilm on äbrähän kaivettu kangahal~ (silmä eli kuoppa hiekkaan, vrt. silmäke)
~keyhäkkä moa, peskunkarvani~ (hiekanvärinen)
~peskunkarvaine moa~
~Suarijärvi kovapohjane, peskupohjane, tsärii om pohjas~ (tsärii=soraa)
~lapset peskuzikol vorujjah~
~lapset peskuzikkozel istutah~
~mua om peskuttavu~ (hiekansekaista)
~late peskuvui~ (lattia)
~peskuvui järvi, tuuli ylen äjjäl~
~pesnalla jiädä lomaijah~ (tuuralla)
~sovad om pezos~ (likoamassa)
~sobiem pesoh mäni päivä~ (pesupäivä)
~amburahazem pezo~
~piäksyöm pezo~
~mavolla luvetah, ole sie mado muanalane, mäne sie omahaze pezoh~
~tsirkkuni loadi pezuo~
~pezoizeni lapsi, midä pezoittelettos peskurandaizez~ ("armastellez omoa lastu")
~linnut pezoitellahez, pezäizii vai laitah~
~lindu pezoitui kuuzen oal järvirandah~ (teki pesän)
~keveäl ei pie ambuo, parahite om pezoitundu heil~ (lintujen pesimäaika)
~linduizil om pezoituzaigu~
~pertim pezopäiv on tänäpäiv~
~pezoksem pidi~ (pesi likaiset vaatteet)
~pesoveh matatah~ (rantaan pyykkiä pesemään)
~pesratiz on kaks langoa mustoa, kaks valgie rinnakkah kudiekse, loimis kaks ruskiedu, kaks mustoa,
hienoizil kodaizil~ (kotikutoinen kirjava / ruudullinen pellavakangas)
~pesratiz roih paidoa muskoil talvel, hiemoadu rättsinöil akoil~ (rätsinän hihoja)
~pesrattikirjan jyttymäd on siitsad~ (kuviot, kirjailut)
~pesrattikirjaine kangaz~ (kirjava / pienikuvioinen)
~tänä vuon lain ukol nelli pesrattipaidaa~ (rakkaiden vaatettaminen)
~pesrättirättsin, pesrättii hiemuad da paidupaltinua emustu~
~pesil pyvvän kaloa~ (merralla, vrt. pössi)
~keveäl da talvel pietäh pessii~
~on erähil kaksin kolmin, kai kymmenim pessilöin~
~pessilöil on~ (mertoja kokemassa)
~pesinkielez on nelli nuorastu kielez da poalikkoih~ (merran kielessä eli nielussa)
~liinanruohtimez laitah pesinlangu~
~pesimpoalikad om pitkim pessii, kolme moadu vas, kaksi bokkih, yks peäl, pihlaized libo raudaized, sormen järevyöd~ (merran pitkittäiset tukipuut, rauta=rauduskoivu)
~pesinroagu om pesin keskisuus pystöi, seibähäizen järevytteh~ (vaaja jolla merta kiinnitetään pohjaan)
~pesin suuvanneh on kuuzahaine, alatsura lattsu, ylätsuraz oksu punaldettu vembelelleh, i perävanneh om moine~ (merran vanne)
~pesinverkko om peälitsi poalikoiz, kuvotah pesinlangaz~ (lankamerran havas)
~pyhim päivin ehtil pietäh suured besodat, sit toizien kyliem brihat tullah~ (vieraat kylät, vieraat besodat eli iltamat)
~ildubesodu pietäh pertis, päivybesodu pihal~
~pestih se lapsi kylyssä, ta samoim moamoki pestih~
~se pestih joka kevät laki virsulla i tsuurulla ta vihkoll oteltih moni moni kertah~ (osa siivoustavoista myöhäistä eli vierasta perinnettä, vrt. pyhänä pidetty noki)
~kalat puhkaimma ta pesimä~
~keät pestih aina~
~latetta pessäh~
~ota virzu jalgas alla da rubie pezömäh perttie~
~kazi käbäläl silmii pezöö gostjoa vaste~ (kazi=kissa, tietää vieraita)
~Misa on toizil vezil pesty, hod on yhen izän lapsie~ (lapsi jolla on erilainen luonne)
~viis kuud ei pessy~ (ei ollut kuukautisia)
~orahat pestih silmät~ (virkistyivät sateen jälkeen)
~netse pilvi pezöö silmäd~ (antaa paljon vettä)
~kazvoizet silmii pestäh nygöi vihmal~ (kasvit, eläviä olentoja)
~vihmu pezi hyvin huabavukset, elavuttih~
~kylys pezetööh i valatooh viel~
~armas pestyizeni, kus kävelid, sano moamal kävelyksyöd~ (kerro emolle missä kävelit)
~Anni tytti, aino neiti, läksi voatteijem pesulla~
~kun synty lapsi ni, ensimäini pesu oli jo kylyssä~
~pezuhuuhmar~  (jäähän koverrettu pesusyvennys)
~pezukartta oli kabiembi kun kylyn kartta, se ei ollut niim puulas~ (karttu)
~linnum pesukset~ (pesue)
~hiirem pesukset~
~ei konsana sanottu jotta kokom pesäl löysin~ (kotkan)
~siel on kalar ruotoa sielä kokom pesässä hos kuin äijä~ (kotkan, vai kiekin)
~peätskyzem pesä~
~karhum pezä~
~reboim pezä~
~harakan pesäz hanhen jäittseä ei tule~ (sanonta)
~piäsköim pezä kuz on sie levon al~
~kuzbo pezeä pideä~ (missä asuu)
~pezeä joatah izän kuolduo~ (vrt. kuolinpesä)
~yhty pezeä ollah~ (lapset, samoista vanhemmista)
~on kymmenin laukkuo yhtes pezäs~ (karvalaukkuja ryppäässä, vrt. sukunimi Laukkanen)
~päivy ku seizou, eigo häi jatku eigo lyhene, sid om päivy pezäs~ (pesäpäivät)
~pezäh kizatah~ (palikoilla kisattu leikki)
~laitah pezä, haudani moah kaivetah~ (pesä-leikissä)
~lapsed guruh kizatah, pezäh pidäy soattoa guru poalikan iskendäl~
~luzikam pezä~
~mi linduo, se pezästy, mi perehty, se kodie (lintujen malli=kotoperäinen yhteiskuntamalli, ei kyliä, ei kaupunkeja, jokaisella perheellä oma koti, menkää ja tehkää)
~kämmenem pezäine~
~kainalom pezäkkö~
~seizotah haudazen kohal, roagazed on käes, roagazil raskutetah gurie, puuhista kabuista, anna mänis haudah~ (pesää eli pesäkurua kisattaessa)
~pezäguruh kizoammo~
~pezälindu pezäz istuu, jäittseä haudoo~
~toizen rinnal vie pezävytt elämäh~
~pidäy pezävyö muate~
~sih elämäh pezävyi~
~hätä käteh, peta rekeh~ (peta=hätä, pula, vahinko)
~bedakaz ristikanzu, aivim bedoa ettsii~ (etsivät ongelmia, luovat ympärilleen kurjuutta ja hätää, jotta voivat sitten teeskennellä "pelastajia" ja "hyväntekijöitä", taustalla euroopan kansojen ääripäitä, teeskentelyä ja ylemmyyden tunnetta rakastava manneluonne)
~petties kirvotin astien~ (vahingossa)
~edenöi pedenöi, ozuta sarvii, minä ozutan korvii~ (etana petana)
~siitä korvoh koattih, petkelellä survottih~ (marjat)
~petkelellä sobie survotah~
~petkelellä survotah huuhmaressa liinan siemendä~
~vie oli meil ennen raudupiä petkel~ (rauta vai koivupäinen)
~syväindä petkeldeä~ (sydän hakkaa)
~tervapetkelys pedäjän ladvaz otetah tervaks~ (tervaroso)
~täs pedäjäz on äjjy petkelysty~ (tervarosoa, tarkoittaa myös huhmarta, vrt. petäjä)
~linnunrihmaz om petla~ (petla eli ansasilmukka)
~lai petlu nuoran agjah~ (nuoran päähän)
~siidä i puuttuu petlah~ (lintu)
~petlazie luajittih~ (ansalenkkejä)
~lendozeh petlattih sih~ (ansa)
~nuoram petlai koavih~ (sitoo silmukalla paaluun)
~näidgo se on kulleh petlavunnu~ (lanka mennyt silmukoille, sykkyröille)
~nuoram petlukku~
~tule pettoih eäre, kylmät sie~ (petoi=pirtti, petäjähuone)
~nouzi nuori muttso, pyhki petoihuom pienen~ (pieni petäjähuone)
~päivän jälles petoihuoz magoammo~ (pirtissä)
~petraksi meillä sanottih mettsäporoja~
~petrat ne om merkittömie~ (merkitsemisen eli omistamisen vieraudesta, vrt. puiden leimaajat, "metsähallitus")
~tulov pedra, sarvet kuldazet~ (peuratoteemi)
~pedroa siinä oli tsorppani matannuh~
~moamaz on dilova kui pedra vie, hoz on vanha~ (sukkela kuin peura)
~mid pedru piehtaroittsoo, sih karvu katkieu~
~Lapis sanotah on kogo muzikku suorinnuh pedran nahkoih da pedral i ajau~ (peurahaltijoista kertovat tarinat)
~pedroi ajetas suksil talvel, 1-2 muzikkoa hangen aigah~ (kotoperäinen mieskuntoa vaativa talvimetsästys, vrt. 5-vuotiaan pojan "kyvyillä" onnistuva autojen ja tuliaseiden avulla "metsästäminen", miksi suomen valtion "lait" tukevat aina vierasta perinnettä)
~Lapil päi pedral ajetah, kartaz istuu muzikku~ (ahkiossa mies)
~pedroil ajeltih ennen Aunuksen kauti~
~ei suinki se petroih ole männyn~ (peuroja pyytämään, vrt. Petroskoi)
~pedroih meni~
~pedrazet~ (peuran nilkkanivel / siitä laadittu keila)
~petramiehie ikäh oltih, niit ajettih~
~pedranheineä söimmö nälgävuozin~ (poronjäkälää)
~pedranheiny~ (jäkkärä)
~pedranheiny, suoloil kui sugahat kovat pitkäd~
~hirvie kevöällä ajettih ta hiihettih~ (hirven hiihtäjät)
~pedranjägälä~ (poronjäkälä)
~pedrankarvani~ (tummanharmaa, omat värit=oikeita, ympärillä näkyviä asioita)
~pedranliha on valgei, pitkäd on säigehed, ei ole muun liham moine~
~oviseinä osmolluusta, peräseinä petralluusta~ (vrt. kantauralilaisten valaanluista rakentamat majat)
~pedrammaiduo lypsetäh toiziz mualoiz~
~pedrannahk oli hurstizennu~
~pedrannahkaz laitah villaized kengänseäred, villad ullos päi~ (villat=karvat)
~oli petransarvestaki loajittuita katsoja~ (katsoja=nylkimiä, tuohen ottimia)
~pedransarved on siipoikkahad, suured~
~pedransarvez on veitsempiä~ (luinen veitsenpää)
~pedran talla~
~ongo kalanluuhizil kravattizil pedranvillaz laittu perinäized~ ("kuolienvastavuzvirzi")
~petraraiti tulou~ (raito eli jono)
~petraksi meillä sanottih metsäporoja, ne kum petrauvuttih niin ne erkannuttih pois~ (vrt. sukua tarkoittavat erka-sanat, erkaantua heimosta)
~pedroinajoz ollah~
~parda pedroitui~ (harmaantui)
~nouzijas kaivoz vetty tuvvah huondeksel, päivännouzun ker otetah da valetahez pihal, tiesuaroil, metsäz~ (lähdevettä, kevätpyhien tapoja)

(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 4)