~puazut pidäs petsatojja savel~ (tilkitä)
~kengie kohendoa~
~petski~ (poronnahkainen lapinturkki)
~huondeksil pastetah petsku, rugehizes tahtahas pastetah krugloi, latsu, sormen jämevyz leibäine~ (pyöreä rieskaleipä)
~älä do lämmittele nämmii kylyzii ni pedäjizil halgozil, pedäjähizet halgozet ollah ylen suurien
petsaaloin pidäjät~ (murheiden, surujen tuojia)
~emmogo lämmitellyh pedäjizil halgoizil, k ei rodei ilmoimpezomih mendyi petsoalankeraized elaigaized~ (hääitkuja)
~kalam pedzoihutta tämänvuodista nuottah puutui~ (kalanpoikasia, vieras pyydys=vieras saalis)
~petsurkassa alazie i sukkie kuivatah~ (uunin kyljessä olevassa kolossa, kaikki suuriin uuneihin liittyvä lainaa)
~petsolk om patsazlavvan oal~
~rastavu kyzyy akoil, jogo pelvahat petsurditto, jogo ruohtimed rutsurditto~ (joulu kysyy, vrt. kekri kysyy, myöhäisten töiden myöhäisiä haltijoita)
~älä hongah otsin veätä, älä petä~
~käit ku lukkuh paned vägipualikan vedäjes, sid ei kobrat petä~ (väkipalikan vetämistä, oma "urheilu"=sukupyhäköissä suoritettua haltijoiden viihdyttämistä, vrt. valkonaamojen ilmakehää tuhoava "kilpaurheilu", "huippu-urheilu")
~kymmenieni ahvempöröihyzie ugodieteh reäpöi abajah~ (ahvenia muikkuapajaan)
~vielä kum pettomaitoh loajittih, se oli vielä parempi siitä~ (kirnupiimästä laadittu ohrarieska)
~konza kolautetah voida, jiäy pettomaido voista~
~pettsuri~ (kehräluu)
~pettu~ (petäjännilasta, koivunnilasta, kangasjäkälästä, suolaheinästä tai kaislanjuuresta valmistettu leipä)
~petuska~ (meriharakka)
~jo merdy pedvoau tuuli~ (myllertää)
~pedvatahez lapset hyvin~ (peuhaavat)
~pedähäne on yksi a pedähäzii on äjjy~ (vrt. ruotsien monta=många)
~pedähäizet keändäy juurineh tuuli~
~sie om pedäjiköz ottannuh, omassah pedäjikös~
~pedäjikkö moa~
~kuz on äjjy pedäjeä, sanotah pedäjikkö~
~kiidzinkangahal ei kaskie ajeta da kudai om pedäjikkökangas~ (jäkäläkankailla)
~pedäjistä puuda~
~tämä stola on pedäjizez lavvaz laittu~ (stuoli, stool)
~virssi, pedäjizes päries laittu~
~pedäjine puu on kebjejin leikata parrekse, siid oksoa on vähembi~
~akka ol terveh kum pedäjäm pahka~ (petäjään vertaaminen)
~hiän on korgie kun pedäjä~
~pedäjä seizoo paksu~
~kaksi kolme härkindy katkaim pedäjäs~
~sit on silei pedäi, ei ole nin yhty oksaa~
~männätsy pedäi~
~hongaine pedäi~
~hongu on hyvä pedäi a mändy se om paha~ (suora, kiero)
~röppyö ta petäjöä söimä~ (petäjän nilaa)
~se oli enneiv vanhah vielä i petäjöä teälä soatih~ (kerättiin pettua)
~petäjöä kisottih kevöät, tuotih petäjöä metsästä~ (keräämisen ajankohdasta, nila-aika)
~oli kaksi, kolme levyö pedäjöä, lizöä ei ollu poahettu~
~pedäjäne laada~ (lauta)
~alembazeh venttsah pidäy panna pedäjäzet parret parembad vallita~ (hirsitaloon)
~petäjäni riesa~
~meilä leivottih petäjäistä~ (pettuleipää)
~kaikki poahettih kiukoassa, survottih petäjäjauhoksi~ (pettujauhojen paahtaminen)
~pedäikangaz~ (petäjiä kasvava)
~pedäileib ei ole moine hyvä, koivuleib om parembi~ (kaksi alkuheimoa, kaksi elämänpuuta)
~pedäileiby tuloo pihkal~
~kyllä mie söisin sitä kun ois hyvöä mujehta ta vielä petäjälevyö millä paistais~
~ta ennen vet petäjälevy~ (kuolleen päälle, vrt. tuoheen kääriminen)
~pedäimettsy~
~pedeänhavu pädöö pättsii pyhkie~
~pedeänhavuu järitetäh kirvehel~
~pedäjänkoja~ (kuori)
~pedeännältteä lapset koavitah veitsel, syvväh~
~pedeämpihku pädöö leikkavukseh~ (haavaan)
~kuutti, pedäipuus laittu~ (ruuhi)
~annettih evähäksi puoli petäjärieskoa~
~pitäy se petäjärieska soaha evähikse~
~petäjärieskoa loajittih ta heinällä mäntih jokivarteh~
~pedäisiendy kerätäh~ (pieni punertava sieni)
~metsäs peutsoit pajatetah~ (laululinnut)
~sanottih jotta katso vain kun sill om peä ta kaksi silmöä~ (kuulla)
~piä majeh peestä kiini, a hännästä livahtau~
~lakkani oli naisiem peässä piettävä~
~pane soapka peäh~ (päähineiden nimiä)
~piä kun vakku, hajuo ni midä~
~piä silie, iän helie~ (lapsella)
~peäz da jalgois sah~
~meil oli kodavävyd, yks oli hyvä, toine vie piädy pitkembi, hyväd oldih mollembad~ (hyvien vävyjen tärkeydestä, pahat sotkevat koko suvun elämän)
~peäm pohjaz on keyhneä~
~pidäis piä pessä~
~mutsoil lähtietäh piädy luadimah, tukat kahtel kasal pletitäh~ (häissä)
~piä pidäy siädeä andilahal, kahtel kasal plettie da panna tseptsy piäh~
~peädä huimoaa, juovuttoa~
~peädä kivisteä~
~peän huimoau, en voi pystöi pyzyö~
~piädy halgoau kivistäy~
~piädy juovuttau, kai mua pyöriy~ (maa pyörii)
~tsihvan koatsku peäh meni~
~piäm menettäy hoikal jiäl, menöv aboadu tiähtämäh~ (menee tähdittämään apajaa heikoille jäille)
~ei malteta akat suksil hiihteä, minun igäized~ (hiihtäminen alkujaan miesten puuhaa, talvimetsästäjien tapa liikkua)
~omani peän ymbäri ajattelemmos tämän dielon~ (ajatella pään ympäri)
~piän vastah eläy, ei varoa ni midä~ (elää päätä vastaan)
~peä on kui tuohikerä, muissa ni midä ei~
~kel peä, sil i mieli~
~omim peälöin lähti~
~omas peäz loadi~
~ylen on sinul luja piä, k et kattsonuh kattilua~ (luja pää, huono muisti)
~kyläs potakojah pahal~ (kylissä yllytetään pahaan=tämän päivän "suomi"=ei yhtään suomalaista alkuperää olevaa asiaa)
~omal piäl, omoa piädy myö ruadoi~
~sanottih jotta ukonkoari vettä juou, kun oj järvie kohti se peä~ (sateenkaari)
~kalovehta hierottih ta siitä luvettih ta siitä keärittih se venymärihma~ (käden parantamista)
~tuohella ommeltih ne krovum peät~
~ta olihan niitä moasepäl loatimie veittsijä, tuohesta peät~
~peigalon peä~
~deerävästkoivust on pee veitses~ (visakoivusta)
~palakkah piäh asti~ (loitsusanoja)
~kuni laps lattiel, sin poiga polven piäs~
~Jumal ku mehesteleh da sit päiveä tsirahuttau~ (sadetta seuraava pouta)
~enim piä emämpiän aigua piäsközis lähtöy~ (pääskyjen lähtöpäivä)
~järvem peä~
~ruatau töitä tuulem piähä~ (harkitsemattomasti)
~ku loppu tulou, se om piä~
~kun ei paginam peäh tule se sana~
~piän ando~ (rukkaset)
~ei ole peädy ni pereä paginoil~
~yöm piästähäs lapsi itki~ (yön päästä päähän)
~niinkun oisko katon ni siitä peän iellä näyttäytyy Vetehini~ (näyttäytyy hukkumisen edellä)
~peän iel ozuttelehez Vedehine~
~se oli öläjämini peä asie~ (joikuminen tärkeä asia)
~peähimmäini talo~ (laitimmainen)
~peähiset~ (poron päitset)
~ku et tiijä peähistä, g elä pagize~ (jos et tiedä tarkkaan)
~mie tiezin, em piähist sanot~
~sano minule piähiine, tuled va et tule~ (lopullinen vastaus)
~peähystä~ (naisen paidan yläosa)
~peähytty vaste nublistoa korvii, jänöimpoigaine~ (luimistelee korvia)
~se on tsuudo~ (kumma asia, vrt. tsuudit)
~riivitäh pelvasta, piähyzie pois erotellah~
~joga heinäizem peäz lepetteä nenet kärpäized, peähyöd vai kudvettoa tuulel~ (kärpäiset=helpeet)
~se ku peähyt tulou, se itsen avaa~ (lapsivesi)
~kahtel peädiel duumaittsoo, mennägo vai ei mennä~
~piettih koko i vielä peäkalluo ta hampahie~ (karhun, taikakaluina seipäiden päässä)
~vielähän se pitäis se kalalluini peäkampa~
~piäkerkkä~ (pääkallo, skallo-sanan myöhäisestä alkuperästä)
~peäkerä sattavui~
~jätä hännät häilymähe, peäkerkät kehäjämähä~
~jätti hännät häilymäh, piäkirsat kihajamah~
~kaksi stolua piäkkä ku pandih, sid alembazes istuttih~ (hääpari vierekkäin)
~muatah piäkkäi~ (päät vastatusten)
~peäkkö~ (päänahkan kohta vuodassa, vrt. Pääkkönen)
~peäköt~ (puolisääreen ulottuvat lehmännahasta ommellut kengät)
~se om piäköi katso, ei kuule sanoa~ (vallaton)
~piäkkökirves~ (hamaraton kirves)
~peäkopasta lähet nyhtimäh~ (lintua)
~junnass ov verkot peäksekkäh~ (peräkkäin)
~myö kuusiv verkkoloim peäksekkäh lasemma~
~kaksi verkkuo piäksekkäh laskiettih~
~Dumalam päivät eu peälekkäh, peäksekkäh~ (toisiaan seuraavat päivät, vrt. Päivän päivät)
~ei kahta päiviä piäksekkäh~
~päiväd ollah peäksekkäh, ei olla peälekkäh, äjjähpäiväh on äjjeä päiveä vie~ (peräkkäin olevat päivät=lyhyt päivä, talvipäivä, päällekkäin olevat päivät=pitkä päivä, kesäpäivä)
~piäksyöt lennelläh alahakkali nin vihmaksi~ (pääskyset)
~piäksyzet tuldih jo täh randah~
~pöäksyt loadiu pezuloja saraile~
~peäksyzie ei tapeta, reähkä on tappaa~ (pyhiä lintuja)
~piäkuor on kova, mustau häi kaiken jyttymäzen~ (päähän tulee helposti mustelmia)
~lammas sano bää, a mie myödäh beägyin~
~lammas beägyy~
~midä ned vuonnazed beägyttänöö~
~nuoran piäkäle~ (pätkä)
~peekäs kolttsane~ (nupikas sormus)
~peäköni~ (käpy)
~peälaes kandapeäs sai~ (ihmisen mitta)
~kell om peälael peäpyöröi, sill om pitkä igä~
~piälailleh hyppäi vedeh~ (pää edellä hyppäämisestä, valkonaamojen tavat=elämän vastaisia tapoja)
~pätsim piälagie valvuau~
~piälakam pyöröi~ (lapsen päässä oleva pehmeä kohta)
~päivy peälakal pastaa, kuudan otsal kumottaa~
~erähäl on kaks pyöröidy peälakal, kel on kaks kerdoa najja virkkanuh Jumal~
~lujoa peälakkoa~ (toivotetaan naimisiin menevälle, peälakkoa=järkeä, mieltä)
~peälakka tazaudui, on kakkymmenviiz vuotta igeä jo~
~piälakkazes sie idimet~ (aivot)
~masloskalda pidäu piälakkane kuorittua~ (voitatilta)
~ei peelekkäh pandaa, bokin~ (linnut rinnakkain patsaslavalle)
~e ole päivät piälekkäi, jällei ollah, on vie aigoa~
~piälembäne bokku pastui havvil~ (kylki paistui hauella)
~peälettäväh polven libo polves sah pidäz loadie ploattu~
~vain se peälikkö peäsi uimalla Kirvessoareh~ (päällikkö=kyvykkäin)
~roih peällikkö~ (tulee päällikkö, kalmistoon ensimmäisenä haudatusta)
~sanal on peällikkö, hänen sana peäl jeää~ (kenen sana jää päällimmäiseksi)
(lähde: karjalan kielen sanakirja osa 4)
