~nahkakintahie siitä sanottih peälisekse, niitä piettih villakintahiem peällä~
~vai räskäy peälizet ku kuvotah~ (pirran päälliset)
~myö kun vajehtima heposie, nim mie annoin viisi ruplua piälistä~ (vrt. autokaupoissa huijaaminen, myydä=ottaa ylihintaa=varastaa=eurooppalaisen ahneuden ("kapitalismi") perusajatus)
~kamahirzi se on peeline hirzi~ (ovessa)
~vihkie anzassa on peäline puoli kahallah~
~peällizel aigoa tule, ku ei pidäz vuottoa~ (hyvissä ajoin)
~moam peäline tuuli on nygöi~ (kova)
~jouttsened om peälinnud, hod oldaz meän rannal, ei koskiettaz~ (päälinnut, pyhimmät)
~peälipangu keliz laitah, eräz ontettu, toine laudaizez~ (kelosta laadittu kannellinen maitoastia)
~piälipangas talutah maiduo~
~peälipangu on kyyreä korgei, pyöryzy, kate, keägäine, pangu~
~piälipangazil kannettih da tuohipuzuloil~ (maitoa)
~peälishiemajiz om palttinahin emustu, siitsovoid hiemoad, tagajatko vyös säh~ (naisten puseromaisessa päällisvaatteessa nokkoshihat)
~peälihiemoat kodih unohtin, käzvarzii tsakat syvväh~ (kesällä pidetyt pitkähihaiset, suojaavat sääskiltä)
~teldupuuloim peäl om peälizienroagu da niiziroagu~ (luhakaran osia, kutominen)
~peälizjago paraz, jälles päi kiistämäh ei pie ruveta~ (saaliin jakamisesta, heti kaadon jälkeen tai järveltä palattaessa)
~kuvottih sarkoa koissa ta sarasta peälispuksut siitä~
~elä peälissä azieda, sano totta~ (kaunistele asiaa, valkonaamojen rakastamia valehtelemisen muotoja)
~älä dieluo peälistä, sano oluttu myö~ (ollutta myöten, niinkuin asia oli)
~peälizvezi nouzi järveh~ (tulvavesi)
~ne laijat kaikki nypytettih näppilöillä jotta se seämi ei mäne peälittsi kiukoam pohjalla~ (piirakoiden nypyttämisen tarkoituksesta)
~sanottih jotta om metsämmiehej jälkilöistä peälittsi kulket~ (eksynyt)
~kevädvez om peälitts äbrähis tänä vuon~ (kevättulvat)
~karun jälgilöi peälittsi ku mänet, sanotah, se sevoittoa~ (sekoittaa)
~broni lendi piälittsi~ (korppi)
~jänis puuloista piälittsi muozista skokkiu~ (vrt. lainasana hyppii)
~peälittsi käez ombeloo, yliluuven~
~ozas piälits et piäze~
~peelittsi raaga pannah~ (loukkuansaan puu)
~piälittsi palto, a pinzakk alattsi~
~mäntih Jehrimävvoaram peälittsi~
~jovesta piälittsi mäni~ (poikki)
~kiuguah pidäu varustua rehennys, stobi hiän piiruat piälittsi russendais~ (vrt. rehennysrieskat)
~mänemmä viskuh, tulemma kahem päiväm peälittsi takasin~ (kalamatkojen kestosta)
~puittelih dai peäzi talves peälittsi~ (sinnitteli talven yli)
~laps mäni piälittsi unes~ (uni meni ohi)
~peälitsi väez älä nosta, rikottoz~ (liian painavia asioita)
~pädelöö nygöi roata pilveksizel, räkk ei ole~
~heitetäh jouttsenen voattiet pois peältäh~ (hmm)
~se tuli ninkun semmoni kujo, katto peällä~
~valgiet plikkizet peällä~ (kärpässienellä)
~no ei tullum peälläkänä miula, kun ärähteli vaiva vastah~ (karhu ärähtelee=aika suunnata pois)
~sid on sana peäl, ku paikan sai kaksgriunahizen~ (myöhäisiä kosimalahjoja)
~jäi siun sana peäl, ei vassannuh~
~älä koske minuu, peäl ollah~ (kuukautiset)
~päiväni piäm piällä~
~ta ilta kun tuli nin ovem peällä pantih se kesröämäh~ (taikakaluja?)
~peäl tuulen on veneh, sinne vedäy myödäizeh~
~sillä voaran keykällä noskoa peällä, ilmad näytäh kai~
~pätsim peäl hauvotau~ (vastaa)
~kylbehyö pezeydymä, pölkyllä peällä istuma~ (saunan jälkeen)
~muada nostau tukkuzih muam piällä~ (myyrä)
~enemb on muan al, mi on muan piäl~ (hyvin sanottu)
~rengi viltistyi, mi lienne lykätty peäl~ (sanko meni kieroksi)
~käbälät pitkät käpettäy peäl vien, om mostu kezäl pöpökkästy~
~vidin ku panoo hangem peäl keveäl, sit se roih ozruvuozi~ (vai marja)
~sinne muzikan panov laen peäl~ (vrt. haltijan kuvan)
~olin kalmoil vellem peäl~
~häi muamah piäl itkemäh menöy~
~izän da emäm peäl kävväh kalmaizil~
~kalmoile kävyim omiem piäle~
~mie kun kontien nossan~ (taioin nostetut kontiot)
~älä tule minum peäl, ole tajemba minuz~ (vrt. vieraita lääppivät ja nuoleskelevat valkonaamat, eurooppalaiset=joka ainoassa asiassa suomalaisten vastakohtia)
~yhtele siä ku vazazele hyppiäu piäle hukku, myä davai siä itkuu da iändämäh iändämäh~
~lebiäy ruavom piäle~
~päiväm peäl syvväh lähtiez~ (ennen matkaa syöminen)
~vie korgiem peäl on korgei se mägi~ (vrt. keinotekoiset "sijamuodot", koko "kirjankieli" keinotekoista ja suomalaiseen suuhun sopimatonta, ruotsinvallan ajalta peräisin olevaa samanlaisuuteen pakottamista jonka säälittävänä jatkajana toimii "suomen" valtio)
~ta niitä rupimiehie oikein hyvim piettih eikä soatu niijem peällä seäntyö~ (vrt. rupisammakkoja)
~pahoa mium peäl aihostelieteh~ (toivoo)
~tuulem peäl ethäi midä voi~
~sid neidized itkietäh virzi andilaham peäl~ (häissä)
~midä häi toizem piäle pagizou~ (päälle puhumisesta)
~seändyi hänen peäle~ (sydäntyi)
~kävyi viinam peäl linnah~ (ennen nykyisiä rahalahjuksia suomalaisia houkuteltiin kaupunkeihin viinalla ja tupakalla, "kaupungistumisen" alkuperästä)
~susiedan ker hoppuvuttih ajjoiteksem peäl~ (aitojen vieraasta alkuperästä)
~ollah juoksum peällä kun kärpikoirat~
~päiv on laskum peäl~
~syö teäl, elä lähe kyläh~ (kylien pelkäämisestä, täynnä pakottamiseen ja hyväksikäyttöön erikoistuneita valkonaamoja)
~itse oli izändy roavoz~ (harvinaista, valkonaamojen tavasta teettää työnsä toisilla, tänä päivänä maaorjat=traktoreita="kehitystä", orjat eivät sentään tuhonneet ilmakehää)
~jiäy luupalad da piälohisko~ (pääkallo)
~peäluudu vaste kollai~
~peäluuda lujendoa, ei mäne vie miehel~ (odottaa luonteen tasoittumista, viisastumista)
~vanhate rubiou peäluu häpistymäh~
~naizekkahil muzikoil oli nene ruppisellät turkit, piälyksekkähät turkit~
~täh turkizeh pidäs panna uuzi piälys~
~tuaz oddualaz on alus parembi piälysty~ (peitteessä)
~oddoalam piälyz~ (peitteen päällinen)
~muudamat tuohethan on ihan ruzapat, ei ole sidä valgieda piällystä~ (rusappa, vrt. rusakko)
~suksem piälys~ (päällyste)
~sienem peälyz om mustu, alatsi on valgei~
~naizil oldih ribujupkat da piälyshiemuat~ (työvaatteina)
~laidgo piälyzjupkan vai aluzjupkan~ (hameen)
~suss on vällyselgy vuattahiine piälyskouftu~
~peälyzmekko on voatakaz, läs polvie, ykspalaine selgy, peälysty mustu~
~peälyspindzakko on voatan ker, polvessah~ (puseroiden ja takkien nimiä)
~peälyspuu~ (ansan päälipuu)
~piälyzriebuloi hurstiziz laid da emustoiz omis~ (lapsen kapaloiksi)
~ezmäi harjatah peälyzruohtin, sit syväinruohtin, sit paltsoz, sid jeäy puhtas pelvaz~
~palav vai halguo da i peälyzräkki roih pättsih, muiten roih vienod leiväd~
~pätsiz om piälyzräkkie äjjy, leiväd räkittäy hyvin~ (räkittää, paistaa päältä)
~peällyssoma~ (päällysvaate, vrt. sopa)
~piälyssovat kastuttih, vihmui~
~peälystetäh aidu, sid vittsavuz jälgimäi~ (laitetaan aidan päällimäiset puut)
~kaski pohjatah, sit peälystetäh, sid on ajettu kaski~ (päällystetään=kaadetaan suuret puut, kaskiviljelyn vieraasta alkuperästä)
~peälysruohtimet peälystetäh, sit syväindetäs syväinruohtimed~ (pellavista)
~tsuikam peälysty~ (turkin)
~vahvo on ruskie piälystä sieni~ (punaiset vahverot)
~aitam piälystä~ (ullakko)
~ei ole piällysäkietä kiukoassa, rehennyksellä panemma pärettä, siitä isköy peältä kalitat~
~piälait on käzipaikkah kirjua luadiessa~ (kirjailujen ompelemiseen käytetty kehys, luha)
~pialoiss ommellah käziripakkaloih kirjoi~
~peämallat olih mullalla kessessä~ (kalmistossa maljat eli kallot)
~piämalluskan kivistäy~
~netsem panem piämustole, ei pie kirjuttoa~ (asiat pannaan päähän, muistiin kirjoittaminen=pään käytön välttelemistä, vrt. valkonaamojen "dementia")
~hänel om peämuisto hyvä~
~piänahka kubizoo~
~moized on tsirennät päiväpaissod, peänahka katkieloo~ (iho kesii)
~sil miehel on hajuu piänahkaz~ (ymmärrystä)
~nygöi jo lujendui piänahku, ennen oli töyhäkkö mieli~ (häilyvä)
~peänhalgoaju seä~ (kova myrsky)
~peänidimet~ (aivot)
~peänidimih koskeh, moin om pakkaine~
~peänkivuz on~
~jogo heitti peänkivissyksen~
~jallad vai kylmäy da i piänkivistys puuttuu~
~hot peänleikkoai ruottsi tulgah, ei kuulu ni midä~ (pelätyt väkivaltaa ihailevat ruotsit eli suomea puhuvat ruotsalaiset, koko suomi täynnä näitä siniristilippua heiluttavia "peräkammarin poikia")
~peälennos kävelöö~ (ihastuneena)
~piäloukon ymbäristö piärmittih~ (kaula-aukon)
~peänäh vaihoimmo~ (vrt. päikseen)
~kyllä sillä om piämpasi kuin ruohtiu männä näin tuulella~ (pasi=rohkeus)
~peäntappajat Siberih työttih ennen~ (murhamiehet siperiaan, vrt. takaisin kadulle 5 vuoden jälkeen,
"suomalainen" oikeuslaitos suojelee rikollisia tahallaan, ehkä koska "tuomarit" ovat "samma folk"
kuin "juomaritkin")
~mi ollou netse piätaudi, äjjil piälöi kivistäy~
~omie peänteitäs kävele~ (sanotaan karhulle, pesäpolkujasi)
~päendäh niskoi toin, ga en tiijä, pädöö va ei~ (niskoi=takia, vuoksi)
~ennem piettih peänuoraizii otsal da kasan tyvez neidized~
~nahkam piäpala~
~miul on hyvä peäpassi~ (muisti, vrt. pasi)
~se luadi venehtä omassah piäpassis~
~poltelijaized ned om vaste~ (nokkoset vastustavat, polttavat)
~jos om peäpuolessa siinä maksassa ihan silietä jottei mustoa viivoa ole ollenkana niin se on keveästä pouta~ (hauen maksasta ennustamista)
~tukad lähtiett om piäpyöröiz~ (hiuspyöriäisestä)
~peäpyöröih sai aiga kollun~ (pääkalloon)
(lähe: karjalan kielen sanakirja osa 4)
