~gu pääraivoh viän, ga sih kikkuat~ (vrt. takaraivoon)
~vanhah aikah pijettih peärihmoa, vain ei meän kylissä pijetty~ (omat ja vieraat "muodit", omat=perhe ja sukukohtaisia)
~peärme riittsavui, pideä uuvessah ommella~ (päärme, palte)
~paijass om piärme~
~ruanu ku ei silieks parane, piärmien andau~ (tarkoittaa myös arpea)
~roanu peärmevyi~ (haava)
~peärmie pidäy stobi ei riebeydyis~ (kangas riepuuntuisi vai repeytyisi)
~mie paijan helmam piärmiin~
~peäsanan sanoi, kai suun salbai~ (sanoi pahasti)
~peäsanan sanoid, ei soa ni midä vastata, sanozin livvustajen~ (pahasti sanomisen vieraudesta)
~puraz vedeh napsahtih~
~peäsija paidah on leikattu~
~peäskinhattu~ (kissankello)
~piäskune luadi pezua~
~päiväl lenti peäskylintu härän sarviev välijä~ (vrt. taivaallisen hirven sarvien väliä)
~peäskynhattu~ (keltakukkainen kasvi)
~nygöi terväh piäsköit tullah täl mual~
~piäsköim pezä~
~do tuldih peäsköit lämmäs moas~
~peäsköit selgäh ruvetah niil suuril linduloil meres poikki mennez~
~piäsköi kudaman taloin räystähäh peziä luadiu, ga se taloi vie eläy~
~piäsköid alahatsi lennetäh, vihmu roih~
~pääsköine laadi räystähän alle pezän~
~piäsköimperehel eletäh~ (sopuisasti kuin pääskyt)
~kalap peässeltih vakkahas~ (verkosta vakkaan)
~muuven puuttuu, muuvem peäsöy~ (saaliista kysyttäessä)
~kangahalla kudamane on koivu, siidä peäzöy sygyzellä~ (tuohi)
~mi luudu piäzöy, ne keriä valgieh riebuh da pane tiähtel~ (jos tähti=tiamga=toteemin merkki, tähteet=toteemieläimille jätettyjä luita ja nahkoja)
~kazinkuldu tsilketteä, listikkölöil peäzöö~ (kissankulta irtoaa levyinä)
~syötih juotih ta siitä kisattih~
~syksypedrasta peäzöy viizi puudoa lihoa~
~niistä peäzi teräkkähämbi villa~ (kaskihuuhdista isotähkäisempi)
~ylen valgieda valloida peäzöö~ (valkeita pannukakkuja)
~joko se läsijä rupieu piäsömäh~ (sairas paranemaan)
~peäsi heän voaram peällä~
~siitä hänellä jalka kipeyty jotta ei peässyn ni pirttihis~
~ei niillä peässyn suurta selköä~ (suilu-veneillä)
~kem peäsöv ensimäksi Ryönänsalmeh nin sen ov voitto~
~kenev venehestä rahvas ensimäksi moalla peäsöy~ (veneillä kisaamista)
~ravia on tuuli, ei saa peessä~ (joesta yli)
~peäzi valgamoh~
~lähtimmo regyöl tsuroamah~
~kiukoa om peässyn, se havutah ta ruvetah paistamah~ (päässyt, lämmennyt tarpeeksi)
~tuskin sem peällä peässyttä oli laulamah~
~a kun ei kertoa kukaha, se sillä vuuvella miehellä peäsöy~ (käki kukaha)
~pättsi peäzöö terväh lämmäh~
~kyly peäzi, mengeä työ~ (lämpisi)
~voattien kera keärie nin se ei peäsis niiv vanumah~ (pesty villakinnas)
~niijen kahen kannon peäh on loajittu lindulava~ (kantojen päihin laaditut aitat)
~lundu ku roih, piäzöy reil~
~saloh, loitos~ (vietiin lintuansat)
~yheksäm päiväm peästä kävimä kalmismoalla koatimassa~
~kuum peäs kodih tuloo~
~peäspiettävy pidäs uuzi soaha, tämä on nygöi ribuloil~ (päähineiden nimistä, useimmat lainaa, vrt. huput)
~peässättöä pitäy lasta tauvista~
~se vaippakankas siitä kun se peässettih kankahilta~
~niin kokonaisena se tuohi peässettih irti~
~tuohta peessettih~
~konza ketun peästimä, siih dätettih~ (otimme karhun taljan, jätimme lihat kaatopaikalle, karhusta polveutuvat eivät voi syödä karhun lihaa)
~pöässettih verkot vejestä~
~kuj minun tytärdy et päästänne minä pään poikki sinul leikkaan~ (karjalaisten tyttäriä "lunnasvaatimuksineen" kaapanneet valkonaamat, nykyään keinot eri mutta tytärten kohtalo usein sama, päätyvät mannejen "kartanoiden" eli "omakotitalojen" siivoojiksi ja pyykkäreiksi)
~piässetäh yön itettäjistä~ (lapsesta)
~olem minä päästänyh näidy voimattomii~ (parantanut)
~häi vähäzen tiedovoittsou da i peästeä~
~se minun kivistykset peästi~
~kynnek kul leikatah, ei pie lattiella peästeä~
~tuulen viimam peästi perttih~
~peästimmös zvierin kynziz, olin kuolendukuvil jo~ (kuolemaa ennen nähdyt kuvat)
~peäsuga~
~älä sinä peättele mejjän dieloloi, itse i tiddämmö~ (puutu meidän asioihin)
~peätsakka on itses, pahembi tseäreä, läylen, peädä kivisteä~ (nuhakuume, "influenssa")
~puaksuh ku hirnuttau, sid on piätsakko~
~kylmin, päätsäkkö rodih~
~piätsakois kylyh kävväh kylbietäh~
~peätskyt tullah kuikan siiven alla~ (uskomus)
~peätsky ta kuikka tullah yhtaikoa~
~kuu kiurusta kesäh, peätskystä ei ni päiveä~
~peätskyzenheinä~ (keto-orvokki tai kello)
~peätsköi ku pezeä loadis, siid se taloi eläis~
~kägi tuobi toven kezän, piätsköi päivän lämbimän~
~peätsköit keväjel tullah, sygyzyl eär lähtietäh~
~puhtahad linnud om peätsköi da joutsen, pilloa ni kel ei laita~
~inehmizen roduu om peätsköi da joutsen~ (toteemieläimiä)
~peätsköid liivastellahez vihmoa vaste~
~piätsköihyöd madalal lennetäh, emämpäivy lähenöy, iär ruvetah lähtemäh~
~lendelöö naukahteleh peätsköilinduine, tsomendeleh~
~ei olluh ni kuna peän tuon vastah peätsköistä~ (näin paljon pääskysiä)
~piätsköinkukka~ (orvokki)
~muruizie vijjäh erähät piätsköimpezäizih, koz ugodih emä kuolemah~ (syöttävät poikasia joiden emo ei palaa pesälle)
~peätsköimpoijad lähtiettih lendoh~
~peätsközehheinä~ (kello)
~do paivulois on bäädzöidy~ (pajuissa peätsöjä eli pajunkissoja)
~pajjuh biädzöid avavuttih~
~beädzöi~ (pieni lammas, ts. pajunlampaita, myöhäisiä sanoja)
~pajju biädzövyi~
~kindahat peätin selgäimih, lain uuvet kämmenet~ (ompelin uuden kämmenpuolen, kuluvat nopeammin)
~yöt yöttäy, päivät piättäy~ (vieras joka viipyy liian pitkään)
~siitä se heäpäivä peätettih jotta konsa heät tulou~
~tuomari peätti min vastah miul sakkuo tuli~ (valkonaamojen "oikeus"=rahan keräämistä, "eivät mannet muusta ymmärrä")
~meidy piätettih dorogoa kohendamah~ (määrättiin teitä kunnostamaan, "tieverkoston" sairaasta alkuperästä, valkonaamojen "kehitys"=elämänvastaista toimintaa johon pitää pakottaa ja lahjoa valtavat määrät orjia, kutsutaan nykyään "työelämäksi")
~kerähmö peätyi, eäre levittih~ (kokous)
~piättämizeh luau suabroa, kajjendau~
~hänem peättämizii en huoli, kunne katson, sinne menen~
~emmä rupie honkoa leikkoamah, loajimme peätulen~ (elävien puiden pyhyydestä)
~ei soa jalloilleh tanderes pyzyö, peätuuli on~ (kova tuuli)
~täm om piätuuli, nengomoa tuuldu harvah on~
~piätysti muatah~ (päät vastakkain)
~kolme part otetah pitkäs puuz~ (partta eli hirttä)
~eräz i peädyvyy kuha ongiloih~
~käytih metsästä leppäni lastu, väki levie, aivav vessettih peätäkauten~ (varta vasten, taikaan)
~peädäkauti lähin teidä tiijustamah~
~ladvutsuroa muah päi ei pie pysteä, reähk on~ (hmm)
~peävittsa~ (ansan kannattajavitsa)
~peävyndäh näh älä elä, pidäy toizeh aigah jätteä~ (sattuman varassa, vrt. päivä)
~on kaikkii peävyndyksii eläjez~ (sattumia)
~nyt s om piävyndähini~ (asia päätetty)
~mis pedru piehtaroittsoo, sih karvu katkieu~
~löi kapiella monta kertoa ittsieh jotta lumikinoksessa piehtaroittsi~ (poro piehtaroidessaan)
~koiru piehtaroittsoo talvel tuuttsoa vaste, kezäl vihmoa vaste~
(lähe: karjalan kielen sanakirja osa 4)
