~biägisäl ajetah Piiteriz, juoksijoil hebozil kisatah~ (biägisäl=kilparadalla, valkonaamat kammottavine "hevoskisoineen" eli "raveineen", "suomen" valtiossa mannejen älyttömyydet ja rikollisuudenhaarat (ray=uhkapelit, pankit=koronkiskonta, alko=viinankeitto) on paitsi laillistettu niitä tuetaan pakkoveroilla (laillistetun rikollisuuden muoto sekin) kerätyillä varoilla, hävettää elää tässä maassa)
~pieksejih pandih nahku~
~voi om piekseiz, jo on kurkoihuizil~
~härkimel pieksellä pidäy~
~pieksäkköä käsienä~ (kylmällä ilmalla)
~elä sie kehtua lapsia pieksyä~ (lasten lyömisestä)
~briha tyttyö pieksäu~ (naisten lyömisestä, eurooppalaista mannekulttuuria)
~ne oli oallot oikeim pitältä siitä, sitä venehtä pieksän siitä~
~tuulda piekseä konza kunne päi, ei tuul yhteläzesti~
~voi on katskera, kuore ollum pieksämättä~
~härkkimellä pieksetäh huttuo~
~pideli kannatekset pieksiä, eiga rikoh~ (rikoh=pilaannu)
~taiginoa pieksäy sotkoo~
~kiisselii pieksäy~
~lomuzakse pieksi tuuli vien~
~tuuli viem pieksi savizekse~
~nahkoa pieksetäh~
~pieksos ollah nahkad~
~nahk om pieksoz, anna nahku peäzöö, sid roih kengeä~
~mitäpä jalassa - ka pieksuja~ (pieksut=piestyistä nahkoista ommellut kengät)
~koiru lattial pieksäittseh~ (vrt. piehtaroi)
~pieksäjästauviz on~ (kaatumatauti)
~nahkam pieksändy loppih~ (kaikki nahat parkittu, aika pitää loppiaiset)
~leugapieli~
~pyhki nene suupielet~
~suupieled ollah kibiet~
~tulipielez lämbeilöö akku~
~ikkunan pieles kezreän~ (valo)
~pälvem pieles keräim marjoa~
~nellä pielikeskii yhessä hoassassa~ (haasian eli heinien kuivaamiseen käytetyn telineen puuväli, vrt. puukeski, soapra)
~sid rubiemmo azumah uksii, sid panemmo pielized~ (rakentamaan ovia)
~uksempieliine~ (ovenkarmi)
~ikkumpieliine~
~kainaloz veim pieliskön heineä~ (pieliskö=kainalollinen)
~beloi griba~ (vaalea tatti)
~mikse bieloloi sluuzbah mendih~ (tekemään töitä valkoisille eli porvareille, toisille työtä tekeminen=lusimista, vrt. "asepalveluksen" eli puolestaan tappamaan pakottamisen kutsuminen samalla sanalla, "thank you for your service")
~pane lapsella pielus piän alla~ (tyyny)
~pieluksed lykittih hangelle da perrettih kepillä~ (perattiin eli hakattiin raikkaiksi)
~moate ku rubied, pane dabakkukkaro pieluksih, sit hyveä und ozuttau~ (toisaalla sukka, mikä tahansa taikakalu)
~pielushalgo, poikki pätsiz muijen oal peräspäi~ (poikittain laitettu halko)
~pielushallod, yks perätsuraz, toine suutsuraz~
~pielushallod om poikkizim, tereämbi pättsi viriöy~
~pieluspiälizet pidäz ommella~ (tyynynpäälliset)
~pielusta, kaikennävöistä voatetta peän alla~ (tyynyjen edeltäjistä)
~pienal oli marjua~ (mättäällä, vrt. pientare)
~piena~ (kuohu, vaahto)
~pienembäkkäli ole, älä ylbieks littsavu~ (ylpistelyn vieraudesta)
~lauloim minä lapsembaite, pieksin kieldy pienembäite~
~katsottih, suureks suureni, ga tuldih joukolleh pienendämäh~ (käymään synnytystä lähestyvän luona)
~väll on tua sinul mekko, pienendiä pidäy~
~sanottih jotta siitä pienenöy, kun ol leipäki pienennyn niim pienekse~ (viimeisestä viipaleesta)
~suuri pilvi nouzetteli, ga pieneni, pieneni da sih kadoi~
~ploattu pieneni, tyttö kazvoi, peäl ei synny~
~tämä on nähnym pienenä niitä moanhalteita~
~myö olima pienenä tyttönä kun se vielä käveli, semmoisina tietäjinä~ (kävelevät tietäjät, vrt. ilmakehää tuhoavilla "automobiileilla" kaahaavat "rahapapit")
~on siinä semmosie pienie kaloja~ (lammessa)
~mie muissan kun toaton kera pienestä soate kävelin sielä saloloissa~
~mettsokanad om piened da valgied~ (riekon talviasu)
~pieni on kui moakando~
~minä piänenny tyttözenny, nu kaksitostu vuottu liännöu ollud mettsypertil oliin siä~
~se piti vetöä toiseh järveh, pieni kannas semmoni oli~ (vene)
~semmoni pieni järvihän oli vain~ (pieni=oma)
~niitä pajuja ta pieniä näreitä hauvottih~ (vitsoiksi)
~olipa se tyttö tahi poika ni se semmoini pieni paita loajittih sillä lapsella~
~ta siin on siinä soaressa semmoini pieni lampi kesellä~
~pieni pala kylläzenä pidäu~
~ka meän kylässä ni ket ei ollun, kun oli pieni kylä~ (muutaman talon muodostamat sukukylät, käytännössä haja-asutusta)
~pieneksi oj jeäty kalansoalehet~
~Piuvvuaran kylä, hiän oli pieni kylä~
~vaikk oli kuim pieni asie ni heän siitä laulut loati~ (laulajaksi syntynyt)
~siinä kyll om pieni vallassus, kum pissällit sen kapulan ta i mene~ (porojen valjastamisesta)
~parembi se om pieni ihassus kuin suuri pahamieli~
~aino kuuluu pieni kibu sielä ryndähässä~
~tsirkkune tsiytsettäy pienell eänellä~ (sirkkunen eli varpunen)
~pienkieli~ (kitalaen kieli)
~pienikirjaized ned om paidumuad~
~pienikkäni om pienembi kui pienehkö~ (nen-sanan alkuperästä)
~ei suurikkani, pienikkäni on~
~talvel pietäh deän ual pieniimerezilöi madehel~
~pienimerezi pietäh yhteh palah kuvun aigu, sid nostetah, kuivatah da enne vedeh panendoa savustetah~
~Latvajärven kylästä, Perttusista pienimpäini~ (Perttu sukunimenä, Perttunen)
~hyö mendih pienelnuotal~ (pieni kesänuotta)
~pieniperäni om mettsä~ (kooltaan pieni, vähän periä)
~pienitsuppu~ (perätsuppu)
~pieniturkki om puoleh reides sah~
~pienenvarbahan kiveh kosketin~
~pienivigli~ (rantasipi)
~no siit oli toas rauvanheinä, pientarissa~
~kazvetah piendarih suolaheinät~
~lövvettih mehiläzem pezä piendares~
~kerätäh pienarheinii, veitäh~
~pienarhein om parembi, vägevembi niittuheineä~ (kasvupaikan mukaan nimeäminen)
~panemmo solovoilinduized stoikkaiziem piäs soittamah~ (satakielet viikatteiden päähän, vrt. venäläiseltä kuulostava sukunimi Toikka)
~pienoine, moaman hienoine tuloo sie~
~pestih ta suolattih, asteih pantih, ta siitä semmoni tuohesta loajittih peällä ta pienosie kivie~ (sienien säilömistä)
~miepä tuutin lapsuttani, tuuvittelen pienuttani~
~nagrehizie kartohkoi vai syöned ga siit pieretteä~ (vieraat etelän mailta varastetut "vihannekset" aiheuttavat ilmavaivoja)
~hernehen syödyy pierettäy~ (vrt. valkonaamojen omituinen "hernerokka")
~syvväh lomustitah da pierduu möngytetäh~ (sisällä piereskelystä)
~piettiellä om paljahat sarvet~ (porolla)
~se oli niin tietäjä jotta se toi sen kontien siih pihalla~ (eläinten suosiosta kilpailevat tietäjät, tietäjä Joutavaisen pyhimpiin hetkiin kuuluu ensimmäinen pään päälle kiivennyt orava)
~pihalla kum piemmä muutomem päivän, siitä panemma kiukoah vielä vähäkse aikoa~ (kalojen kuivaamista)
~pihaheineä om monda loaduo~
~kimalehet pihahtettihez, ga löyttih pezä~ (pihisevät)
~sobii päivittäy, ajjal panoo kuivah, sid ilmu päivittäy da puhuu~
~laske piha ilmoa pertih~
~piha ilm on vessel kezäizel aigoa~ (vesselä, vrt. ruotsien mukava, mysig?)
~suuret koirad ne om pihakoirat~
~pihamoaz ollah roadiez, ei olla loitton~
~pihamoaloil ollah niitud, korvankuulujal kohtal~
~pihapeätsköi~ (räystäspääsky)
~pihapuud lihavemmad on mettsäpuuloi~ (saavat kasvaa harvemmassa)
~vezi pihajoa, kiehuu~
~yhemmoized om pihatsirkkuzien ker karval mettsätsirkkuzet~ (piha ja metsävarpuset)
~laske pihaviimu perttih, anna pertti viimad vedäy~
~pihizöö jo, ota pois, kiehastuo~
~nenä pihizöö tseäräs, nenän ummoitti~
~kimalehem pezä niitul pihizöö~
~kum paise tahikka ajotus tuli nin kuusem pihkoa pantih~
~hyvä petäjä kun oli, sem pihkan kera kuivattu, ni sehän anto siitä niin hyväm mavuj jotta~ (petäjälevyillä paistettuun kalaan)
~do on miula keät pihkassa~
~pedäjäm pihka leikkavukseh pädöö~ (haavaan)
~keviällä lähtöö puusta pihkua~
~käid meni pihkah~
~pihku tsiriöv pedeäz~ (tihkuu)
~nilalla kun otetah nin se neät hänestä pois kuivau se mehu, puhas tulou~
~kesällä kun koivul lehen urpa avautu, siinä kun sitä pihkoa on, siitä loajittih syyhyv voijetta~
~pihkuheiny, kazvamah ku rubieu uudehes keveäl heiny~
~pihkahine puu on keveäl, pihku tsiriöy nouzoo pindah~
~pihkakoivu~ (hieskoivu)
~pihkalehti leikkavukseh pädöö~ (vasta puhjennut pihkainen koivunlehti)
~pihkulehtie riivotah, da sid vatsankivistykseh juvvah~
(lähe: karjalan kielen sanakirja osa 4)
