~laskuja~

~pihkulehtie riivotah, da sid vatsankivistykseh juvvah~ (koivun nuoria pihkalehtiä)
~pihkulehtes laittih korvuvojjettu~
~koivus pihkulehtie riivitäh metsäs, kylys pestes päivites kai lähtöö~
~pihkulehted on vie koivuz, ei sua vie vastoa ottoa~
~pihkalehti~ (hieskoivun lehti)
~vattsuvaivu lähti pihkulehtiviinal~
~pihkamaido annetah vazalla i itselläh lehmällä~
~konza lehmä kandau, silloin lypsäu pihkamaiduo~
~ennen ei syödy pihkumaiduo~
~pihkupedähäizen leikatez virratah tsura toine, sid vedeh pystetäh ladvoim mudah, bokkii hivotah havuh kudukalad~ (nuorista petäjistä laaditut kalojen houkuttimet, turot)
~pihkasarvi~ (nahaton poronsarvi)
~katso, miula keät pihkauvuttih~
~puu om pihkaudunnu~
~välttää nältäks, pihkauduu dai pien, rugauduu dai ruottsi ei syö~ (sanonta)
~puu on pihkavunnu~ (puu=petäjän vanhempi kantauralilainen nimi)
~pihkavui käet~
~välttäy kezäl nältteä, pihkavunnoo, ga ni pie ei~ (pettu menettelee, pihkainen ei, -kö)
~älä istoi parzil, pihkavuu sovat~ (vrt. Isto)
~pihkavuksiz on käet~
~pihkavutin sovat~
~lähemmo kalah pihkun tyveh~ (pihku=havuista laadittu houkutin)
~pihkukset painoimmo pohjah luvvon randah, kalaruhkan laimmo, nygöi pidäy pyvvyksed vijjä~ (ruhkan, vrt. ruuhka)
~pihkupedähäized, kuuzahaized, kadoad~ (houkuttimina käytettyjä havupuita)
~pihkukset pakutetah keveäl, pannah astieh~ (kerätään pihkaa astioihin)
~nagroa pihkuttoa ylen tsomazesti~
~pihkuvez on kalaruhkan loadihuu, sit kalat sidä noutah~ (pihkainen vesi)
~sovad russottoa pihlajan tuhka~ (värjää punertaviksi)
~ei panna pihlajan tuhkoa poroksi~ (poroksi eli tuhkavedeksi eli pesuvedeksi)
~piit pihlajasta tehtih~ (haravan ja pirran piikit)
~ka mie pihlajua vuolem piiks~
~erähis kohtis on ylen äjjy pihlajoa~
~pihlaz lähtöö ägie tuldu~ (kuuma tuli)
~pihlaine puu on luja~
~pihlaine vastan virzaimikse pädöö, kuni on nuorennu, järiembi ku on, ga hallokse leikatah~
~siitä oli puuj juuri jeänyn koholla, ni siellä sitä juuresta läpi sillä pihlajakepillä huuvettih~ (metsänpeitosta päästettäessä)
~ennen niittie pihlankäznäh hierottih, sid niitti ruskoni~ (värjättiin pihlajankäävällä lankaa punaiseksi)
~röttsäsä syys tuli kuv vaim pihlajammarjoa ollou puissa hyvin~ (sateinen syksy)
~karkeita ollah, sanou repo kun kattsou pihlajammarjoja~
~juovuhuo korvih pannah pihlajammarjoa, i kylmälleh syyvä on hyvä~
~hallu ku panou pihlajammarjat, sid on ylem magiet~
~pihlammarju peänkivistykseh pädöö~
~pihlajammarjoa syöd, sit kivistyz ujjiu~ (menee ohi)
~koivuzeh vittsah kerätäh pihlajammarjoi, ripsulleh katkatah, riputetah sygyzel ikkunam peäl~ (se on "pihlajanreboi")
~pihlanreboi kylmähyy syvväh~ (jäisenä)
~erähis kohtiz on ylen äjjy pihlajoa, sit sanotah pihlajikko~
~pihlajikko moa~
~pihlejikkö moa~
~pihlajini puu se ruskien tuhkan laskoo poroksi~
~pihlajizet piid ollah lujat~
~pihoveh~ (kahden tai useamman talon muodostama ryhmä)
~piheilä kivie laskietah puizeh~ (puiseen astiaan)
~ennen ku kivil hiilutettih luahkannoi, sid oli arsinam piduhuot piihtet~
~vesasta otettih semmoista puukapuloa, se täh särettih vaim pihti~ (vesoista pihti lippiä varten)
~elkiä jättiät pihteh sokieta pärettä~ (päreiden pihdit)
~lapset pihestä kivie lykitäh~ (pihistä eli slingosta)
~noim pannah kaksi semmoista puuta, pihtie loajitah~ (ansan pielipuuksi, korvakoksi)
~anzam pihet~
~pihtemillä ka kivie laskietah meilä suurilla, pienillä nahkua vejetäh suappoi ommellessa~
~siidä kokat keännetäh, pannah pihet, puusta loajitah pihtozet~ (tuohikonttia tehtäessä)
~lendozeh kiini pannah pihtozet, pihtozih pannah marjan varvat~ (pihtone=pistone=ansan pielipuu)
~haravass ollah piit i piirass om piit~ (pirrassa)
~missä piit pizytäh, se on selgu~
~yks pii pirras, kaks langua kangahas~
~suvas piin katkain~ (kammasta piikin)
~astavas piit katkettih~
~piid iskietäh verk ardoh, tsurakämmen välii~ (puiset piikit artoon eli verkkojenkuivaustelineeseen, kämmenen välein, vrt. Arto)
~tulda ku saatih, piillä lyötih, taglah sih sytty~ (piikivi=tuontitavaraa, tulikivi=katinkulta)
~piiz lähtöö tulikyven, ku iskimel isset~
~iskoimel piih iskehyy tulikyvem pakkuu taglah~
~pienet piihyöd on suvaz~
~käsköä piijoillah lämmitteä kylyn~ (toisilla työnsä teettävät valkonaamat)
~ei ze i tuo piiga ni konza ole nähnyt hyvyä päivyä~ (hyvää päivää näkemättömät piiat, orjatyöstä johtuva henkinen pahoinvointi jota kutsutaan tänä päivänä "työelämäksi")
~emä lasta lallittaa~
~piigalnittsa heinämualla kotskazilla eläu~ (hyyppä / kurmitsa mätäsmailla)
~sielähän se on se emintimän käsivarsi, ta se om piikikäs, terävie piikkijä kun nieklan nenäsie,
ta niitä on kaksi hauvim peässä~ (hauen pääluita)
~piikivi on silie~
~sem muissav vielä kun ensimäini rauta astuva loajittih meilä~ (raudan valmistuksen myöhäisestä alkuperästä, karjalan sydänmailla 200 vuotta vanhaa (laina)perinnettä)
~kun heitti sukset, pistyh nosti ta piikkih seineä vassen~
~kukoimpiidzoim piikit tsökkie~ (metsäruusun piikit)
~piikoi on huogehembi, harvembi kui kostoi~ (karkeasta hamppu tai pellavakankaasta ommeltu vaate)
~nämm on piikoi, karjaz langas kuvottu, aivin valgoamatoi ei silei~
~piikoi emust on rättsinäs, palttinahizet hiemuat, ribujupku piäl~
~piikoijupk on junoikaz, pietäh metsäz~ (kaskella, työvaate)
~meil jäi piikoikangas kangahil, vie loppiettava~ (vrt. loppiainen)
~annetah ned ruohtimet piikoiloimeks akoil kezrätä~
~piiksi~ (linnun rintalasta tai sen harja)
~piiksoliha~ (linnun rintaliha)
~piiksiluu~ (linnun rintaluu)
~tuli pikkusen piikuu tuolta metsän takua~ (pilkottaa)
~päiv ei piilahtamah piäze~
~paha on salata neito, hivus pitkä piiletellä~
~gostien tulduu lapset piiletellähez~ (vieraan)
~piil om puikko, teräv yhtez agjaz, toizez ogalaine~ (nuolen nimiä, vrt. pii, piikki)
~lai piili da työnä yläh~
~vod milleh piili lendää, ni näy ei, korkial meni~
~piilel ambui~
~piiliz on nuorani da pihlajaroagani~ (jousessa pihlajainen kaari)
~ylen on piilijät tänä sygyzyn~ (oravat)
~katso ku piiloruzua laitah~ (jousipyssyä, "piiloruzaine")
~päivy vaste tsiritti, nygöi jo piiloh naukahtih~
~piiloil ollah~
~piilozil ollah~
~piiloisih kizatah, yks silmät peittäy, toizet piiloh~
~piilokalam pyytöh pitää lähtii~ (syksyisin rantaruohoista pyydetty kala)
~piilokkali andoi, ei muil ozuttanuh~ (salaa)
~sykysyllä toas, piilonuottoa vetimä, piilokaloa~
~ennein niillä oli sielä ne piilopertit~ (asevelvollisuutta paenneilla miehillä, aseista kieltäytyjät=oikean itsenäisyyden edustajia, pakkoarmeijan käyneet=heikkomielisiä myötäilijöitä ja orjia, valitettavasti "suomen valtio" rankaisee oikean itsenäisyyden edustajia ja ylistää ja palkitsee orjia)
~piiloksen lövvin~ (kätkön)
~piilokseh panin~ (omat kätköt)
~niim piilottsi jotta ei ni ken tietäis jotta lapsen soantah mänöy~
~piilottsi pidi lähtie~ (metsästämään aamuyöllä)
~piilovui dielo, jeävi ni ken ei~ (dielo eli asia)
~piilun on seinäs, tuuloo, typpie pideä~ (tilkitä rako)
~piiluine pikkaraine nillatah ukseh, anna viimad vajehtuu~
~ropehissa maito hapatettih ta piimitettih~
~tauti piinoau~
~unda emmo piinannuh, unem magaimmo peäs sai~ (makaamme unen päähän saakka, vrt. kesken unta orjatöihin heräävät avopotilaat)
~piinavui ylen äjäl, kai laihtui~
~piipettäv astuu neidine hyväh loaduh tsomazesti~
~suokuutskoi piipettäy suol~
~piipetti piipetteä~
~piipetti, pitkänenä, pitkäsorkka, lauloa pii, pii, pii, harmoa, sorkad valgiet, sokkapieliz on valgiet heyhtenet~ (joku kesälintu, charadrius)
~piippu itse laitah, koivuz dernitäh tsuburku da kaivetah haudaine, tossa päi loukko varttu panna~ (koivun käävästä koverretut piiput)
~piippuu polttau~
~peipetän kätty, tämä ukko, tämä akku, tämä tyyrynlyyrykkäine, tämä piipumpoapukkaine, tämä peigoipetti~ (loru lapsen sormista)
~hambahankivus pane vai piipuntuhkoa~
~piirametson seämessä on linnulla kivikupu~ (metson kivipiira, vrt. piira, Piirainen)
~luajittih ylen äijä piiraita~
~piiroa laitah, ajellah, yhissetäh, paissetah, voijellah~
~miän kohilla paissettih raznoida piiruada, paksuo i hienuo~
~pyhänpiänä luajitah piiruada~
~oli piiruad luadinnuh dai kai hyvyöt azunnuh~
~piiroan kuori laitah rieskas tahtahaz, ajellah, yhtistetäh, näpitetäh~
~piiraadu pastetah~
~piiroan kuard ajellah, syväindy pannah kuorele, pastetah libo keitetäh, pastahuu vojjetah~
~piiruaheinä~ (kannusruoho, taskuruoho)
~piiroaheinä~ (virna)
~piiroani siijalla~ (mätipussi)
~piiraijauho siitatah hienombakse~
~piiruajuodu nenän edeh tuodih~ (piirasvati kylässä)
~piiraikarttu om pidulittsu, pyöryzy, hoavas keätty, pohju lastiez, ei korvoa ni pangoa, pietäh orrel libo pätsinkorval~ (haapainen piiras-astia)
~piiruakirjat~ (juova / viiva-kirjailu, vrt. piirtää)
~rugehista jauhuo mistä luajitah piiruakorkat~ (kuoret)
~piirailabjal piiroaloi pätsih pannah da otetah~
~yhistähyö kannellah piiroalauval da voijellah~ (valmiit piirakat laudalle)
~piirailavvale piiroad ojjendellah, konzu sydämet pannah~
~piirailukosku on hoabaine, keätty hoavanlavvas~ (piirasvakka)
~piiroampoalikalla ajellah kuoruskaisie~ (vrt. kaulin)
~piiroansyväin sevoitetah huondeksel, maguu pannah, pieksetäh, sitkendetäh, kuoreh pannah, siid äsk yhtistetäh~
~piiraiparzi k om matkaz, kirrutah, ei soa nostoa, ei soa nostoa~ (kurkihirttä, ennen kuin tuodaan piiraita, vieraat piiraat, vieraat hirret, vieraat tavat)
~piiraisuurim on hienombi kuassusuurimoa~
~piiraitahtaz on rugehizez jauhoz, siitatuz, ei hapatetuz~
~piiruavirsilöin ker juoksendellah~ (virsien eli korien)
~oksu kyndzäi metsäs kävellez, piire rodih rozah~ (piire eli naarmu poskeen)
~mie piiriin piiroksen~ (kaiversin puuhun viivan)
~ka veitsellä sie ku halkoap puuj juuresta, tuohen näin piirrällät~
~siipi taivasta sipasi, toini moata piirrätteli~
~piirrätest on nahkaz, veittsi on koskenuh~ (piirtää-sanan alkuperästä)
~no se yläheätä ympäri puusta veitsellä piirrettih ta siitä toas alempoa samalla keinoin ympäri piirrettih, kuim pitkä se lövy tahottih~ (tuohilevy)
~ordeh ogal pidäy piirdeä, gu gostu tämä tuli~ (oka eli lovi, harvinaisen vieraan merkiksi)
~piirtonokka~ (laukkiotsainen poro)
~siitä toatto loadi piirut, kuttsu veän kaiken~ (piirut eli pidot)
~peäsi päivölän pidoihi, häihe kuttsumattomihe, piiruihi sanattomihi~
~piiruo piemmö~
~piiruh kutsutah~ (kuolleen muistoksi pidettyihin pitoihin)
~sie pietäh piiruloi~
~syvväh da juvvas sulhaizinn ollez, piiruu vai pietäh~
~pitky piir on heil tämä tsuajun juondu~
~piiru on uksez, tulee tsakkoa~
~jätä uksi piirulleh~ (raolleen)
~katsoin heid uksem piiruzez~
~päiväine pastau piirungaz~ (pilven raosta)
~piirutteleh päivy pilvien keskez~
~illas puhetta piizuau~
~piizuau juomine, jo on kylläl~
~huomeneksella kun noussah, piisih pannah tuli~ (uunin kulmassa oleva avoliesi, piisi)
~meil ei ollun sielä miun tyttökoissa piisie~
~piiskahtoakseh ei pie lapsil, moate ku ruvetah~ (hiiskahtaa, tarkoittaako ruotsien hyssyttelemistä)
~puhud, puhud, tuhaitad, tuli piiskahtah roih~
~piiskahutti puhui tulen, valgei rodih perttih~
~tulem piiskahutti~
~meän eno kehtai leugoi piiskata~
~pyyn ambujes piiskata pidäy, sid lendäy pyy lähembi itsie~ (jäljitellä pyyn ääntä)
~mejän eno oli piiskaudunt metsäs~ (jäänyt suustaan kiinni, pyynkö kanssa)
~piiskehih kaikkih älä hyppeä~
~pyy piiskoa~ (viheltää, piiskuttaa)
~linduizet pihal piisketäh, nouzendaig on~
~tuli piiskav vai, pala ei~ (lepattaa hiljaa)
~piiskoi on tsoma, kellattavu sinittävien ker~ (vrt. piisku)
~piiskoil pinaitetah toko lapsed~ (pinaitetah=vihelletään, toko=aina, vrt. pinoiheinä)
~piiskoihein on liinankarvaine, toin on härkinheiny~ (härkinheiny=peltohatikka)
~piiskoikohtis kimalehed lennelläh~ (pillikkeitä kasvavassa kohdassa)
~piiskoinkukal pinaitetah, huulil pannah da näpil pietäh~ (vrt. lainasana viheltää=whistle)
~piiskottau tuli vähäizel tulehmoz~ (lepattaa hiljalleen)
~piiskottoa nägyy veneh tumanan kesses~ (pilkottaa)
~pyym piisku, metsoin kynäz laittu~ (pyypilli metson sulasta)
~pyym piisk on luuz laittu, linnunsorkaz~ ("kelgi luuz, kelgi paivuz")
~piiskujem pagizoo, veättäjen~ (puhuu vienosti, pyyn lailla)
~piiskuomizilleh pagizoo~
~pyy piiskuoo~ (ääntelee vienosti)
~pyy piiskuu~
~sagarvo piiskuoo, toista kuttsuo jogirannaz yölöil~ (saukko)
~pyyn loaduh piiskuoo, siit pyy lendeä sih~ (pyiden kutsujat)
~pyy piiskuttoa~
~tulda puhui piiskutti hiileh~
~tuldu piiskutim puhuin dai sain~
~pyyn ker ukko piiskui~ (puhua pyyn keralla)

(lähe: karjalan kielen sanakirja osa 4)