~zemtsugu läpettäy, a biisseli eihäi läpetä~ (simpukasta saatu helmi kiiltelee, lasihelmi ei)
~piissu, liigu syömine~ (herkkuruoka, vrt. piisaako)
~nin se oli aivan helmistä tä piissurista tehty, se oli kaunis häntä~ (sorokan häntä)
~piissureilla korissettu otsallini~ (lasihelmillä)
~piisutettih gostjad, syötettih, juotettih~
~lundu töherdäy~ (pyryttää sisään)
~kurren Doarju, kurrem Moarju, tule piizuu pienendämäh, karvusuudu kajjendamah, vähä vezi valumah, ollen rikku syndymäh~ ("nababoabo lugoo net sanad ezmäizes kylyz")
~olet ku piiterts, et malta ni midä~ (olet kuin pietarilainen, kaupunkilainen, et osaa mitään, koska teetät kaiken toisilla, valkonaamojen kammottava "palveluyhteiskunta")
~piidiehäne pistäu~ (pillike, ohdake tai orjanruusu)
~ta piitijäiset kasvo pellolla~
~piitieistä ta vesiheineä on lyyhtehet puolillah~
~piidiene, pistäjä heinä moine~
~piidiäine, se pistäi on heinä~
~piidiäzih kazvetah kukommardat~ (orjanruususta puhuttaessa)
~piidiesty pannah kätkyöm peäh yön itkettäjäizeh näh~
~piidiesty pidäs tuvva ryvitykseh, havvotah umbipäih~
~lapset piidiezemmarjaz laitah kagluniittii~ (marjoista kaulakoruja)
~littsavu netsih piidituhjoh, tartud~ (piidituhjoon eli ruusupensaaseen)
~kasken roattuu rannat piidivyy~ (kaskirannat kasvavat täyteen ruusupensaita)
~koskikaraine koskes kivil hyppiy da piitskaheleh~ (karan ääniä)
~ei niät puuttut tuli, ei ku piitskahti vain~ (pihahti vain)
~pyy piitskahtih~
~peiboi piitskav viluloi vaste~
~pyyt piitsketäh~
~pätsi piitskau, ei virie~
~piitsk oli sangies siibikynäs laittu~ (pyypilli leveästä siipisulasta)
~pyym piiskattau piitsku~ (pyypilli)
~vihmalindu piitskuu~ (kuovi)
~haukka piitskuu, tuulet tuuloo~
~minä pyydy piitskuon~ (jäljittelen pyyn ääntä)
~pyylöi piitskutah~
~peiboi piitskuttau~
~lapset soittozii piitskutetah~ (soittavat pilleillä, vai pillikkeillä)
~piidzoi~ (pillike)
~piitta~ (veneen tuhto)
~piitämä~ (lovi kirveen tai veitsen terässä)
~piivoa keitetäh erähiz taloloiz~ (piivon eli pilsnerin vieraasta alkuperästä, vrt. beer)
~piitämä~ (piiväli kankaassa)
~siitä soate olem peässäni pijellyn~ (häävirren sanoja, päässä pitäminen=omaa perinnettä, kirjoittaminen=vierasta)
~pidele hyvin veittsie, elä leikkavu~
~pojat ne jälgie pidelöö edembänä~ (karhunpojat seuraavat emä-karhua)
~hairahtuksem hyväm pidelin~ (hairahtua=kompastua)
~viego meri miehinny pidelöö, kaloa andeloo~
~pideli tulla ajjombah, nygöi om myöhättävy~
~pahois virroiz pidelieteh~ (käyttäytyi huonosti eli väärin, virta=tapa, vrt. Virta-nen, totemistisiin sukuihin liittyvää sanastoa)
~se keäm piettävä on rutska~ (airojen kädensija, airojen vieraasta alkuperästä, vrt. omat melat)
~piettävä kuluu, otettava onnahtau~
~pietteliete mius, siid ed yöksy~
~hengem pietteä tsukkelih männes~ (sukeltaessaan)
~verda piettiässä pidäu lugie~ (luvut verta tyrehdyttäessä)
~mie näinki sen, kun Nihvoni Ortto heposem pietti~ (nimiä)
~pietti mieldä se tyttö lujah~ (oli järkevä, pidättää mieltä)
~pietymmä vähäzeksi aigua da keitämmä tsuajuo~
~assun, assun, pietyn da katson~ (oma tapa liikkua, pysähdytään, katsotaan, jatketaan)
~veri pietty~ (tyrehtyi)
~verem piettäjä~
~toizem piettäjeä on äijä, ga itsem piettäjeä vähä~ (sanonta)
~piettämizeh ajau mäez, koavundan varoau~
~tuohen kylmi, ei enämbi pikaha lähtie~ (ei irtoa enää luistaen, tuohenoton lopetus)
~ota kullat kuppihis, hopiet pikarihis~ (pitäkää likaiset rahalahjuksenne ja poistukaa maasta kiitos, viesti "valtaapitäville")
~piki~ (poron rasva)
~juoksoo pikittäy lapsud~ (vrt.kipittää)
~laps om pikkane murune~ (hellimänimiä)
~a pyyllä on kaikkeih paras liha, hos om pikkaraisin~ (vrt. pyy-tää, voinut olla ainoa pyydetty metsälintu, hos pikkaraisin)
~muurahaini om pikkaraini elävä~
~pikkaraizie särgizie~
~Anni, viskua poiges miättsy~ (lapsille laaditut tuohipallot)
~pikkarazet tsiberözed marjat~
~marjad om pikkaraized vie, ei soa kerätä~
~hiäru oli pikkaraine, paha oli siä~ (vrt. höyry, häyry)
~pikkarazii konzu hypitelläh~ (lapsia)
~vidizen pani pikkarazen~ (vitilumen)
~pikkarazem mehyöm pani~ (sateen)
~mies ta naini ta pikkupoika~ (perheiden koosta)
~mie vai baipatan pikku Pekkua~ (tuuditan)
~jotta mie olin niim pikkuni jotta lattiella tuossa juoksin ta tsunassa vejeltih~ (lapsuusmuistot kuullaan vanhemmilta, vrt. omituiset tyhjäksi jättävät "valokuvat")
~siitä oli toas pikkuni matka jokie, siitä oli Venehlampi~
~hauvin kum puhkoat, peset, siitä ruotoat~
~siitä konsa tarvittih siitä pikkuni lonkattih niitä tuhkie~ (tulta, pöyhittiin)
~pikkuruzie griboi ilmal löydää~ (ilmal=paljon, vrt. äijä)
~pikoi lapsuod ollah pihal, suuremmad metsäs~ (omat leikkipaikat)
~vuota kodvaine, rubiemmo syömäh~
~suonii pilailoo Surmu, se kai lähendelöö lähemb ittsie~ (suonia kivistää, surma=kuoleman ilmentymiä)
~minun tuatan izä ei maltanuh pilata~ (ei osannut sahata, metallisten työkalujen myöhäisestä eli vieraasta alkuperästä)
~linnullihoa kuivatettih kiukoassa, nin se ei siitä pilautun~
~männystä hirtte loajitah, i tossuo pilitäh~ (tossua eli lautaa, vrt. Tossavainen)
~a päivä kun siitä pikkusem pilkahti nousomah, se mäni siihi koskeh~ (Vetehinen)
~päivy pilkahtih pilvilöin keskez~
~tiähti pilkahtih~
~tuli pilkahtih taloiz, jo nostih~ (tulen virittäminen=ensimmäinen työ)
~päiväm pilkahus~
~päiveä pilkahuteli~
~päiveä pilkahutti, da i pilvestiihez järilleh~
~tulem pilkahutti palamah~ (tulella ja päivällä yhteisiä teon-sanoja)
~tulem sai terväh~
~päiveä pilkkai kerran tänäpäi~
~händy nagrettih, pilkattih sille ristal rospinajjez~ (ristiinnaulittua jeesusta pilkattiin, koska hän kärsi vakavista mielenhäiriöistä, valitettavasti samainen "mielenvikaisten kultti" on suomen valtion taustalla olevien teeskentelijöiden "virallinen oppi")
~tulem pilkeh syystsurah rubiou nägymäh taloloiz~ (tulen aika)
~pilkehtä pannah tulehmol kattilan oal~ (pilkkeitä, pieniä puita)
~pilkkehil hiilostas keitettih~
~pilkeh, vestetty, pättsin virittähez~
~teähtet pilkelläh~
~tuli pilketteä vähäzel~
~vezi pilkettäy päivypastol~
~moni teähtie pilkettäy taivahal~
~tiähti pilkettäy~
~tuli pilkistäy~ (vilkkuu)
~päivä pilkisteä~
~pilkistäy hujjusteleh~ (lapsi kurkistaa, kainostelee)
~päivy pilkistih paistamah~
~pistäm pilkat pihjaloih, rastit voarojer rakoih~
~pilkad laittih puuloih mezal ollez, koja nillattih kirvehel~ (meza=metsä)
~sovat pilkoil mennäh, ku tuomen tuhkoa om poroz~ (vaatteet pilkuille, tuomi ei kelpaa mihinkään)
~päivy tänäpäi vai pilkkahuu~
~yhen kerran tänäpäi päiveä pilkkoali~
~oravukoiral om mustu pilkkaine suulaes hambahii vaste~
~ni pilkast ei nävy, pilkkoi pimei on~
~metsäz loajid itsel pilkkunokkohon~ (oudossa metsässä pilkoilla merkityn polun, vrt. orjatyöllä teetetyt, metsiä, eläimiä, ihmisiä ja ilmakehää tuhoavat "vallan tiet")
~teähtet pilkkelehtäy~
~pilkki~ (pitkänsiiman kohona käytetty päreenpalanen)
~puuloih pilkkizet~ (ansapolun merkiksi)
~teähtet pilketäh taivahal~
~pilkkoi pimei rodih, ei soa enämbi astuo~ (päivällä liikkuminen)
~keskiyön aigana on pilkkoni pimie~
~pilkomized loppih~ (poron lihojen paloitteleminen loppui, aika pitää loppiaiset)
~nahka pilkkovuu, ku on kuivaz ruves~
~pantih lehtie alla, kylpyvasta pilikottih ta alla pantih~ (kuolleen alle)
~pidäh lihat pilkuo paloiksi~
~tuli pillahtih palamah~
~päiveä pillahuttau dai järilleh kattau~
~pillahti itkömäh~
~pillanloadii on kondie illampäivän ymbäri~ (iljan päivänä eli heinäkuun lopussa, tod näk jotain myöhäistä gagaa)
(lähe: karjalan kielen sanakirja osa 4)
