~sormel lekutetah loukkostu, kakssoaraizen eänem pilli andau semmoizen~ (vrt. soraääni)
~pajjuine pilli~
~pillih puhuu~ (puhaltaa)
~moates hengi pillie panoo, ken ku ei ole rinnas terve~
~juokset kui tozieh, peälitsi väez~ (liian kovaa, yli voimiesi)
~pilliheinä~ (järviruoko)
~piiskoim peäz om pillibobad, suuh pannah, pimpitetäh~ (soitetaan pillikkeen kukilla)
~pilliruogo~ (järviruoko)
~katseleh pillisteleh, hujjusteleh, ei ni silmih katso~ (lapsi kainostelee)
~itkuh pillistih~
~kembo se pillitteä soittoa~
~pillil pillitetäh kiistah~ (soitetaan kilpaa)
~itköö pillittäy, kastui rättsin tyttöizel~ (oi voi)
~yöllä kulkou yökköset pimiellä pillomukset~ (hmm)
~aigaine pilmu ku sorduu, koivuloiz lehtie, havuu pedäjis, sygyzyl suurel tuulel, sid aigaine talvi roih~ (pilmu=rikka, roska)
~late on pilmulleh~
~pilmuziks pilkoi~ (silpuksi)
~puikkuo pilmuod~
~pilvad räbizöy männyn ladvassa~ (pilvat, kaarnan höytyvät)
~pilvamändy~
~soitol soittau bilbettäy hyvin~
~bilboin kandaizez on kai stauttsaine rouno valgei~ (haperon kannassa)
~pilvoi om muzavu, luja, korbirannoiz, hyvä syvvä~
~pilvoi, siniine piälyz, valgei aluz, ei ylen suuri, syödäy, ei parahii~
~bilbozie suolattih~
~bilboisieni~ (hapero)
~katsou piltsistäy, silmäd puolelleh ummez~ (siristelee, tihrustaa silmiä)
~katso tävvel silmäl, midä piltsistelettöz~
~taivasta pilvielöö Jumala~
~seä pilveileh~
~pilvez ilmu~
~tänäpäi on pilvezy sää, gu vai ei vihmaa laadiz~
~pilvezy taivaz~
~pilveksihizel pimendäy päivän~
~pilveksihiine taivaz~
~pilveksizen loadi~ (pilvisen sään)
~zanaveska loadie pilveksizen~ (ikkunaverho varjostaa pirtin)
~pilveksine ilmu~
~pilveksine koht etsitäh räkel istuo~ (räkillä eli helteellä, varjo-sanan myöhäisestä ja vieraasta alkuperästä)
~hod olis pieni pilveksyd~
~pilvekäs päivy~
~pilvenhärm on harmai, tuulel projjiu ielleh, lozgom kai hyppiy~ (pieni hattarapilvi)
~pilvenjuhlud nostah, vihmuseät tullah~ (suuret ja tummat pilvet)
~katso moista pilvenjuhlukkoa seizoo, tyyni on~
~moista pilvenjyhlykkeä matkoaa~
~moine on taivaz vilun kauhakka, pilvenjyhlykkäzie matkoaa savizoo~ (savisee, kulkee nopeasti)
~pilvenkauhna~ (ohut ja hieno pilvi)
~pilvenkuhmut kulgoo~
~parahiks pilvennenä tuulistu~ (sadetta edeltävä tuuli)
~vihmoa vaste nouzoo pilvennenä~
~pilvennenäs tuulistah kui, sit hypitäh niitul olijad~
~lähil pilvenneniä lindu lendäy~ (pilven päätä tai reunaa)
~tänäpäi om pilvez, k ei vai vihmus huomei~
~pilveksessä istutah~ (varjopaikassa)
~päivällä on orrossa, mänöy pilvekseh ku ägiä on~ (peurat kesällä varjoon lepäämään)
~pilveksez on vilumbain olla~
~pilvestelöö, päiviä kualattaa~ (paistaa pilvien lomasta)
~pilvestyksem pidi taivaz~ (elävä olento)
~taivaham pilvesti, onnoako tuloo vihmu~
~mutsoi itkemäh pilvestih, midä lienn abevunnuh~
~pertti pilvestyy, zanavieskan ku veäldäd~ (ikkunaverhon)
~roza pilvestyi, itkuh rubioo~ (kasvot synkkenivät, menivät pilveen)
~pilvetöi kohtu~
~pilvetöi ilmu~
~taivaham pilvehytti~
~ilmu pilvevyi~
~seäm pilvevytti~
~pilvi nousou~
~päivä laski pilveh, huomena lienöy paha seä~
~pilvet savizoo matkoaa, vilun kauhakka on~
~om pilvilöin tazal voara, moine korgie~
~olen kui pilves kirvonnuh, tädä azied en tiedänyh~ (pilvestä pudonnut)
~tänäpiän eu pilvie, vesma hyvä siä on~ (vesma=oikein hyvä)
~tuase tuulou, katso milleh pilvet kävelläh~ (eläviä olentoja)
~veinkarvazet om pilvet~ (veden väriset, väri=ruotsin färg)
~pilvie ajeloo taivahal~
~se om pilvien nenäs tyhjy pagin~ (pilvistä keksityt sanonnat)
~tämä pilvi andaa vihmaa~
~katso kirboi gu pilviz, emmo tiedännyh ni vuottoa~ (putosi kuin pilvestä, tuli yllättäen)
~jämiet pilved on~ (paksut)
~mänöy pilveh~
~on pilvessäh päiväne~
~taivas on pilvessäh~
~umbehez on taivaz pilvez~
~pilvelleh on taivaz~
~päivy meni pilveh~
~ka kun kajostuu niin sinine nägyy, ze i pilvi~ (tässä pilvi=taivaan kansi)
~tähekäs pilvi~ (taivaan kannesta puhuttaessa)
~pilvihatakko tuli päivän edeh~
~pilvihatakko netse vie vihmuu~
~toal tuloo pilvihattara, hoz vihmunoo~
~pilvi ku tuloo, yhes kohaz pilvihaukka läpätteä, siit suihkahtoah lendoh~ (pilvihaukka, tuulihaukka)
~pilvikköne~ (mustarousku)
~lähem pilvizeh lebiämäh~ (pilviseen eli varjoisaan kohtaan)
~pikkaraisie mökkelöisie~ (pieniä pilviä)
~pilvini pakkani~ (pilvinen pakkaspäivä)
~moin om pimei da pilvine päivy~
~pilvipoadaro lainehet kastoi~ (pieni pilvi karheet)
~pilvipoatikko~ (pieni pilvi)
~meheväd on ylem pizarehet pilvipoadaroizez~
~pikkarani pilvipoatikkoni, kastiehuom pani pirahutti~
~pilvisieni~ (pilpoi, hapero)
~pilvisliehkud nämäd annettih vetty~
~päiväized om pilvizat, aigaized on unezat~
~pilvitteleh taivaz~
~taivahan kaikem pilvitti~
~äjjähköl pilvitti taivahan, onnoakko vihmustah~
~taivas pilvittiihes~
~pilvituhjon tuikkai Jumal päivän edeh~ (ison pilven)
~pilvituhjod istuu taivahal~
~pilvii taivahan~
~taivas pilviihez~
~pilvottoa~ (poistaa männystä kaarnan helpeet)
~sie voib olla tajemba suuri pilvi, täz lähembä pikkarazet pilvyöt~
~nuordu pilvytt azetteloo~
~pimat~ (poronnahkainen polvisuoja)
~poarmad pimahtellahez~ (pörisevät)
~tsakat pimajetah~ (sääsket pimisevät)
~pimeiköt korvet~
~päivy läikisteleh, valgoiloo da pimeneksendelöö~
~pilvi päiväm pimendi~
~pimenäh istuu kärbästy~ (mustanaan)
~kuivattih pimettöh jottei niin halkiele~ (puut varjopaikkaan)
~jo pimenöy yöt~ (heinäkuun lopulla)
~ilda ku rubieu vähä pimenömäh ni se on ildahämyne~
~yöt pimenöy~
~pimenöu illalla, päiväzen lassettuoh~
~pidäz lähtie kodih, pimenöy~
~ildu tuli, pimeni~
~sygyzyl yöt pimetäh~
~ilmu pimeni, savvuu metsäs kotuurii~ (savua kotuurii)
~silmät pimetäh vanhal~
~illam pimevytem pahoin ombelin~
~pimevytem pahoi vestin illal, ei kätty myö rodinuh~ (ilta=levon aika)
~pimie päivä~
~se oli jo pimie talvella~
~läksin neittä kosjomah pimijästä pohjolasta tarkasta tapiolasta~
~keskiyön aikana on pilkkoni pimie~
~ylen om pimie~
~yöll om pimie~
~illal om pimie~
~talvell om pimiet yöt~
~talvel ollah pimied yöt~
~sygyzyl on yöl pimei, ni silmäh syvätä ei näy~
~pimie kosto~ (tumma vaate)
~ikäv on yksin öitä muata, pimijöitä vietätellä~
~pimiedä varatah lapset~ (pelkäävät)
~toista pimiedä nostaa~ (uusia pilviä)
~pimie pilvi pörinehen ker lennettih~ (ampiaisia)
~pimien niskah roadoi, sentäh pahoim mäni~
~eletty valgei, elämätöi pimei~
~kärbäizet pimistäh~
~ilmu pimistyi~ (pimeni)
~ilmu pimitteleh pilvien nenäz~
~illal pimittämäh rubei, ei nävy ommella~
~ildaine tuli, pertim pimitti~
~pertti pimityi, pideä roaje heitteä~
~tsakat pimpetetäh~
~pinoi pimpettäy~ (sääskien monista nimistä)
~algutsakas hod yks tsakk olloo, ga pimpetyksem pideä, a lopputsakaz ei kuulu hoz äijä olloo~
~piiskoim peäz om pillibobad, suuh pannah, pimpitetäh~ (pillikkeen kukat)
~tsakkoim pimu korves kuuluu~
~tsakku pinahtih korvujuurez~
~pinoi pinahutti korvujuurez~
~pinoi pinaittau~ (inisee)
~piiskoinkukal pinaitetah, huulil pannah a näpil pietäh~
~paista pinajaa~ (ininä=sääskien puhetta)
~pinajat ku nälgätsakka~
~pinoloim pinizendäz en voinnuh ni muata~
~tsakat pinissäh~
~kimalehet pinistäh~
~kun tultih tuohimetsästä nin niim pantih kivijen alla, painop peällä ta niin, semmosih pinkkoih~ (tuohet)
~lauvat pideä laddata pinkkah, muite mänöö kalttoh~
~pinkoitettih lavvad~
~pinnakas puu, sinittävy~ (pinnaltaan pehmennyt ja sinistynyt)
~tyttö pinnittäv itköö, mettsäh lähtiez otet ei~ (kun ei otettu mukaan metsään, lapset yksilöjä, tulee
katsoa luonnetta, ei sukupuolta)
~pinnoitui puu koadahuo~ (pehmeni, sinistyi)
~puu pinnoittuu virulleh, rubiou hapistumah~
~e ole vägie ni pinoin vastah~ (voimat eivät auta sääskiä vastaan)
~pinoit savvuu varatah~ (pelkäävät savua)
~eräs pinoiheiny kaunehesti soittau puhujez, onz on syväin~ (soivat heinät, vanhimpia soittimia)
~hallot pinottih~
~pinuomata vetytäh hallod~
~pindzakk om peäl polven, oigeiselgy, voatatoi~ (vanuton pikkutakki)
~yksis pindzakkozis nengomal vilul käbristelettös~
~hikikoivuss ol lehet pyöriemmät eikä ole se i oksiem pinta niin kiiltäjä, harmoampi on~ (hieskoivu)
~moam pinda vähäzen lauhtui, ku vihmuksendeloo~
~muam pinda~
~sinizemie pinnaz on~ (mustelmia ihossa)
~kalad veem pinnaz eletäh lämmäl~
~viem pinnaz ujjellah kalad räkel~
~jovem pinnaz on niitud, jogirandoa myö~
~järvem pindazez elämmö~ (rannalla, pinnan tasalla)
~jovem pindaizez eletäh juuri, otsin jogeh päi~
~komani puu ei ole pindaza, ei happane~ (tiivissyinen puu)
~pindulaudu sobiu katelavvakse, syväinlavvad latelahkoloikse~ (pintalauta=molemmin puolin sahattu)
~pinduongi~ (pitkäsiima jolla pyydetään kuhaa ja lohta, koukut lähellä pintaa)
~nahkaz om pindapuoli peälpäi, mäzräpuoli sydämespäi~
~pindapuuda pärieks kissotah, sinipindaista~
~se pidäy pindupuuz olla, se on sitkiembi, ei katkie~ (päreet)
~pindupuu, tandereh koattu mulloi, päriekse kiskotah~
~puu pindavuu, hätkel ku jeäy~ (jäädessään maahan pitkäksi aikaa)
~puu kazvau pinduväil~ (kasvaa paksuutta pinnastaan)
~pintikkä~ (kapea kudottu nauha)
~pinttu~ (veneen istuin, tuhto, teljo)
~ei pidäs sobii pintyttiä piäl moizeks~ (ite valmistettujen vaatteiden pyhyydestä)
~viblied etsittih komunistad da poltettih~ (kommunistit etsivät raamattuja, yksi valkonaamojen
toisilta varastama aate vainoamassa toista valkonaamojen toisilta varastamaa aatetta, euroopan
kansojen tavasta varastaa asioita ja ajatuksia maailman eri puolilta, kirjoittaa niitä uusiksi ("remake") ja sitten alkaa pakottaa toisia niihin ("edistys"), tällä hetkellä menossa rahan ("kapitaali") ja tavaran ("materiaali") keräämiseen pakottaminen)
~mistäpä sie pirahit~ (ilmestyit)
~täks ildoa meil jouduo pirahtih, lähemmö kävelemäh~
~no siih vettä pikkuni pirahutettih siitä vaij jottei se kuivais~ (kalapaistokseen)
~vähäzin vetty pannah pirahutetah pezäzih~ (taimia istutettaessa)
~pikkarani pilvipoatikkoni, kastiehuom pani pirahutti~
~mi suuri pilv oli, a vähäzen vihmui pirahutti vai~
~tuuli pirahuttau puun kojua~ (kuorta)
~vähä väliz vihmuu piraittau~
~tuuli tuohtu piraittau~
~pirakasti~ (laulaa leppälintu, heleästi, vienosti)
~pirakko ilmu~ (tihkuinen)
~vihmam pirakk on tänäpäi~
~piraksehta pidäu paistuassa piiraida, stobi hyö piälittsi russottais, liettäis somemmat~ (paistaa pilkkeillä, pienillä polttopuilla)
~kukkaroheinäss ollah laukkuset, kun avauvutah, niin siemenet piratah~
~se on roaga oksa, siidä on havut pirattu pois~
~pirajav vihmuu hienoizeh~
~poarmat pirajau~
~kärbäine birajau~
~lapset piravutetah muruo syyves~
~vihmu pirautti~
~tyynehez Jumal piravuttau vihmoa~
~pirauttamal laulaa~ (leppälintu)
~pireytyy lentoh~ (pyrähtää varis)
~linnut pireytyy lentämäh~
~pirhakka pakkane~ (kova)
~pirhakka ihmine~ (nopea, reipas)
~jo lendämäh pirhistelieteh, kyneä lyöö~ (kynä=siipi)
(lähe: karjalan kielen sanakirja osa 4)
