~ruutsassa vezi biriu alah virdua~
~pirineh kuuluu puus, se iänen andau pirr~
~marjukatti libo heinytsirkku pirinehem pidäy, ku lähtöy lendämäh~
~piripinnal pani~
~piripinnaz on~
~piripindazen tsuaskan valoi, ei sua ni kuadoa~ (kupin piripintaan)
~muruu pirizöy lattiele~ (karisee, varisee)
~metsäs koja pirizöy~ (puun kuori pärisee)
~nenä pirizöy tseäräz~ (nuhassa)
~poarmad piristäh~
~nenäm piristäv eäreh, puhastau~ (vrt. niistää)
~muruu pirizyttäy laps syvvez~ (vrt. Piri, Pirinen)
~kai pirgalehiks mureni~ (sirpaleiksi)
~tuuli moah piroitteloo jyvii~
~surmu tulou suodu myö~ (vrt. soilla liikkuvat sudet)
~kärbäine pirpettäy nelluoo~
~Suojärvil oli sanalanga~ (puhelinlanka, valkonaamojen planeettaa järkyttävällä vauhdilla tuhoavan
"teknologisen kehityksen" alkuvaiheita)
~kärbäzed pirpetetäh~
~kärbäine birbetteä lendäjez~
~soittau birbettäy~
~sit kudzoit pirpetetäh vai kustas silmil~
~on kaks pirrampeälisty, pirdu väliz~ (pirranpäällistä, luhaa)
~kezreäd, ga menöögo pirrampiiz langu~
~se om pirzakko, ainoz itköy pirzisteleh~ (herkkä itkemään)
~itköö pirzisteleh~
~vezi pirskahteleh~
~rokkoa pirskahtih moah~ (ruuan pyhyydestä)
~kuvon kun ei pirda pägeil pirskahtane, yhtä i kuvon~
~vezi pirskuau~
~vihmoa pirskai~
~pirram pirskeh kuuluu~ (työn ääniä)
~vezi pirskau~ (roiskuu)
~kalmistos sai pirskoallah havuo~
~razvu tsärizöö hyvin, pirskuu~
~veneheh vetty pirskuttau poikk alloz mennez~
~hirnuu pirskuttau, piätsakk on~
~tuulen jällel vähän kaloa pirskuttau, pidäy lähtie kodih~ (ei syö kala, oman työnteon hetkeä elävästä luonteesta, vrt. valkonaamojen elämää tuhoava "rahasta työskenteleminen")
~kyllä mie hänellä paijan loajin, kuin heän kolmesta näistä puupalasta loativ kankaspuut~
~pirda om pihlajasta~
~piiralla kuvotah vuatetta~
~pirda piukkaa, sukkulan suihkaa~
~puupirrad oldih hienoloil, paidukangahil, suspoloil, kaikil~
~pirtah otellah loimed~
~pird on sydämes peälizien~
~pujoita loimet pirras läbi~
~rättsinäine pienel pirdaizel kuvotah~
~teldapuuloim peäl on niiziroagan i pirdaroagani~ (pirtaroakaine=peälisienroaka, kangaspuiden osia)
~ainoz itköö pirtsistelöö, hellä on itkemäh~
~pihjala pirun tekömä, hoapa hiijen hallittsoma~ (hiidet=sukulaisten henkiä)
~et tiijä eliäs, mis puus piru istuu~
~Piru da Karu ollah velleksed~ (pirun taustalla jotain omaa, vrt. veljeksinä pidetyt luojahenget)
~kuni täydynöö, sini syön da juon, pien da piruitsen~ (piruija=pitää pidot, omiin pyhiin liittyvää sanastoa)
~mie vasta tulin metsästä ni tsuajuo piruitsiin~
~syöy hyvän, juou hyvim pirujjez~
~hyvim piruitsutti meidä~ (vrt. lainasana kestitti)
~pirumpeigalo~ (alunakivi)
~pirumpurissettuo puuda~ (sitkeää ja vääräsyiseksi kasvanutta, vrt. toisen luojahengen luomat kierot puut)
~meäm metsässä on äijäm pirum puristamie puida, niist ei sua ni midä~
~konttie ei ollut ga pizah panimma kalat~ (pizah=vitsaan)
~tuohilipaz om piza, hallatah nokku da tsokatah tuohipalah~
~pizan ker kerätäh arroz da pizan ker veneheh heitetäh~ (pisaan eli puikkariin verkot)
~verkkuo poimitah pizah arroz~ (vrt. arto=verkkojen kuivausteline)
~joga verkon kohtah piza~
~vihmoa vähäzel umettoa, hienozeh pizakoittsoo~
~pizamo~ (ansaportin sivupuu)
~pilvess om pisarat suuret, pisarass ol loajat lammit~
~pizaret pannun vihma kiveh~
~minä lykkiän kolme pizarua vetty piäl~ (taikaa tehdessä)
~suuril pizarehil vihmuo~
~taivahaz viippizin kirbuou pizarehed, tuuli ottav vallan~ (sataa vinoon tuulella)
~pizarehtau hienoizeh~
~vihmuo pizaroittsoo~
~ässen do vettä pizardeli~
~pilvi oli, pizardi da mäni~
~näytti kun rebeis pizardamah~
~vihmuu pizardau~
~vihmam pyziendi Jumalaine hillaizeh, tsopottav vihmuu~
~tuli tuulennenä, pizorad ollah~ (pisorat=vaivoja joita pidetään taikuuden aiheuttamina)
~neidizet peälitsi tules hypitäh, anna vanhat pizorat pakkuv eäre~
~pizorduksiz olen, en voi ni midä, haikostuttau, kitskotuttau, sorminivelet kivistäy~
~pidäy koiru vedeh lykätä, anna pizordukset pakkuu~ (pakkuu=lähtee pois)
~hiiri bizbettäy~ (liikkuu kevyesti)
~poarma bizbetteä~ (pörisee)
~se kur rieskani leivottih, semmoni pyörykäini, sit ei pissellä~
~jalgoja pistelöy vilulla~
~nämä koivuzet pisselläh kalmizolla omalla i ruvetah muistelomah omie~ (oma kalmisto=omat hautatavat)
~kengii pystelöö ombeloo~
~kuni suuri susteleh, sini pieni pysteleh~ (pistäytyy, vrt. susi=naapuri)
~kuni suuri systeleh, sini pieni pisteleh~
~kontien käpäleä lämmitettih tulella ta siitä painettih pissosta~
~bokkih rodih pystöksed juoksendoa~ (kylkiin tulee)
~pystöz on jallaz, en voi kävellä~
~pissosheinä~ (metsäkurjenpolvi)
~pyssöstaudie viruu~ (pistävää kipua aiheuttavaa vaivaa)
~kuj jo niin kylmäy jotta en enämpi pissyssä pisy~ (pystyssä)
~nousi näim pistyh ta kattso miuhu~ (karhu takajaloilleen)
~pystyh savu nouzoo~
~kezäl päivä pystyh paistoa~
~kezäl päivy pystyh pastau da ylähätsi kävelöö~ (elävä olento)
~siitä alko niiv varauttoa jotta kaikki karvat nousi pistyh~ (vrt. pelottaa)
~ne koivun varbazet pistimä kalmoila, pyssyttelimä äijä varvasta~ (tverin karjalassa säilynyt omalta kuulostavaa hautaperinnettä)
~kodi pystytettih yhteh päiväh rahvahan ker~
~ta ne sielä paistu ta niitä kuoteltih jok on kypset~ (leivät)
~keitom pissällän tulella~
~pissällämmä voatoh nuotan~ (vapeisiin)
~pissällettih puusta kapulaini~ (takin tai turkin napeiksi)
~sisärellä pissälletäh peäh se ottsipaikka, se jeäpi sisärem peäh~ (häissä)
~juvvaz mi oli kaloa, kaiken söi pystäldi~ (vrt. pistää suihin)
~heitä hampahan kivissys, ta korvah pissäntä~
~baarinat kävelläh kukad sleäpiz~ (herrojen rouvat kukkahatuissaan, valkonaamojen tavasta "pröystäillä" orjiensa keskellä, kuvottavaa porukkaa)
~pisteleytyy kun tsipi, iesko persettäh kasto~
~pisteliäd on ne barbat~ (orjanruusut varvut)
~siitä veitsellä pissettih siih lautah se loukko~
~ta siitä puikko se viijäh samah puuh, sälöjen keskeh~ (hmm, jotain omaa)
~loukom pystäv oraizel kandah~
~kalua pissetäh jovessa azruamella~
~azruamella haagie pissetäh~
~azraimel pystetäh lohtu~
~ei ne näi minuu pistiä~ (ampiaiset, sokeitako)
~syväinkeräh pystäy~
~ka jokie kun oli, koskie niit oli ta niiss oli puut, kaksi puuta rinnakkah~ (omia siltoja)
~kum miun tästä palo nin kyllä se lummeh ninkun typpiem pisti~ (kuivatti, paransi palovamman)
~kaikkuanne pissetäh varvasta kalmoila~
~pistän kylyn lämmäh~
~koirat haukkuu, kozjat tullah~
~pisto, randas sai, lasties, vitsal punottu, ottsaverkon tilas~ (säleistä rakennettu pato jonka aukkoihin merrat laitetaan tai joka pystytetään rysän siipien jatkoksi)
~keveäl libo kezäl pannah pistod joven suuh järvirandah, se sih jeäy kuni kestänöö~
~matikkoa suahah pistoloih koskiz~
~ongo sovassa pissot pandu~ (levennyskappaleet paidan sivuissa)
~hammasta kur rupieu kivistämäh, sitä sanottih, sie pissäp pisson, mie pissän kaksi~
~pistoaita piti vitsastoa~
~mejjän ei ole ni kel pistolkkoa~ (pistoolien ja tuliaseiden vieraasta alkuperästä, turha kai mainita mikä valkonaamainen kansanryhmä on erikoistunut "asekehittelyyn")
~pistopatsaz on keskiseinäl, k ei tävvytänne parred, ei laske kuadumah parzii, agju muah upotetah~
(vanhempaa hirsirakentamista)
~soajannaisem peä om pisty niinkum pisty pilven kokka~ (pisty=pystyssä, häälauluja)
~pysty maha~ (tietää poikaa)
~lattsu vatts on tyttäreh, pysty vattsu poigah~
~pystyzes istuo, ei juuri pyssys~ (pystysessä, omat "sijamuodot")
~pystyizeh tsodritah astutah nuorizod, a vanhu vai gryhnöttäv astuu~
~pystykorva kabisiällä haukkuu, luppakorva kastesiällä~
~pystykorvu jänöi~
~pystykorvani koira on hyvä linduo haukkumah~
~äijäl katso vihmuu, pystypizareheh sorittoa tyynessäh~ (tyynellä sataa kovaa, pystysuoraan)
~pystypizareheh vihmuu heitättäy~
~ennen vai oli herroil zavodas pystystiinut~ (suojanaan korkeat aidat, koska pelkäsivät orjiensa kapinaa, "savottojen" eli "metsänhoidon" sairaasta alkuperästä, miten mikään näin sairaasta alkanut voi olla laillista tämän päivän "suomessa")
~ei pysty moas seiväz, kun et terendänne~
~sillä uroholla kyllä pistyy kirves käteh~
~äijöä paremmin pistyy kuv vejem peällä noituu~
~ei pissy viikateh käteh~ (vieras työkalu)
~pystävyi kodoilah~ (pistäytyi)
~pistäyhy meilä toittsi~
(lähe: karjalan kielen sanakirja osa 4)
